EK pelkää, että koronakriisi käynnistää Euroopassa yritystukikilpailun – 2 200 miljardin euron tukipotista lähes puolet menee Saksaan - Talous | HS.fi
Talous|Valtiontuet

EK pelkää, että koronakriisi käynnistää Euroopassa yritystukikilpailun – 2 200 miljardin euron tukipotista lähes puolet menee Saksaan

Koronakriisin vuoksi Euroopan komissio on antanut jäsenmaille vapauksia tukea yrityksiään. Suomessa pelätään, että kilpailu vääristyy ja väliaikaiset höllennykset jäävät pysyviksi.

Lentoyhtiö Lufthansa on saanut koronakriisin takia Saksan valtiolta 9 miljardia euroa tukea. Lisäksi Lufthansa on saanut yli kahden miljardin euron tuet Belgian, Itävallan ja Sveitsin valtioilta.

Julkaistu: 16.6. 2:00, Päivitetty 16.6. 6:39

Yritystukien valvontaa EU:ssa ollaan koronakriisin varjolla höllentämässä mahdollisesti pysyvällä tavalla, pelkää yritysten etujärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto. Seurauksena olisi epäterve tukikilpailu, jossa suomalaisilla yrityksillä olisi lähinnä hävittävää.

”Uhkana on kilpailutilanteen vääristyminen. Suomi on pieni maa, meillä pelimerkit loppuvat ensimmäisenä, jos valtiontukikilpailuun ajaudutaan”, sanoo EK:n EU:sta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Petri Vuorio.

Petri Vuorio

Unionin jäsenmaita sitovat yhteiset valtiontukisäännöt, joiden valvominen on Euroopan komission ydintehtäviä. Tarkoitus on varmistaa, että kilpailu EU:n sisämarkkinoilla on reilua.

Maaliskuussa komissio kuitenkin ilmoitti höllentävänsä tukisääntöjä, jotta jäsenmaat voivat nopeasti auttaa koronakriisin kurittamia yrityksiä. Sääntöjä on sen jälkeen kevennetty useaan otteeseen.

EU-maat ovat tilaisuuteen tarttuneet.

Komission mukaan jäsenmaat ovat varanneet yritystensä tukemiseen noin 2 200 miljardia euroa. Summa ei kuvaa myönnettyjä tukia, vaan tukiin varattua enimmäisrahamäärää. Tukiin lasketaan niin suorat tuet, lainat kuin takauksetkin.

Ongelma on, että eri maissa olevat yritykset saavat hyvin eritasoista tukea.

Kaikkein avokätisimmin yrityksiään tukee Saksa. Maan hallitus on sorvannut yrityksilleen satojen miljardien eurojen arvoiset tukimekanismit. 45 prosenttia EU:n yhteenlasketusta yritystukipotista on kohdennettu saksalaisille yrityksille. Saksan osuus EU:n bruttokansantuotteesta on noin neljännes.

Suuria tukijoita ovat myös Ranska ja Italia, joiden yhteenlaskettu osuus tuista on noin kolmannes.

”Kriisituet ovat tulleet kovaan tarpeeseen, se on selvä. Mutta kun katsomme tukien jakautumista, se kertoo siitä, että eri mailla on erilaiset mahdollisuudet tukea yrityksiään”, Vuorio sanoo.

Hyvä esimerkki siitä, kuinka eri tilanteessa keskenään kilpailevat, eri maissa pääkonttoriaan pitävät yritykset ovat, on ilmailuala.

Suomessa valtio myönsi Finnairille 600 miljoonan euron valtiontakauksen ja lisäksi osallistuu parhaillaan käynnissä olevaan osakeantiin ja muihin mahdollisiin pääomitusjärjestelyihin enintään 700 miljoonalla eurolla. Yhteensä valtiontuki nousee siis 1,3 miljardiin euroon.

Jos summa tuntuu suurelta, sitä voi verrata saksalaisen Lufthansan Saksan valtiolta saamaan 9 miljardin euron tukeen. Lisäksi Lufthansa on saanut yli kahden miljardin euron tuet Belgian, Itävallan ja Sveitsin valtioilta.

Toinen eurooppalainen jätti KLM-Air France on saamassa Ranskan ja Hollannin valtioilta enintään 11 miljardin euron tuet.

Valtiollisten lentoyhtiöiden saamista tuista on erityisen käärmeissään ollut Ryanair, jolla ei ole taustallaan valtio-omistajaa. Ryanair on syyttänyt Lufthansaa markkinoiden valtaamisesta valtiontuen turvin. Yhtiö on ilmoittanut haastavansa kilpailijoiden tuet oikeudessa.

Massiivisia valtiontukia suurilta jäsenmailta ovat saaneet myös esimerkiksi auto- ja lentokoneteollisuus.

Vaikka Suomessa hallitus on pitänyt valtiontukien joustoja tarpeellisina ja itsekin tukenut yrityksiä, tilanne huolettaa myös yritystuista vastaavaa työ- ja elinkeinoministeriötä.

”Suomen kilpailijamaat voivat hyödyntää joustoja tavalla, joka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Jäsenmaat, joilla on enemmän budjettivaroja käytössään voivat suunnata varoja myös vaikeuksissa olevien yritysten tukemiseen siten, että kilpailu vääristyy”, todetaan ministeriön eduskunnalle toimittamassa lausunnossa.

Näillä näkymin löyhemmät valtiontukisäännöt ovat voimassa vain vuoden loppuun saakka, mutta EK:n Vuorion mukaan ilmassa on merkkejä siitä, että osa jäsenmaista haluaisi siirtyä pysyvästi kevyempään sääntelyyn.

Muun muassa Saksa ja Ranska ovat halunneet enemmän vapauksia yritystensä tukemiseen.

Vuorion mukaan kyse ei ole koronakriisin hoidosta, vaan taustalla on huoli siitä, kuinka eurooppalaiset yritykset pärjäävät kilpailussa kiinalaisia, valtion tukemia kilpailijoita vastaan. Osa jäsenmaista katsoo, että myös Euroopan pitäisi tukea yrityksiään enemmän.

Tämä olisi Vuorion mukaan vaarallinen tilanne suomalaisille yrityksille.

”Nämä poikkeukset ovat olleet tärkeitä, mutta on yhtä lailla tärkeää, että ne jäävät väliaikaisiksi.”

Myös komissio on sanonut olevansa huolissaan siitä, että kansalliset tuet vääristävät kilpailua. Tästä ovat varoittaneet komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja kilpailukomissaari Margrethe Vestager.

Toistaiseksi ei ole kuitenkaan merkkejä siitä, että komissio olisi tiukentamassa linjaansa valtiontukien valvonnan suhteen – päinvastoin.

Perjantaina komissio ilmoitti aikovansa keventää valtiontukisääntöjä siten, että jatkossa jäsenmaat saisivat tukea mikro- ja pienyrityksiä, jotka ovat olleet talousvaikeuksissa jo ennen koronakriisin puhkeamista. Tähän saakka linja on ollut se, että tuettavien yritysten on täytynyt olla ennen kriisiä taloudellisesti vakaalla pohjalla.

Komissio kysyy asiaan nyt jäsenmaiden mielipiteitä. Lopulta päätös on kuitenkin komission oma.

”Tämä olisi iso periaatteellinen muutos”, sanoo kaupallinen neuvos Olli Hyvärinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

”Tarkkana pitää olla siinä, että jos lähdemme kriisin varjolla pelastamaan yrityksiä, jotka ovat olleet ongelmissa jo ennen kriisiä. Kriisiä ei tulisi käyttää verukkeena sille, että höllennetään valtiontukisääntöjä Euroopassa yleisesti”, EK:n Vuorio sanoo.

Valtiontuet|Ranskan valtio tukee ilmailualaa 15 miljardin euron tukipaketilla

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous