HS:n haastattelemat ekonomistit osin eri­mielisiä hallituksen ennätyksellisestä lisä­budjetista: ”Eilinen oli helppojen ja mukavien päätösten päivä” - Talous | HS.fi
Talous|Valtiontalous

HS:n haastattelemat ekonomistit osin eri­mielisiä hallituksen ennätyksellisestä lisä­budjetista: ”Eilinen oli helppojen ja mukavien päätösten päivä”

Elvytystoimet keräävät kiitosta, mutta tänä vuonna arviolta noin 18,8 miljardiin euroon kasvava velkamäärä myös huolestuttaa.

Hallitus kertoi vuoden neljännestä lisätalousarviosta tiistaina 2. kesäkuuta.

Julkaistu: 3.6. 13:01, Päivitetty 3.6. 14:16

Sanna Marinin (sd) hallitus sai eilen tiistaina valmiiksi ehdotuksen 4,1 miljardin euron lisäbudjetista. Ennätyksellisen lisäbudjetin tavoitteena on tukea Suomen toipumista koronakriisistä.

Keskeisiin ehdotuksiin kuuluvat muun muassa kunnille suunnattu 1,4 miljardin euron tukipaketti ja 404 miljoonaa euroa väylien kehittämiseen.

Lisäksi ehdotuksessa suunnattiin 320 miljoonaa lasten ja nuorten tukemiseen, 300 miljoonaa kustannustukena yrityksille ja 124 miljoonaa euroa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. Joukkoliikenteen kehittämiseen ehdotettiin sadan miljoonan euron tukea.

Lisäbudjetin myötä valtion nettolainan arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti noin 18,8 miljardiin euroon.

HS kysyi neljältä ekonomistilta, mikä lisäbudjetissa oli hyvää, mikä huonoa sekä sitä, herättävätkö valtion toimet ja mittava velanotto huolta.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta:

Mikä budjetissa oli hyvää?

”Mielestäni tämä oli oikein perusteltu elvytyskokonaisuus tähän tilanteeseen. Hallitus selvästi pyrkii minimoimaan koronasta johtuvan taloustaantuman pituutta.

Joukossa oli monipuolisesti erilaisia elvytyskohteita, joista osa vahvistaa välittömästi ihmisten hyvinvointia ja osa vahvistaa tulevan kasvun eväitä.

Tietysti olen erityisen tyytyväinen, että työmarkkinajärjestöjen ehdotukset työttömyysturvasta ja työaikalainsäädännöstä pitkälti toteutuivat. Myös peruspalveluiden turvaamiseen suunnatut rahat tulivat tarpeeseen.

Lisäksi myönteisinä kohteina voisi nostaa esiin panostukset tutkimukseen, osaamiseen ja infrastruktuuriin.”

Mikä budjetissa oli huonoa?

”Toki aina kun tehdään kymmenittäin päätöksiä, sinne mahtuu vino pino sellaisia, jotka tekisi itse toisin. Esimerkiksi 300 miljoonan euron tuki, jolla paikataan yritysten menneitä tappioita, ei ole mielestäni tehokkain tapa vahvistaa tulevaa talouskehitystä.”

Huolestuttaako lisäbudjetissa jokin asia?

”Olen huolissani pandemiatilanteesta, mutta en sinänsä näistä hallituksen päätöksistä. Mielestäni tässä tilanteessa on vastuullista antaa velan kasvaa, koska vaihtoehto olisi vielä huonompi.

Velan kasvu on pohjimmiltaan epidemian aiheuttamaa, ja velanotolla yritetään vaimentaa talousvaikutuksia. Se on mielestäni järkevää talouspolitiikkaa.

Jotkut ovat kantaneet huolta siitä, miten tämä kaikki maksetaan. Siinä mielessä ymmärrän tämän keskustelun, että Suomen taloutta pitää aika isosti tulevina vuosina vahvistaa.

Tässä vaiheessa on kuitenkin järkevää pitää huomio kriisissä ja elvytyksessä, mikä tarkoittaa, että velkaa otetaan.”

EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen.

EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen:

Mikä lisäbudjetissa oli hyvää?

”Satsaukset tutkimus- ja tuotekehitysmenoihin ovat hyviä. MAL-sopimukset [maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset] saatiin maaliin ja raidehankkeisiin on tulossa rahaa. Uuden kasvun sysäykset ovat hyviä tässä tilanteessa.”

Mikä lisäbudjetissa oli huonoa?

”Vähän yllätti, että näin massiivinen esitys lähdettiin tässä tilanteessa tekemään. Toki emme tiedä, kuinka syväksi kriisi menee tai kuinka kauan tämä kestää.

Oma huolenaiheeni on, että emme ole saaneet Suomessa oikein päätöksiä aikaiseksi viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana riittävissä määrin.

Meillä on ollut julkisessa taloudessa alijäämää yli kymmenen vuotta. Nyt sitä tulee entistä enemmän.

Milloin tehdään ne kipeät päätökset? Eilinen oli sellainen helppojen ja mukavien päätösten päivä, mutta tiedämme, että edessä on vaikeita päätöksiä, jolloin täytyy aidosti tehdä uudistuksia.”

Huolestuttaako budjetissa jokin asia?

”Mielestäni oli myönteistä, että sanottiin, että 60 000:n työllisyystavoitetta pitää nostaa.

Olen arvioinut valtiovarainministeriön kevään ennusteen pohjalta, että noin 110 000 työllistä tarvittaisiin nyt lisää.

Tekemistä riittää. Mielestäni on hirveän tärkeää myös nähdä, että hoidamme julkisen talouden rakenteellisilla uudistuksilla kuntoon ja meillä on näkymä siitä, mitä tullaan tekemään ja riittävän ajoissa.

Kyllähän sekin palauttaa luottamusta, että tämä tilanne on hoidossa.

Tämä oli tähän tilanteeseen ihan hyvä, kunhan saamme ne vaikeat päätökset mahdollisimman pian. Jotta tiedämme, miten tulemme tämän laskun kuittaamaan. Se on tässä huolenaihe.”

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen:

Mikä lisäbudjetissa oli hyvää?

”Erityisen hyviä päätöksiä olivat panostukset osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tosin jäin vielä kaipaamaan pidempiaikaista linjausta siitä, mitä näillä asioille tehdään ja kuinka paljon niihin panostetaan.

Muuten joukossa oli oikein osuvia palikoita, esimerkiksi liikenneinvestointeja ja kuntien tukemista. Myös koulutuspanostukset ja lisäaloituspaikat olivat erityisen hyviä päätöksiä.”

Mikä budjetissa oli huonoa?

”En varsinaisesti moiti tätä esitystä millään tavalla. Ainoa ongelma oli se, että hallituksella tuntui menevän sekaisin pienet ja isot asiat, eli samalla painotuksella puhuttiin kuuden miljoonan ja miljardiluokan lisäyksistä.”

Huolestuttaako budjetissa jokin asia?

”On hyvä, että nyt pyritään elvyttämään, mutta onhan se aika ennenkuulumatonta, että julkinen talous ottaa tänä vuonna 20 miljardia euroa velkaa. Uskon, että velanotto jatkuu vielä ensi vuonna kovempana kuin esimerkiksi valtiovarainministeriö on ennustanut.

Se tarkoittaa, että emme selviä 4–5 prosentin alijäämällä ensi vuonna, vaan se alijäämä on kaiken järjen mukaan isompi ja velanotontarve edelleen merkittävä.”

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki:

Mikä budjetissa oli hyvää?

”Mielestäni toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. On todella hyvä, että panostetaan fyysiseen infraan. Tämä on hyvä paikka yhdistää rakennepoliittiset toimenpiteet ja suhdannepoliittiset toimenpiteet.

Koulutuspaikkojen lisääminen ja koulutussuman purkaminen on erinomainen juttu. Siinä täytyy vain pitää huolta, että resurssit säilyvät korkeakouluissa suhteessa aloituspaikkojen määrään. Ekologinen jälleenrakentaminen on hyvä ja linjassa hallitusohjelman kanssa.

Linjaus julkisen talouden vakauttamisesta oli mielestäni hyvä. Ehkä on viisasta, että tällä hetkellä ei päätetä mistään viestinnällisesti liian vaikeista asioista. Nyt ei esimerkiksi pidä mennä tekemään työttömyysturvaleikkauksia tai vastaavia.

On tärkeää, että linjataan, että tulevaisuudessa tullaan tekemään enemmän. Julkisen talouden kestävyyden pulmat, joita pitkällä aikavälillä on, otetaan tosissaan.”

Mikä budjetissa oli huonoa?

”Riski on, että liian iso osa tästä rahasta realisoituu jopa vasta kahden vuoden päästä. Se ei enää menisi elvytyksen piikkiin.

On vaikea sanoa tässä vaiheessa yritystuen riittävyydestä. Se voisi olla enemmänkin. Ihan tarkkaa tilannekuvaa tällä hetkellä ei ole. Me emme yksinkertaisesti tiedä sitä, koska ymmärrettävistä syistä tilastot eivät pysy perässä.”

Huolestuttaako budjetissa jokin asia?

”Paketti oli poikkeuksellisen suuri. Se on mielestäni sekä hyvä että huono asia. Sen pitääkin olla iso, kun elvytetään taloutta.

Uskoisin, että tämä 5,5 miljardia on mittaluokaltaan riittävä. Toki se on kaksiteräinen miekka. Riippuen toimenpiteiden yksityiskohdista, siinä voi olla ongelmiakin, kun laitetaan noin paljon rahaa liikkumaan.

Tämä on hyvä juttu niin kauan kuin paketin sisältö on kasvua tukevaa, nopeasti elvyttävää ja kenties rakenteitakin parantavaa. Jos siellä on pysyviä menoja lisääviä toimenpiteitä, jotka eivät ole elvytystä, vaan voivat olla tehottomia, sitten täytyy huolestua.

Oikaisu 3.6.2020 14.16: Tekstin aiemmassa versiossa Mauri Kotamäen titteliksi oli kirjoitettu johtava ekonomisti. Oikea titteli on pääekonomisti. Lisäbudjetin koko on 4,1 miljardia, ei 5,5 miljardia euroa.

Valtiontalous|Hallitus teki ennätyksellisen lisäbudjetin, tulossa 5,5 miljardin euron kokonaisuus

Valtiontalous|Hallitus kasasi ennätyksellisen lisä­budjetin: Näihin kohteisiin rahaa menee

Kommentti|Maria Ohisalo suututti hallitus­kumppanit vaatimuksellaan – korona­kriisi palauttaa budjetin tekotapaa vuosi­kymmenten taakse

Lisäbudjetti|Helsingin uusi arkkitehtuuri- ja design­museo saa valtiolta 60 miljoonan euron tuen, rahaa luvassa myös Espoon kaupunki­rataan ja Vihdintien pika­ratikkaan

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous