Kalastus on yksi Britannian harvoista valteista EU:ta vastaan – HS vastasi kahdeksaan kysymykseen kauppaneuvottelujen kipupisteestä - Talous | HS.fi
Talous|Kalastus

Kalastus on yksi Britannian harvoista valteista EU:ta vastaan – HS vastasi kahdeksaan kysymykseen kauppaneuvottelujen kipupisteestä

Britannia ei halua päästä EU-maiden kalastajia omille vesilleen entisin ehdoin.

Ranskalainen kalastaja korjasi verkkojaan Boulogne-sur-Merissä 29. tammikuuta.

Julkaistu: 5.6. 2:00

Bryssel/Lontoo

Kalat on nostettu pöydälle tällä viikolla, kun EU ja Britannia jatkoivat videoneuvotteluja tulevasta suhteestaan.

Kalastus on yksi neuvottelujen suurimmista ongelmakohdista. Samalla se on yksi harvoista valteista, joita Britannialla on EU:ta vastaan.

Miksi kalat ovat niin tärkeitä? HS vastasi kiistan keskeisiin kysymyksiin.

Miksi kaloista sopiminen on niin vaikeaa?

Britannia erosi EU:sta tammikuussa ja siirtymäkausi loppuu vuoden 2020 lopussa. Sen jälkeen EU:n yhteinen kalastuspolitiikka ei koske enää brittejä.

Kalastus on osa laajoja brexitin jälkeisiä neuvotteluja, joissa EU ja Britannia yrittävät sopia tulevasta suhteestaan. EU:n kanta on, että kauppasopimusta ei tule, jos kaloista ei päästä ensin sopuun.

Tämän viikon neuvottelukierros on viimeinen ennen heinäkuun alkua, jota pidetään takarajana kalastuskysymyksen ratkaisuun. Kierros päättyy perjantaina.

Kalastuksen osuus on pikkuruinen niin EU:n kuin Britanniankin kansantuotteesta. Kalastuksella on kuitenkin iso symbolinen merkitys. Kalastajien ammattikunta – niin Britanniassa kuin EU:ssakin – on näkyvä, äänekäs ja tarkka eduistaan.

EU-eroa kannattaneita brittikalastajia Hastingsissä huhtikuussa 2018.

Britannialle kalastus on myös yksi sen harvoista valteista kauppaneuvotteluissa: monille EU:n länsirannikon maille on tärkeää, että niiden kalastajat pääsevät jatkossakin brittivesille.

Mikä tilanne on ollut tähän asti?

EU:ssa kalavaroja pidetään yhteisinä. Kaikilla EU-maiden aluksilla on yhtäläinen oikeus toimia EU:n vesialueilla. Kalastuskiintiöistä päätetään yhdessä tieteellisen arvioinnin ja historiallisen saaliin perusteella.

Kukin maa saa kuitenkin rajoittaa muiden jäsenmaiden alusten pääsyn 12 meripeninkulmaan rannikolta. Meripeninkulma on 1 852 metriä.

Toisen EU-maan talousvyöhykkeellä saa kuitenkin kalastaa. Talousvyöhyke ylettyy 200 meripeninkulmaan rannikolta. Ahtaissa paikoissa, kuten Englannin kanaalissa, talousvyöhykkeiden raja on mennyt keskikohdassa.

Monia brittikalastajia on suututtanut se, että sen talousvyöhykkeelle tulleet EU-maiden alukset ovat kalastaneet noin 60 prosenttia brittivesien kokonaissaaliista. Jako on hyödyttänyt erityisesti Ranskaa, Hollantia, Tanskaa ja Belgiaa.

Lue lisää brittikalastajien tuntemuksista brexitin alla tästä HS:n jutusta.

Mitä Britannia tavoittelee?

Britannian keskeinen argumentti on, että se on pian ”itsenäinen rannikkovaltio”. Siksi sen ei tarvitse enää päästää EU-maiden aluksia omille vesilleen entisin ehdoin.

Britannia haluaa solmia EU:n kanssa puitesopimuksen, joka määrittelisi raamit vuosittain erikseen sovittaville kalastussopimuksille. Näin kalastamisesta sovittaisiin aina vain lyhyeksi ajaksi kerrallaan.

Britannia ehdottaa kalastuksen pohjaksi myös uutta laskentamallia, joka perustuu muun muassa arvioon kalan liikkumisesta.

EU:hun kuulumattoman Norjan kanssa Britannia haluaa solmia erillisen puitesopimuksen.

Mikä on nyt EU:n neuvottelulinja?

EU toivoo, että kalastusoikeudet jatkuisivat myös siirtymäajan jälkeen muuttamattomina. Tällöin EU-aluksilla olisi oikeus kalastaa Britannian talousvyöhykkeellä. Toisaalta kauppasopimus turvaisi, että Britannia voisi jatkossakin tuoda kalaa EU-alueelle. Tällä hetkellä jopa 80 prosenttia brittikalansaaliista viedään EU-alueelle.

EU:n ehdotus on, että kalastusmääristä sovittaisiin pitkäksi ajaksi kerrallaan, sillä jokavuotinen vääntö eri kalalajeista olisi työlästä. EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier on sanonut, että EU haluaa kalastuksesta ”tasapainoisen, kestävän ja pitkäaikaisen ratkaisun”.

Tällä hetkellä Britannian ja EU:n näkökulmat tasapainoisesta ratkaisusta ovat täysin erilaisia.

Mitä on vialla EU:n kalapolitiikassa?

Britannia on ollut jo vuosikymmeniä näreissään kalastuskiintiöstä, jotka seuraavat historiallisesti sovittuja linjauksia. Nämä ovat olleet Britannialle epäedullisia. Myös muiden EU-maiden alusten vapaa pääsy Britannian aluevesille on ollut kova pala. Esimerkiksi noin puolet hollantilaiskalastajien saaliista on arvioitu tulevan brittivesiltä.

EU-maiden vesialueilla ongelmana on useiden lajien liikakalastus. Osa kalastusaluksista on rekisteröimättömiä, ja osa saaliista raportoidaan väärin. Esimerkiksi Itämeren pääaltaalla lohisaalis raportoitiin pitkään meritaimeniksi erityisesti Puolan rannikolla. Meritaimenkielto vuonna 2019 lopetti salakalastuksen.

Voivatko britit kieltää vesillään kalastamisen?

Jos sopimusta tulevasta suhteesta – kalastus mukaan lukien – ei synny ajoissa, sinkoutuu Britannian ulos kaikesta EU-sääntelystä kertaheitolla tämän vuoden lopussa. Tämä koskee myös EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa.

Samalla loppuu EU-alusten oikeus kalastaa Britannian talousvesillä.

EU:n ja Britannian on ollut määrä sopia tulevasta suhteestaan tämän vuoden aikana. Aikataulu on hyvin tiukka. Koronaviruspandemia on hidastanut neuvotteluja entisestään.

Voiko kalastus kaataa koko kauppasopimuksen?

Teoriassa kyllä, mutta käytännössä näin tuskin on. Kalastuksen taloudellinen painoarvo on pieni verrattuna kauppasopimukseen.

Tähän asti kumpikin osapuoli on kuitenkin pitänyt tiukasti kiinni vaatimuksistaan. EU:n pääneuvottelija Barnier on moittinut brittejä näiden taipumattomuudesta, ja Britannia on moittinut samasta EU:ta.

Britannian pääministeri Boris Johnson ei halua myöskään lisäaikaa neuvotteluille. Pandemia ei ole lieventänyt konservatiivihallituksen linjaa.

Miten kalakiista vaikuttaa suomalaisiin?

Suomalaiskalastajille merkittäviä ovat Itämeren alueen kalastuskiintiöt, joihin Britannian ja EU:n väliset kalastuspäätökset eivät vaikuta. Suomalaisia kiinnostava saalis – lohi, kilohaili, silakka ja turska – on sopeutunut elämään Itämerellä eikä vaella yleensä muualle.

Välillisesti kiista vaikuttaa Suomeenkin. Jos EU ja Britannia eivät pääse sopuun tulevasta suhteestaan, vaikeutuu kauppa myös Suomen ja Britannian välillä.

Britannia on Suomelle tärkein kalan vientimaa. Määrät ovat kuitenkin pieniä, ja esimerkiksi vuonna 2019 Suomi vei Britanniaan kalaa ja kalatuotteita 24 miljoonalla eurolla. Yksi tärkeä vientituote on kokonainen tuore lohi, jota viedään Norjasta maailmalle myös Suomen kautta. Brittikalaa Suomeen tulee vain hyvin vähän.

Kalastus|Lohen salakalastus kuihtui olemattomiin Itämerellä: tulos näkyy Suomen lohijoissa

Kaduttaako EU-ero? Ei, sanovat brittikalastajat, jotka odottavat brexitistä pelastajaa – Brittien kalastuskiistat saattavat kaatua Suomen syliin

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous