Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner uskoo lento­liikenteen palaavan ennalleen, sillä siihen on inhimillinen syy - Talous | HS.fi
Talous|HS-haastattelu

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner uskoo lento­liikenteen palaavan ennalleen, sillä siihen on inhimillinen syy

Finnairin alkukevät oli kiireistä aikaa. Lentoyhtiön piti muun muassa ratkaista, miten Espanjassa pysyvästi asuvien suomalaisten kaikki lemmikkieläimet mahtuisivat koneisiin. Nyt yhtiön toimitusjohtaja Topi Manner patistaa vientikauppiaita liikkeelle ja toivoo matkustusrajoitusten purkua.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner joutui tammikuussa keskelle lentoalan historian kenties pahinta kriisiä.

Julkaistu: 4.6. 2:00, Päivitetty 4.6. 10:57

Tunnelin päässä näkyy pientä kajastusta.

”Sain juuri tiedon, että Aurinkomatkojen elokuun matkoista Kreikkaan 80 prosenttia on myyty”, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoo.

Finnairin omistama Aurinkomatkat aloittaa matkojen järjestämisen koronavirusepidemian aiheuttaman tauon jälkeen taas elokuun alussa. Suomalaiset varaavat matkoja vilkkaasti, vaikka vielä ei tiedetä, mikä syksyn epidemiatilanne on.

”Se kertoo siitä, että matkustamisen tarve on aika syvällä ihmisissä. Me haluamme kokonaisia elämyksiä. Ei riitä, että näkee ja kuulee etäältä, vaan haluamme myös haistaa, maistaa ja tuntea.”

Mannerin mukaan myös käyntien lisääntyminen Finnairin varaussivuilla kertoo siitä, että matkailu vilkastuu heti, kun se on määräysten puolesta mahdollista.

Lentoyhtiöillä paluu normaaliin häämöttää silti vielä kaukana.

Finnairilla kriisitila alkoi tammikuussa, kun epidemia jylläsi Kiinassa ja lennot sinne lopetettiin.

”Silloin odotimme, että tämä olisi suunnilleen saman tyyppinen epidemia kuin sars-virus vajaat 20 vuotta sitten”, Manner sanoo.

Sitten epidemia levisi Eurooppaan ja Yhdysvallatkin sulki rajansa. Maaliskuun lopulla alkoi olla selvää, että lentäminen loppuisi lähes kokonaan.

Finnairin johdossa tehtiin koko helmi- ja maaliskuu kuumeisesti töitä sen eteen, että matkustajat – niin suomalaiset kuin muut – saataisiin hyvässä järjestyksessä kuljetettua kotimaihinsa ennen lentotaukoa.

Selvitettävänä oli satoja pieniä yksityiskohtia, kuten se, miten pysyvästi Espanjassa asuvien Suomeen palaavien ihmisten kaikki lemmikkieläimet saataisiin mahtumaan turvallisesti koneisiin.

Samalla alettiin tehdä suunnitelmia siitä, miten yhtiö selviäisi taloudellisesti kriisin yli.

Normaalioloissa Finnair lentää noin 350 lentoa ja kuljettaa noin 40 000 matkustajaa päivässä. Nyt lentoja on päivässä noin 25.

Ne harvat Finnairin koneet, jotka taivaalla näkyvät, kuljettavat joko rahtia tai työmatkalaisia pariinkymmeneen kaupunkiin kotimaassa ja Euroopassa. Samaan aikaan juoksee lentoyhtiön noin kahden miljoonan euron päivittäinen tappio. Esimerkiksi koneita on säännösten mukaan huollettava, vaikka ne seisovat kentällä.

Finnair on poistanut osasta matkustajakoneista väliaikaisesti penkit, jotta niillä voidaan kuljettaa täysi lasti rahtia. ”Rahtihinnat ovat nousseet kaksin- jopa kolminkertaisiksi. Olemme lisänneet rahtia niin paljon kuin kysyntää on ollut”, Topi Manner sanoo.

Matkustajaliikenteessä Finnair on säilyttänyt yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset reitit, kuten Brysselin, Frankfurtin, Lontoon, Tukholman ja Berliinin.

Ne ovat kaupunkeja, joihin suomalaisten virkamiesten, ministerien ja liikemiesten pitää päästä, jotta yhteiskunnan johtaminen onnistuisi eikä talouselämä seisahtuisi kokonaan.

Tämä liikenne ei ole kannattavaa, koska matkustajia on parhaimmillaan vain viidesosa normaalista. Mutta niin pörssiyhtiö kuin Finnair onkin, sillä on myös yhteiskunnallinen tarkoitus.

”Liikenneyhteyksien ylläpitäminen Suomessa ja Suomesta maailmalle on meidän toiminnan tarkoituksessa hirvittävän merkityksellinen. Se istuu syvässä Finnairissa, ja olemme pyrkineet sitä myös tämän kriisin aikana toteuttamaan”, Manner sanoo.

Tätä tarkoitusta on jälleen kerran haastettu, kun kävi ilmi, että Finnair oli pudottanut jotkut maakuntakaupungit pois heinäkuun puolivälissä käynnistettävien reittien listalta.

Manner kertoo, että yhtiön analyysin mukaan vielä kesällä näistä kaupungeista ei olisi matkustajia, koska jatkoyhteydet maailmallekaan eivät kaikilta osin toimi. Heinäkuussa Finnair alkaa lentää noin sata lentoa päivässä. Kohteiden listasta jätettiin pois yhteensä 90 reittiä.

”Me näemme, mihin kohteisiin näiltä maakuntakentiltä on Helsingin kautta matkustettu, eikä niihin ole nyt mahdollista matkustaa. Tyhjien koneiden lentäminen ei ole liiketaloudellisesti järkevää, mutta ei myöskään ympäristön kannalta vastuullista toimintaa. Arvioimme tilannetta uudelleen elokuussa.”

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner uskoo ihmisten lähtevän matkoille heti, kun se on mahdollista.

Mannerin mielestä ei ole sinänsä ristiriitaista, että yhtiö on pörssiyhtiö ja samalla valtion strateginen omistus, jolla on suuri merkitys liikenneyhteyksien ylläpidossa.

”Olemme läpinäkyvä pörssiyhtiö, joka toimii liiketaloudellisin periaattein kestävästi ja pitkällä aikavälillä tehokkaasti, mikä mahdollistaa liikenneyhteyksien ylläpitämisen.”

Valtioenemmistöisten pörssiyhtiöiden johtajat kieltäytyvät yleensä kommentoimasta, kun heiltä kysytään mielipidettä valtiosta omistajana. Manner sen sijaan sanoo suoraan, että valtio on Finnairille hyvä pääomistaja.

”Vahva omistaja tuo meille tällaisessa äärimmäisen vakavassa kriisissä selkänojaa.”

Selkänojaa on kuluneena keväänä tarvittu. Koronaviruskriisi on iskenyt kaikkein rajuimmin matkailualaan. Mannerin mukaan lentoyhtiöille kriisi on yhtä vakava kuin 30 viime vuoden kaikki aiemmat kriisit yhteensä: sodat, terroristi-iskut, tuhkapilvet ja pienemmät epidemiat.

Suuri osa lentoyhtiöistä on joutunut turvautumaan valtioiden tukiin selviytyäkseen tilanteesta. Lentoyhtiöillä on raskaat juoksevat kulut, jotka syövät kassan nopeasti, kun tuloja ei ole.

Finnairkin on saanut valtiolta lainatakauksen, ja valtio myös pääomittaa yhtiötä osallistumalla osakeantiin.

Yleensä ottaen tukemisessa pitäisi olla Mannerin mukaan kuitenkin jokin raja, ettei tuilla ylläpidetä kannattamatonta liiketoimintaa ja vääristetä kilpailua. Ranskassa valtio on edellyttänyt lentoyhtiö Air Francelta tuen ehtona päästöjen vähentämistä, mikä tarkoittaa käytännössä myös uusien lentokoneiden hankkimista.

Saksassa hallitus on vaatinut tukineuvotteluissa, että Lufthansa ei peruuttaisi lentokonetilauksiaan Airbusilta, vaikka lentoyhtiö ei näe uusille koneille tarvetta. Airbusilla on sattumoisin suuret tehtaat sekä Ranskassa että Saksassa.

”Näissä keskusteluissa pitäisi olla tarkkana, että teollisuuspolitiikka ei johtaisi siihen, että lentokapasiteettia lisätään keinotekoisesti ja näin vääristettäisi kilpailua”, Manner sanoo.

Lähivuosina kriisi näyttäisi johtavan siihen, että lentoliikenne pysyy jossain määrin supistettuna. Suomessa ainakin Norwegian ja Ryanair vähentävät lentämistä vähäksi aikaan. Kilpailun laantuminen olisi Finnairin lipunhinnoille ja kannattavuudelle hyvä asia. Kuluttajalle se olisi huono uutinen.

Manner uskoo, että jossain vaiheessa poistujien jättämä tyhjiö täyttyy ja kilpailu taas kiristyy.

Niin kauan kuin lentokoneiden määrä ei maailmassa vähene, lentoliikenteen määräkään ei vähene. Suuri osa lentokoneista on leasing-yhtiöiden omistuksessa, joilta uudet lentoyhtiöt voisivat niitä helposti vuokrata.

Tosin kovin nopeasti ala tuskin houkuttelee uusia yrittäjiä.

Finnair on arvioinut, että lentoliikenne palaa vuoden 2019 tasolle ehkä kahden kolmen vuoden kuluessa ja sen jälkeenkin kasvu on hidasta.

Nopeampaa paluuta ei ole odotettavissa, koska virusepidemia jatkunee vielä pitkään ja talouden syöksy on ollut jyrkkä. Lentoalan suuri kysymys on, palaako matkustaminen ennalleen edes epidemian jälkeen.

Moni toivoisi ilmastonmuutoksen nimissä, että lentäminen vähenisi pysyvästi. Työelämässäkin asiat ovat hoituneet etäkokouksin. Pian kolme kuukautta etäelämää on kuitenkin monien mielestä jo enemmän kuin tarpeeksi.

”Kyllä se on meidän havainto Finnairissakin, että kun pitää luoda uutta tai ratkaista ryhmässä monimutkaisempia ongelmia, fyysisesti samassa tilassa oleminen on oikeasti merkityksellistä. Liike-elämässäkin luottamuksen aikaansaaminen yritysten välillä tai sopimusten tekeminen loppuun vaatii yleensä kasvokkain oloa. Ihmiset ostavat ihmisiltä, ja erityisesti se pätee Aasiassa”, Manner sanoo.

Hänen mielestään suomalaisten vientiyritysten pitäisi nopeasti lähteä myymään tuotteitaan.

”Monissa Euroopan maissa on lähdetty jo aktiivisesti luomaan taas kontakteja Aasiaan, eikä Suomessa kannattaisi jäädä siitä jälkeen. Nyt olisi aika luopua yhteiskunnan ja matkustamisen rajoituksista ja lähteä vastuullisesti liikkeelle”, hän sanoo.

Finnairissa on analysoitu menneiden kriisien matkustuslukuja. Niiden valossa näyttäisi siltä, että runsaan kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin jälkeen suomalaisten liikematkustus palasi ennalleen monia muita maita hitaammin.

”Sen voisi kuvitella korreloivan sen kanssa, että Suomen talouskin nousi kriisistä hitaasti”, Manner sanoo.

Toimitusjohtajalle itselleen kriisi on tarkoittanut valtavasti työtä. Miten elämä muuten on muuttunut?

”Tämä on ollut poikkeusaikaa koko elämässä. Kun joutuu yhden vuoden aikana ajamaan ensin lentoyhtiön alas ja sitten tekemään isoja toimia sen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja seuraavassa vaiheessa ajamaan lentoyhtiön ylös, niin vuorokaudessa ovat tunnit vähissä. Viikonloputkin ovat menneet töissä”, hän sanoo.

”Mutta on tämä ollut monella tavalla pysäyttävä ja opettavainenkin kokemus. Tulen varmasti muistamaan tämän ajanjakson tammikuun puolivälistä pitkälle kesään lopun elämääni.”

Topi Manner

Syntynyt 1974.

Kauppatieteiden maisteri.

Finnairin toimitusjohtaja vuoden 2019 alusta.

Ennen Finnairia pitkä ura Nordeassa.

2016–2018 Nordean henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen.

Finnair on pörssiyhtiö, josta Suomen valtio omistaa 55,8 prosenttia.

Lentoliikenne|Suomesta voi tulla pussinperä, josta lähtevät lomalle vain vauraimmat – HS selvitti, millainen on lentämisen tulevaisuus koronakriisin jälkeen

Lentoyhtiöt|Norwegian myy lentoja Suomesta, vaikka reitit on ajettu alas – Kuluttaja-asiamies: ”Kannustaisin harkintaan”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous