Hallitus arvioi suuren työllisyys­hankkeensa tuovan nolla uutta työllistä, ja se kertoo paljon edessä olevista ongelmista - Talous | HS.fi
Talous|HS-analyysi

Hallitus arvioi suuren työllisyys­hankkeensa tuovan nolla uutta työllistä, ja se kertoo paljon edessä olevista ongelmista

Kuntakokeilu on yksi hallituksen suurista työllisyyshankkeista, mutta hallitus ei kyennyt tekemään tuoreeseen esitykseensä lainkaan arviota siitä, kuinka monta uutta työllistä kokeilu voi tuoda. Se on ongelma hallituksen tiukan työllisyystavoitteen kannalta.

HS seurasi syyskuussa 2018 kuntakokeiluun liittynyttä työttömien kuntouttavaa työtoimintaa Tampereen Teiskossa. Kuvassa Pitkospuita pitkin työelämään -ryhmä kantaa polttopuita laavulle Kintulammin luonnonsuojelualueella.

Julkaistu: 10.6. 2:00, Päivitetty 10.6. 6:51

Hallituksen tuore esitys suuresta työllisyyden kuntakokeilusta on esimerkki siitä, kuinka suuriin vaikeuksiin hallitus voi työllisyystavoitteensa kanssa joutua.

Hallitus on aloittamassa ensi vuoden alussa työllisyyskokeilut ainakin 90 kunnan alueella. Kuntakokeilu on yksi keskeisistä toimista, joita hallitus lähti viime vuonna valmistelemaan saavuttaakseen 60 000 uuden työllisen tavoitteensa.

”Kuntakokeilu on todella iso ja tärkeä asia, jonka merkittävyyttä ei ole julkisuudessakaan noteerattu”, sanoi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki puolustaessaan hallituksen työllisyystoimia Kuntalehden haastattelussa helmikuussa.

Keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun etenevässä hallituksen esityksessä kuntakokeiluista ei kuitenkaan ole minkäänlaista positiivista arviota kokeilun vaikutuksesta työllisyyteen.

Työllisyysvaikutusarvion puuttuminen ei tarkoita, ettei kuntakokeilua kannattaisi järjestää. Hallitukselle työllisyysarvion puute on silti iso ongelma.

Hallitusohjelman mukaan puolen toimista 60 000 lisätyöllisen saamiseksi tulee olla sellaisia, joiden vaikutus etukäteen arvioitavissa. Kuntakokeilun vaikutus tähän 30 000 hengen tavoitteen saavuttamiseen jää siis nollaan.

Hallitus linjasi viime viikolla, että se aikoo syksyllä kiristää työllisyystavoitettaan entisestään. Jos kuntakokeilun kaltaiset jo valmistellut suuret hankkeet eivät auta sitä tavoitteen saavuttamisessa, hallitus joutuu kehittämään yhä uusia työllisyystoimia, joista monet ovat poliittisesti kiistanalaisia.

Mutta miksi hallitus ei ole antanut esityksessään kuntakokeilulle minkäänlaista työllisyysvaikutusarviota?

Kuntakokeilussa on kyse siitä, että vastuu Kelan työttömyysetuuksia saavien työnhakijoiden työllisyyspalveluiden järjestämisestä siirretään 2,5 vuoden ajaksi te-toimistoilta kokonaan kunnille. Kohderyhmään kuuluu ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömiä sekä nuoria ja maahanmuuttajia.

Ajatuksena on, että yksi järjestäjä pystyy kahta osin päällekkäistä toimijaa tehokkaammin ottamaan selvää alueen työttömien tilanteesta ja tarjoamaan heille sopivia palveluita työllistymisen edistämiseksi.

Kokeiluja on pienemmässä mittakaavassa tehty ennenkin, ja etenkin Pirkanmaan alueen työllisyyskokeilu sai viime vuosina paljon huomiota. HS seurasi vuonna 2018, kuinka kuntouttavaan työtoimintaan ohjatut pitkäaikaistyöttömät kantoivat puita Tampereen metsissä.

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön virkamiehet eivät kuitenkaan pystyneet tutkimuskirjallisuuden perusteella arvioimaan tulevan kuntakokeilun vaikutusta työllisyyteen riittävän luotettavasti.

”Kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole käsitelty suoraan tulevien kuntakokeilujen kaltaisia rakenneuudistuksia. Päädyimme tästä syystä siihen, että mitään tarkkaa lukemaa ei hallituksen esitykseen laiteta”, sanoo erityisasiantuntija Santtu Sundvall työ- ja elinkeinoministeriöstä.

On mahdollista, että yksittäinen kunnat pystyy alueellista te-toimistoa paremmin tarjoamaan työttömälle yksilöllistä palvelua ja näin edistämään tämän työllistymistä.

Toisaalta voi olla, että kunnat ohjaavat työttömiä yhä enemmän palkattomaan kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan hyödyt avoimille työmarkkinoille työllistymiseen ovat tutkimusten mukaan vähäisiä.

Kunnat voivat kuitenkin saada kuntouttavasta työtoiminnasta säästöjä. Jos ne ohjaavat pitkäaikaistyöttömän palvelun piiriin, ne välttyvät maksamasta valtiolle sakko-osuutta työttömän työmarkkinatuesta.

Lisäksi kuntakokeilun kysymysmerkki työllisyyden näkökulmasta on, kärsiikö alueellinen liikkuvuus, jos kunnat yrittävät ohjata työttömiä vain omien rajojensa sisällä sijaitseviin työpaikkoihin.

Hallitus on lähtenyt työllisyystavoitteessaan siitä, että valtiovarainministeriön on pystyttävä kuittaamaan ainakin osalle toimista luotettava etukäteisarvio niiden tuomien työllisten määrästä.

Tämä on herättänyt paljon keskustelua siitä, onko hallitus sitonut itsensä sosiaaliturvan leikkausten kaltaisiin ”koviin toimiin”. Työnteon kannustimiin suoraviivaisesti vaikuttaville toimille virkamiesten on huomattavasti helpompi laskea tutkimuskirjallisuuden pohjalta työllisyysvaikutusarvio kuin kuntakokeilun kaltaisille laajoille palvelurakenteiden muutoksille.

Kuntakokeiluesityksen työllisyysvaikutusarvion puuttuminen ei tarkoita, että hallitus voisi toteuttaa työllisyystavoitteensa vain sosiaaliturvan leikkaamalla. Se on kuitenkin osoitus siitä, että pelkillä ”pehmeillä toimilla” hallitus tuskin tiukkaa itselleen asettamaansa vaatimusta pystyy täyttämään.

Suhdanne|Suomen Pankki varoittaa talouden pitkästä synkkyydestä: työttömyys kasvaa selvästi ja työpaikkoja menetetään pysyvästi

Hallitus|Kulmuni: ”Käsittelyyn tulee eläkeiän nosto” – Avaa nyt yllättävää vaatimustaan HS:lle

Pääkirjoitus|Työpaikan hakuun on pian luvassa yksilöllistä palvelua, kun kunnat pääsevät näyttämään taitonsa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous