Koneen pääomistaja Antti Herlin näkee, että korona­kriisi luo mahdollisuuden myös parempaan tulevaisuuteen – ja lähettää kuuden kohdan viestin Sanna Marinin hallitukselle - Talous | HS.fi
Talous|HS-haastattelu

Koneen pääomistaja Antti Herlin näkee, että korona­kriisi luo mahdollisuuden myös parempaan tulevaisuuteen – ja lähettää kuuden kohdan viestin Sanna Marinin hallitukselle

Herlin sanoo, että syksystä tulee vaikeaa. Hän vaatii, että hallitus ottaa tosissaan teollisuuden huolet syksyn päätöksissään.

Antti Herlin Munkkiniemen kartanossa tiistaina 2. kesäkuuta. Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on eristänyt myös Herlinin kotioloihin Helsinkiin.

Julkaistu: 7.6. 2:00, Päivitetty 7.6. 6:11

Koneen pääomistaja Antti Herlin sanoo, että koronakriisi antaa mahdollisuuden paremman tulevaisuuden luomiseen, vaikka nyt myös vientiteollisuuden lähitulevaisuus näyttää synkältä.

”Eräässä keväällä verkossa järjestetyssä paneelikeskustelussa yhden maailman suurimman hotelliketjun omistaja sanoi, että ketju aikoo olla koronan jälkeen vahvempi kuin sitä ennen. Se on paljon sanottu, kun ottaa huomioon, kuinka pahassa tilanteessa juuri hotelliala on nyt”, hän sanoo.

”Aika monessa firmassa mietitään nyt, kuinka kriisi käytetään hyväksi nimenomaan siihen, että vahvistutaan ja osataan toimia paremmin.”

Tähän pyrkii myös Kone, jonka suurin omistaja Herlin on. Tämä on ajatus myös Sanomassa, jonka suuromistaja hän on.

Ja lukemattomissa muissa suomalaisissa firmoissa.

Ennen kaikkea Herlin toivoo, että koronakriisi antaa uuden vaihteen ilmastomuutoksen vastaiselle työlle, kun kaikkialla elvytetään talouksia valtavilla summilla.

”Koronakriisi on näyttänyt, että maailman maat voivat tehdä yhtä aikaa samaan suuntaan vaikuttavia päätöksiä, joilla haetaan yhteistä hyvää.”

Koneen pääomistaja Antti Herlin näkee, että koronakriisi luo mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen erityisesti ilmastotaistelussa.

Hänestä Euroopan uusi vihreän kehityksen Green Deal -ohjelma lupaa hyvää. ”Ilmastokriisi ei ole ollut Euroopan toimissa koskaan esillä tässä mittakaavassa kuin nyt.”

Herlin kannattaa hallituksen linjausta siitä, että koronakriisin jälkeisessä elvytysrahoituksessa ilmastonäkökulma pidetään esillä koko ajan.

”Miksi edes kannattaa pitää yllä talouskasvua, jos emme pysty pitämään planeettaa elinkelpoisena?”

Syksystä Herlin ennustaa vaikeaa.

Hän sanoo, että tuolloin alkaa näkyä merkkejä, kuinka vaikeaksi teollisuuden tilanne kääntyy.

 ”Kun vaihtoehdot ovat vähissä, myös vastuunottajat ja neuvonantajat hupenevat ympäriltä.”

Mutta kovaa aikaa se tulee olemaan myös Sanna Marinin (sd) johtamalle hallitukselle.

”Silloin kun ollaan kriisin ytimessä, kuten tänä keväänä, on itse asiassa helpompi edetä. Syksy tulee näyttämään, kuinka vaikeaa tästä tulee.”

Hän sanoo olleensa yrityksissä usein tilanteessa, jossa yrityksellä ei oikeastaan ole enää kuin yksi tai kaksi vaihtoehtoa jäljellä.

”Vaihtoehtojen vähyys tekee asioista päättämisen helpommaksi, kun ei voi miettiä, mitä kaikkea voisi tehdä. Monet päättäjät myös tietävät, että silloin kun vaihtoehdot ovat vähissä, yleensä myös vastuunottajat ja neuvonantajat hupenevat ympäriltä. Saa tehdä päätöksiä ihan itse.”

”Tämän takia Suomen nousuun tähtäävien päätöksien tekeminen voi olla monella tavalla vaikeampaa kuin tähän asti tehtyjen. Käy niin, että yksi haluaa yhtä ja toinen toista.”

Herlin on erityisesti huolissaan siitä, onko hallituksella koronakriisissä riittävästi rohkeutta ja valmiuksia huolehtia teollisuuden mahdollisuuksista toimia Suomessa.

”Suomessa on sikäli erikoinen elinkeinorakenne, että viennillä ja teollisuudella on merkittävä rooli. Olisi erittäin tärkeä, että nyt pidetään huoli, että vientiteollisuuden hommat pidetään pyörimässä.”

Teollisuus ei ole vielä kärsinyt koronakriisistä samalla tavalla kuin kotimarkkinat, kuten erikoistavarakaupat sekä ravintolat ja hotellit.

Tämän takia julkisuudessa ovat esiintyneet lähinnä kotimarkkinayrittäjät, ei Herlinin edustama teollisuus. Hän ottaa esimerkiksi Suomelle tärkeän laivateollisuuden, jota uhkaa risteilyjen pysyvä väheneminen.

”Laivateollisuuden hankintaketjut ovat erittäin tärkeitä Varsinais-Suomelle, samoin kuin ovat koko teknologiateollisuuden alihankintaketjut koko Suomelle. Jos vienti heikkenee, näissä ketjuissa voidaan nähdä dramaattisia aikoja.”

Herlin katsoo hallituksen onnistuneen ainakin tautilukujen perusteella hyvin koronataudin ehkäisyssä. Hän ei myöskään hauku useiden muiden yrityselämän edustajien tapaan hallituksen tukitoimia yrityksille.

”Hyvällä tarkoituksella yritystuet on tehty. Aina roiskuu kun rapataan, mutta kun jatkoa mietitään, pitää olla lopputulos, jossa vientiteollisuuden rooli on merkittävä.”

Hän pitää ilahduttavana, että työmarkkinajärjestöt saivat nopeasti väliaikaisia ratkaisuja muun muassa lomautuksiin.

Herlin ei esitä vaatimuksia niinkään suorista tuista, vaikka niitäkin saatetaan vielä tarvita.

Herlinin viestissä hallitukselle erottuu kuusi asiaa: koulutus, tutkimus- ja kehitystyö, työnantajien sivukulut, ilmaston huomioiminen kaikissa toimissa, investointien vauhdittaminen poistosääntöjä helpottamalla sekä työnantajien ikuisuusvaatimus, työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistaminen.

Hän pitää viisaina hallituksen linjauksia, että koulutusta ja tutkimuksesta ja kehitystyöstä ei nyt säästetä, vaan niihin panostetaan.

Herlin penää, että valtio kävisi vielä kerran läpi työnantajien sivukulut, josko niistä saisi väliaikaista helpotusta myös teollisuudelle.

Elinkeinoelämän keskusliitto on esittänyt, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksut ja työnantajan sairausvakuutusmaksut siirrettäisiin valtion maksettavaksi tilapäisesti.

Hallituksen pitäisi syksyn budjettiriihessä päättää, miten työllisten määrää saataisiin lisättyä.

Herlin vetoaa tilastoihin, joiden mukaan Suomi on työmarkkinoiden joustoissa jäykimpien maiden joukossa, vaikka muuten maa loistaa tilastoissa maailman parhaiden joukossa.

”Tämä on käsittämätöntä, ja tätä pidetään niin itsestäänselvyytenä, ettei se ylitä edes uutiskynnystä.”

”Joustavuus pitää nyt nostaa uudelleen keskusteluun. Ihmisten pitäisi yksinkertaisesti saada työpaikoilla enemmän itse valita esimerkiksi siitä, millaisia työaikapankkeja ja joustoja he toteuttavat.”

Herlinin tietojen mukaan Kone on hankkinut koronatukia vain muutamassa maassa, jossa se toimii.

”Olemme pyrkineet olemaan auttavalla puolella. Vastoin normaaleja käytäntöjämme, meillä on tehty päätös, että osallistumme eri maissa erilaisiin toimiin, joilla pyritään hieman auttamaan suurimmassa vaarassa ja hädässä olevien ihmisten arkea.”

Suomessa Kone on jakanut tietokoneita koululaisille Kaikille kone -projektissa.

Yhtiö on myös tarjonnut valtiolle hankintaorganisaationsa apua maskien hankkimiseen.

Herlin on Suomen ylivoimaisesti rikkain ihminen. Hän oli talouslehti Forbesin listalla kesäkuun alun pörssikurssien mukaan maailman 401. rikkain ihminen 5,6 miljardin dollarin omaisuudellaan. Hän on myös yksi Suomen vaikutusvaltaisimpia ihmisiä.

Vauraudesta huolimatta, koronakriisi asettaa hänelle samat perusrajoitukset kuin muillekin.

”Nämä kuukaudet taitavat olla vuosikymmeniin minun pitkin putkeni kotimaan kamaralla.”

Lentokenttiä ei ole tullut ikävä, hän sanoo.

”Olen siitä onnellisessa asemassa, että elän maatilalla, joka luonnostaan on jo vähän syrjässä, mutta jossa on silti aina jotain tekemistä. Olen saanut tehdä koulutustani vastaavaa työtä.”

Herlin on opiskellut maataloutta Yhdysvalloissa. Hän on työskennellyt päätoimisena maanviljelijänä Thorsvikin kartanolla Kirkkonummella kymmenen vuotta ennen kuin hän siirtyi isänsä, isoisänsä ja isoisoisänsä työn jatkajaksi Koneen johtoon 1996.

Alkuvuoden aikana Herlinin tilalla on syntynyt 60 vasikkaa, joista valtaosa korona-aikana.

”Minulla on ollut aikaa myös rakentaa uusi komposti.” Rautakaupassa käydessään hän on pitänyt maskia kasvoillaan.

Korona on koskettanut Herliniä myös läheltä.

”Useampia tuttuja on sairastunut koronaan. Ikävä kyllä yksi Ruotsissa asuva tuttavani myös menehtyi. Lisäksi ystävien ystäviä on menehtynyt, mutta ei ketään omassa lähipiirissäni.”

Herlin kuuluu astmaatikkona itse riskiryhmään. ”Ei tämä sillä tavalla ole vaikuttanut, että voisi käyttää sanaa pelottaa. Se on liian dramaattinen sana.”

 ”Etätyöskentely on ylimainostettua.”

Etätyöstä Antti Herlin ei ole kovin vakuuttunut. Myös tämä haastattelu järjestetään kasvokkain.

Aikoinaan Koneen pääkonttorina toimineessa Munkkiniemen kartanossa turvaetäisyyksistä huolehtiminen ei tuota vaikeuksia.

”Etätyöskentely on ylimainostettua. Ei etäyhteydet korvaa kasvokkain olemista. Etäyhteys tekee keskustelusta aika kuivakkaa.”

Hän sanoo, että lähtökohtaisesti jo samaan päämäärään menevissä prosesseissa etätyöskentely toimii hyvin, mutta luovuutta vaativissa töissä ei.

”Jos kehitetään uusia asioita ja mietitään jotain tavallisuudesta poikkeavaa, etäyhteys ei toimi hyvin. Jos pitää luoda uutta, kasvokkain oleminen on keskeistä.”

Esimerkiksi yrityskauppojen tekeminen vain etäyhteydellä voisi olla hankalaa.

”Toki etätyö tulee lisääntymään, eikä uuden luominen ole mitään viitenä päivänä yhdeksästä viiteen duunia.”

Mitä jos kaikki työ tehtäisi jatkossakin etätyönä?

”Kaikki hidastuisi ja luottamus vähenisi.”

Helsingin Sanomat on osa Sanomaa, jonka suuromistaja ja hallituksen varapuheenjohtaja Herlin on.

Antti Herlin

Syntynyt marraskuussa 1956 Kirkkonummella.

Kirjoitti ylioppilaaksi SYK:sta 1976.

Opiskellut maanviljelystä Yhdysvalloissa Iowan yliopistossa. Useita kunniatohtorin arvonimiä.

Maanviljelijä 1983–1996, Koneen pääjohtaja 1996–2006, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003. Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja 2007–2008.

Sanoman hallituksen puheenjohtaja 2013–2016 ja varapuheenjohtaja 2016–.

Harrastuksia metsästys, purjehdus, kirjallisuus ja historia.

Naimisissa. Neljä aikuista lasta.

Koneen omistajaperheen ykköseksi on nousemassa Antti Herlin

HS-haastattelu|Antti Herlin: Mediakisa ei ole nyt tasapuolista

Suvun jatkajat

Työelämä|Kone jakaa käsidesiä ja kasvomaskeja, Valio antaa työntekijöille psykologin tukea – EK:n kampanja julkistaa toimivia koronakäytäntöjä

Koronakriisi|Työmarkkina­järjestöt sopivat: Lomautuksia nopeutetaan, yt-neuvotteluja ei korona­kriisin runtelemissa yrityksissä ole välttämätöntä käydä lainkaan

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous