Suomen Pankin Olli Rehn puolustaa EU:n hätärahoitusta – Pääjohtaja pitää talousryhti­puheita nostalgiana: ”Se juna meni kymmenen vuotta sitten” - Talous | HS.fi
Talous|Talousvaikutukset

Suomen Pankin Olli Rehn puolustaa EU:n hätärahoitusta – Pääjohtaja pitää talousryhti­puheita nostalgiana: ”Se juna meni kymmenen vuotta sitten”

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn torjuu ajatuksen, että jokaisen valtion pitäisi nykyisessä kriisissä huolehtia vain omasta taloudestaan.

”Eurokriisin keskeisin opetus on, että yhteisillä toimilla voidaan estää taloudellisen kriisin kärjistyminen ja suurtyöttömyys, jos toimitaan nopeasti ja viisaasti. Jos taas viivytellään ja nojaudutaan vain kansallisiin ratkaisuihin, kriisi kärjistyy pahemmaksi”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Julkaistu: 9.6. 2:00, Päivitetty 9.6. 7:01

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin näkemys on selvä: Euroopan unionin jäsenvaltioiden on yhteisin ponnisteluin korjattava vauriot, jotka koronaviruspandemia talouteen aiheuttaa.

”Eurokriisin keskeisin opetus on, että yhteisillä toimilla voidaan estää taloudellisen kriisin kärjistyminen ja suurtyöttömyys, jos toimitaan nopeasti ja viisaasti. Jos taas viivytellään ja nojaudutaan vain kansallisiin ratkaisuihin, kriisi kärjistyy pahemmaksi, yritysten konkurssiaalto pahenee ja vaarana on pitkäaikainen taantuma.”

Euroopan komissio ehdotti toukokuun lopulla taloudellisten vahinkojen korjaamiseen 750 miljardin euron hätärahoitusta, jonka varat EU hankkisi lainoina rahoitusmarkkinoilta. Hätärahoituksesta 500 miljardia euroa myönnettäisiin jäsenvaltioille vastikkeettomina avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina.

”Ehdotus mahdollistaa tasapainoisemman elpymisen koko Euroopassa, mikä on myös viennistä riippuvaisen Suomen etu”, Rehn sanoo.

Jäsenvaltioille ei siis tulisi takausvastuita, vaan ne sitoutuisivat vuoteen 2058 mennessä maksamaan EU:n nostamia lainoja pääasiassa suurempina jäsenmaksuina. Lisäksi komissio ehdottaa uusia veroja, joita perittäisiin yrityksiltä.

Suomen hallitus katsoi viime viikolla, että ehdotus ei sellaisenaan ole hyväksyttävissä. Hallitus haluaa muun muassa pienentää hätärahoitusta ja suorien avustusten osuutta siitä. Eduskunta käsittelee komission ehdotusta tällä viikolla.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mielestä komission ehdotuksesta olisi hyötyä myös Suomelle.

 ”Euroalueelle on luotu kevään 2013 jälkeen 12 miljoonaa uutta työpaikkaa.”

Pääjohtaja Rehnin mielestä keskustelu komission ehdotuksesta muistuttaa vajaa kymmenen vuotta sitten eurokriisin pahimmassa vaiheessa käytyä kiivasta väittelyä Suomen taloudellisista sitoumuksista ja riskeistä.

”Pelättiin merkittäviä taloudellisia tappioita. Tiedossani ei ole, että Suomen tasavallalle olisi tullut tappiota Euroopan vakausmekanismista tai muista rahoitusjärjestelyistä. Sen sijaan euroalueelle on luotu kevään 2013 jälkeen 12 miljoonaa uutta työpaikkaa. Myös Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikalla on ollut talouden toipumisessa ja deflaatiouhan välttämisessä aivan olennainen merkitys”.

Toisaalta on myös erittäin vaikea arvioida, missä määrin työllisten määrän lisääntyminen johtui nimenomaan eurovaltioiden päätöksistä tai kuinka paljon rahapolitiikka on talouskasvua vahvistanut.

Pääjohtaja Rehn pitää silti selvänä, että Euroopan vakausmekanismin perustaminen ja EKP:n rahapoliittinen elvytys ovat edistäneet merkittävästi työllisyyden paranemista euroalueella.

 ”Nykyisessä kriisissä syynä ei ole joidenkin jäsenvaltioiden epäonnistunut talouspolitiikka.”

Taloudessa kriisit eivät ole siskoja keskenään. Useimmiten niillä on erityiset syynsä ja siksi kriisien vertailu keskenään on pulmallista.

Pitäisi siis välttää yhtäläisyysmerkkejä: se, mikä lievitti ongelmia menneisyydessä, ei välttämättä ratkaise niitä nykyisyydessä.

”Nykyisessä kriisissä syynä ei ole joidenkin jäsenvaltioiden epäonnistunut talouspolitiikka, vaan talouden ulkopuolelta tullut koronaviruspandemia ja rajoitustoimet, jotka ovat olleet välttämättömiä pandemian pysäyttämisessä. Taloustieteilijät sanoisivat, että kyse on symmetrisestä šokista, joka koskee koko euroaluetta, Eurooppaa ja maailmaa.”

Erikoista nykyisessä kriisissä on se, että taloudessa sekä kysyntä että tarjonta ovat romahtaneet liki samanaikaisesti. Jos moottorista loppuu polttoaine, se pysähtyy. Eikä silloin ole vika moottorissa.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi huhtikuun puolivälissä, että maailmantalouden taantuma on tänä vuonna pahin 1930-luvun suuren laman jälkeen. Euroalueella se tarkoittaa ennusteiden perusteella sen historian pahinta taloudellista romahdusta. EKP arvioi torstaina, että euroalueen talous supistuu tänä vuonna yhdeksän prosenttia.

Ei siis ihme, että keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on korostanut poikkeuksellisten aikojen edellyttävän poikkeuksellisia toimia.

”Tärkeää on myös se, että komission ehdotus toisi rahapoliittisen elvytyksen rinnalle koordinoidun finanssipoliittisen elvytyksen. Juuri tätä Euroopan keskuspankin neuvosto ja pääjohtaja Lagarde ovat peräänkuuluttaneet kevään aikana toistuvasti kriisien pahennettua”, Rehn sanoo.

Toisin sanoen talouden virvoittaminen historiallisesta ahdingosta ei voi olla pelkästään keskuspankin rahapolitiikan varassa.

Finanssipoliittinen elvytys tarkoittaa, että julkisen talouden menoja lisätään ja verotusta yleensä kevennetään, jotta kokonaiskysyntä kasvaisi ja talouskasvu vauhdittuisi.

Hänen mielestään taakan jakaminen rahapolitiikan ja poliitikoiden päätösvallassa olevan tiiviimmän finanssipolitiikan välillä on myös yhteiskunnallinen kysymys.

”Tämä olisi myös päätöksenteon legitimiteetin [hyväksyttävyyden] kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että talouden vakavassa kriisissä taakkaa kantaa yksin keskuspankki.”

Euroopan keskuspankissa rahapolitiikasta päättää neuvosto, johon kuuluvat eurovaltioiden keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä.

 ”Suomen kannattaa olla komission ehdotusta käsittelevissä neuvotteluissa aktiivinen sillanrakentaja.”

Varmaa on, että komission ehdotus herättää kesän ja syksyn aikana vielä runsaasti poliittista väittelyä. Siksi komissio joutunee vielä tekemään ehdotukseensa muutoksia ja täsmennyksiä.

Komission ehdotus on pääjohtajan Rehnin mielestä hyvin perusteltu, vaikka siinä on myös korjattavaa.

Esityksestä ei vielä ilmene täsmällisesti, millaiset ehdot hätärahoituksella olisi. Todennäköisesti kyse olisi siitä, että komissio asettaa rahoitukselle ehtoja sen perusteella, mihin varoja on tarkoitus käyttää.

”Ehdollisuus on olennaista. Rahoitusta on käytettävä terveydenhoitoon, kestävän talouskasvun ja työllisyyden edellytysten parantamiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Kaikki nämä ovat tärkeitä päämääriä eurooppalaisten yhteiskuntien ja talouksien uudistamisessa.”

Ehdotus on rakennettu pitkälti sen varaan, että perussopimuksessa sallitaan taloudellisen avun antaminen ”tietyin edellytyksin” jäsenvaltiolle, jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia.

”Etenkin nuiva nelikko on ollut hyvin kriittinen. Suomen kannattaa olla komission ehdotusta käsittelevissä neuvotteluissa aktiivinen sillanrakentaja, jotta lopputulos olisi koko Euroopan unionia silmällä pitäen mielekäs.”

Nuiva nelikko tarkoittaa Itävaltaa, Tanskaa, Ruotsia ja Hollantia. Ne ovat suhtautuneet nihkeästi yhteisiin toimiin pandemian vaurioiden korjaamiseksi ja korostaneet, että jokaisen jäsenvaltion on huolehdittava omasta taloudestaan.

Samaa ajattelutapaa on Suomessa edustanut tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka korosti toukokuun lopussa kunkin jäsenvaltion ”talousryhtiä”. Lisäksi hän on sitä mieltä, että pitäisi palata ”euroalueen alkuperäiseen sopimukseen”.

Millaisia ajatuksia tasavallan presidentin kannanotot entisessä talouskomissaarissa ja nykyisessä keskuspankkiirissa herättävät?

Rehn kertoo ymmärtävänsä kannanottoja sitä taustaa vasten, että presidentti Niinistö oli Suomen ensimmäinen euroajan valtiovarainministeri ja juristi.

”Jaan tasavallan presidentin huolen valtioiden velkaantumisesta normaalioloissa, vaikka se onkin kriisioloissa väistämätöntä. Sen enempää en yritä hänen sanojaan tulkita”, hän sanoo.

”Tiedän kyllä, että joitakin ihmisiä houkuttelee rahtusen nostalginen paluu puhdasoppiseen Maastrichtin sopimukseen talous- ja rahaliitosta vuosimallia 1992–1999. Tämä ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman isoa riskiä siitä, että kriisioloissa euro hajoaisi. Eurokriisin läheltä kokeneena voin sanoa, että se juna [paluu alkuperäiseen sopimukseen] meni jo kymmenen vuotta sitten.”

Kymmenen vuotta sitten kärjistyneessä eurokriisissä talouspoliittista yhteistyötä tiivistettiin, eurovaltiot perustivat yhteisen rahoituslaitoksen Euroopan vakausmekanismin, aloitettiin pankkiunionin kehittäminen ja siirrettiin merkittävimpien pankkien valvonta Euroopan keskuspankin yhteydessä toimivalle viranomaiselle.

Pääjohtaja Rehn painottaa, että Maastrichtin sopimus solmittiin Saksan ja Ranskan kompromissin takia huteralle perustalle sulkien silmät siltä, että talouskriisejä tulee aina olemaan.

”Talous- ja rahaliitossa ei ollut jäsenvaltioiden talouspolitiikan ennakoivaa seurantaa eikä myöskään vakausmekanismia kriisin varalle. Kaikki nämä piti luoda lennossa eurokriisin aikana. Samaan aikaan kuin talo paloi ja sitä oli sammutettava, piti myös rakentaa uutta arkkitehtuuria. Maastrichtin sopimus oli hutera korttitalo, joka ei olisi pysynyt pystyssä ilman vuosien 2011–2012 historiallisia uudistuksia ja EKP:n rahapoliittista elvytystä.”

 ”Jos pohditaan historiaa, valtiot eivät olleet kovin vahvoja 1920- ja 1930-luvuilla.”

Komission ehdotus on herättänyt eri puolilla Eurooppaa myös pohdiskelua siitä, mihin se loppujen lopuksi johtaa.

Onko se väistämätön harppaus liittovaltion suuntaan vai merkitseekö se ajan mittaan euroalueen hajoamista? Osalle äänestäjistä ja politiikoista liittovaltio on kauhistus. Sehän tarkoittaisi itsemääräämisoikeuden kaventumista entisestään.

”Euroopan unionia kehitetään jatkossakin kolmannen tien pohjalta eli kansallisvaltioiden yhteenliittymänä, johon kuuluu tiivistyvää poliittista päätöksentekoa. Kolmas tie kiteytyy ajatukseen, että muoto seuraa tehtävää. Jos on selkeästi yhteinen ongelma kuten heikko talous tai ilmastomuutoksen kärjistyminen, on järkevää, että valtiot yhdistävät voimavaransa yhteisin sopimuksin ja säännöin ongelman ratkaisemiksi.”

Ajatuksena on siis pyrkiä yhteisvaikutukseen, jossa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Keskustelussa Euroopan unionin tulevaisuudesta pääjohtaja Rehniä häiritsee se, että usein pannaan vastakkain yhteisö ja kansallisvaltio.

”Jos pohditaan historiaa, valtiot eivät olleet kovin vahvoja 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin ei ollut mitään kunnolla toimivaa valtioiden välistä yhteistyötä. Ensiksi valtiot murenivat 1930-luvun suuressa lamassa ja myöhemmin fasismin ja kommunismin jaloissa.”

Fasismin ja kommunismin hirvittävyyksistä otettiin Euroopassa opiksi. Pian toisen maailmansodan jälkeen alkoi kansallisvaltioiden yhteisön rakentaminen Euroopan taloudellisesta yhteistyötä. Vuonna 1951 perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö.

”Sen jälkeen hyvinvointivaltioiden ja eurooppalaisen yhteisön kehittyminen ovat kulkeneet käsi kädessä. Kansalaisoikeuksien, demokratian ja taloudellinen hyvinvoinnin kehittyminen ovat tästä konkreettisia esimerkkejä. Ne ovat mahdollistaneet myös kansallisvaltioiden menestyksen.”

Pääjohtaja Rehnin mielestä Euroopan unionissa ei ole odotettavissa mitään mullistuksia, vaikka yhteistyö tiivistyykin talouden eri osa-alueilla.

”Komission ehdottama tilapäinen 750 miljardin euron rahoitus jäsenvaltioille ei muuta Euroopan unionin perusolemusta. Kansallisvaltioilla on tulevaisuudessakin ensisijainen vastuu talouspolitiikastaan.”

EU-talous|Von der Leyen: 750 miljardin euron elpymisrahoitus on sijoitus EU:n tulevaisuuteen – Suomen saama osuus arviolta 3,5 miljardia euroa

Euroopan unioni|Suomi maksaisi EU:n korona­elvytys­paketista enemmän kuin saisi avustuksina takaisin

Lainsäädäntö|Eurooppaoikeuden professoreilta vihreää valoa komission 750 miljardin euron rahoituspaketille: ”EU:lla on liki velvollisuus auttaa suurissa vaikeuksissa olevia valtioita”

Euroopan unioni|Hallitus linjasi kantansa EU:n korona­elvytykseen: Suomi vaatii 750 miljardin euron paketin pienentämistä ja painottamista lainoihin

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous