Konkurssiaaltoa ei tullut ja massairtisanomisilta vältyttiin, mutta pahin voi olla vasta edessä – HS selvitti, miten talouskriisi on edennyt - Talous | HS.fi
Talous|Kansantalous

Konkurssiaaltoa ei tullut ja massairtisanomisilta vältyttiin, mutta pahin voi olla vasta edessä – HS selvitti, miten talouskriisi on edennyt

HS:n kokoamat kuusi kuvaajaa kertovat, missä taloudessa nyt mennään ja missä riskit piilevät.

Vaikka kaikki pahimmat pelot koronakriisin aiheuttamista taloudellisista tuhoista eivät näytä toteutuneen, on Suomen talous edelleen vaarallisessa tilanteessa.

Julkaistu: 5.6. 2:00, Päivitetty 5.6. 9:18

Koronakriisin hoidossa Suomessa ylitettiin tällä viikolla tärkeä virstanpylväs, kun iso joukko ihmisten arkipäivän elämää rajoittavia määräyksiä purettiin. Pelon ja eristäytymisen vaiheesta siirryttiin askel lähemmäksi normaaliarkea. Myös yritysten tilanne helpottuu, kun suljetuksi määrätyt yritykset saavat avata ovensa ja asiakkaat uskaltautuvat ihmisten ilmoille.

Talouden avautuminen voi johtaa kysymään, että tässäkö se pelätty koronakriisi oli. Joko nyt voi huokaista helpotuksesta?

Lyhyt vastaus: Ei.

Vaikka kaikki pahimmat pelot koronakriisin aiheuttamista taloudellisista tuhoista eivät näytä toteutuneen, on Suomen talous edelleen vaarallisessa tilanteessa. Nämä kuusi kuvaajaa kertovat, missä taloudessa nyt mennään ja missä riskit piilevät.

Aloitetaan hyvillä uutisilla. Pelättyä konkurssiaaltoa ei toistaiseksi ole näkynyt.

Uusia konkurssihakemuksia on Tilastokeskuksen mukaan jätetty alkuvuonna runsaat 1 100. Määrä on noin kolme prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja jotakuinkin yhtä suuri kuin alkuvuonna 2018.

Tulevaisuususko on myös vahvistunut yrittäjien keskuudessa. Suomen Yrittäjien kyselyssä toukokuun lopulla 55 prosenttia yrittäjistä uskoi yrityksensä selviävän kriisistä, kun huhtikuun alussa osuus oli 45 prosenttia.

Kuitenkin noin 15 prosenttia pk-yrityksistä on edelleen konkurssivaarassa, arvioivat toukokuun alussa Taloushallintoliiton kyselyyn vastanneet kirjanpitäjät. Heillä on tarkka tuntuma asiakasyritystensä taloudelliseen tilanteeseen.

Myös maksuviiveet ovat lisääntyneet nopeasti, mikä kertoo yritysten vaikeasta tilanteesta.

Toinen hyvä uutinen on, että massairtisanomisilta on vältytty, ja pahin yt-neuvottelusuma on takana.

Tänä keväänä yt-neuvotteluista tuli suomalaisten arkea. Koronašokin rajuudesta kertoo, että palkansaajajärjestö SAK:n keräämien tietojen mukaan yt-neuvotteluiden piirissä oli alkuvuonna jopa enemmän ihmisiä kuin finanssikriisin aikaan. Lomautuspiikki ajoittui maalis–huhtikuun taitteeseen, jolloin tuhansia ihmisiä joutui lomautetuksi joka päivä.

Sen jälkeen uusien yt-neuvotteluiden määrä on kuitenkin laskenut selvästi.

Työ- ja elinkeinoministeriön keräämien tietojen mukaan Suomessa oli toukokuun lopussa noin 155 000 kokoaikaisesti lomautettua työtöntä työnhakijaa. Eniten lomautettuna on erilaisissa myyntitehtävissä sekä ravintola-alalla työskenteleviä ihmisiä. Osa lomautetuista pääsi takaisin töihin jo tällä viikolla, kun ravintolat aukaisivat ovensa.

Toistaiseksi koronakriisi ei kuitenkaan ole johtanut massiivisiin irtisanomisiin. TEM:n lukujen mukaan muiden kuin lomautettujen työttömien määrä Suomessa on kasvanut noin 46 000:lla sitten helmikuun lopun.

Janne Huovari

Pellervon talous­tutkimuksen ennuste­päällikkö Janne Huovari ei kuitenkaan usko, että kaikki korona­kriisin vaikutukset työ­markkinoilla olisi vielä nähty. Osa lomautetuista voi joutua työttömäksi, jos talouden epävarmuus jatkuu ja konkurssit lisääntyvät.

”Työttömyys tulee vielä varmasti lisääntymään”, Huovari sanoo.

Ilon aihe on sekin, että yksityinen kulutus on selvästi vilkastunut kevään äkkipysähdyksen jälkeen. Siitä kertovat pankkien julkaisemat korttimaksutilastot.

Esimerkiksi Nordean tilastojen mukaan koronakriisi vähensi korttimaksuja 25 prosenttia. Erityisesti jyrkästi väheni majoitukseen, ravintolaruokaan ja liikkumiseen käytetty raha. Eri pankkien tilastojen mukaan kulutus kuitenkin lähti elpymään pian, ja erityisesti verkkokauppaan käytetty rahamäärä on kasvanut nopeasti.

S-pankin tilastojen mukaan kulutus on jo palautunut tammikuun tasolle. Nordean tuoreimman katsauksen mukaan korttimaksamisen arvo olisi enää 10 prosenttia kriisiä edeltävän tason alla.

Selkeä merkki kuluttajien luottamuksen vahvistumisesta on, että moni ihminen miettii jo vakavasti elämänsä suurinta sijoitusta eli asunnon hankkimista. Näin kertovat Suomen suurimman asuntolainoittajan OP:n lainahakemustilastot. OP:n osuus uusista asuntolainoista on noin 40 prosenttia.

Koronakriisi hyydytti selvästi asuntokauppaa maalis–huhtikuussa, jolloin uusien asuntolainahakemusten määrä OP:ssa putosi noin kolmanneksen vuoden alun tasolta. Pudotus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, ja nyt uusia asuntolainahakemuksia tehdään jo enemmän kuin alkuvuonna.

Samaa viestiä kertoo Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindeksi. Huhtikuussa kuluttajien luottamus romahti kaikkien aikojen heikoimmalle tasolle, mutta toukokuussa luottamus jo vahvistui.

Suomen talouden suhteen kuluttajat ovat hyvin pessimistisiä, mutta arviot oman talouden nykytilasta ja lähitulevaisuudesta olivat toukokuussa enää vain vähän pitkän ajan keskiarvon alapuolella.

Sitten huonompiin uutisiin.

Ensi vaiheessa koronakriisistä kärsivät yritykset, joihin rajoitukset ja ihmisten vapaaehtoinen eristäytyminen vaikutti suoraan. Hyvin nopeasti kriisi kuitenkin levisi myös muille toimialoille, ja tällä hetkellä käytännössä kaikkien toimialojen liikevaihto on tavallista pienempää, osoittavat sähköisiä taloushallinnon palveluita tarjoavan Accountorin keräämät tiedot. Tiedot perustuvat noin 10 000 pienen ja keskisuuren yrityksen taloustietoihin, jotka Accountor saa reaaliajassa. Yritysjoukko edustaa laajalti eri toimialoja.

Liikevaihtotiedot viime viikoilta kertovat huolestuttavaa viestiä siitä, kuinka muun muassa teollisuus- ja rakennusyritysten liikevaihto on kääntynyt laskuun. Niin on käynyt myös terveys- ja sosiaalipalveluita sekä hallinto- ja tukipalveluita tarjoaville yrityksille sekä tieteellistä ja teknistä toimintaa harjoittaville yrityksille.

Pahin isku koronapandemiasta Suomen taloudelle tulee viiveellä, varoittavat teollisuuden etujärjestöt. Suomesta viedään ulkomaille erityisen paljon investointihyödykkeitä, ja nyt pandemian säikäyttämät yritykset ympäri maailman peruvat ja lykkäävät investointeja.

Varoitus voi hyvin käydä toteen, osoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton keräämä yritysten luottamusindeksi. Teollisuuden uusien tilauksien kertymä on kehittynyt huonoon suuntaan jo pitkään, ja toukokuun kyselyssä selkeä enemmistö teollisuusyrityksistä kertoi tilauskantansa olevan tavallista pienempi.

Vain 58 prosentilla yrityksistä tuotantokapasiteetti on täysin käytössä. Osuus on pienin sitten kesän 2015.

Niinpä vaikka rajoituksia puretaan ja yksityinen kulutus elpyy, ei se yksin riitä talouskriisin selättämiseksi.

”Yksityisen kulutus kannattelee Suomen taloutta jonkin verran, mutta suuri ongelma tällä hetkellä on kansainvälisessä taloudessa”, Huovari sanoo.

Hän muistuttaa, että tilanne on yhä epävarma: Rokotetta koronavirukseen ei edelleenkään ole, ja toinen aalto voisi laittaa talouden jälleen säppiin. Tautitilanne Suomen tärkeillä vientimarkkinoilla Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Ruotsissa on huono. Pahin pelko on, että pandemia käynnistäisi uuden eurokriisin tai laittaisi finanssimarkkinat sekaisin.

”Ensimmäisestä vaiheesta selvittiin hyvin ja lopulta kuitenkin melko kuivin jaloin. Mutta ei tilanne ohi ole.”

Oikaisu 5.6. kello 9.18: Taloushallintoliiton kyselyyn vastasivat kirjanpitäjät, eivät tilintarkastajat.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous