Nouseeko Nokian raunioilta vielä menestystarina, joka pelastaa Suomen talouden? HS matkusti Ouluun etsimään sellaista - Talous | HS.fi
Talous|Kesäsarja

Nouseeko Nokian raunioilta vielä menestystarina, joka pelastaa Suomen talouden? HS matkusti Ouluun etsimään sellaista

HS:n Rahan roadtrip -juttusarja jatkaa matkaa Ouluun. Löytyykö sieltä menestystarina, joka antaa Suomen taloudelle paljon kaivatun piristysruiskeen?

Iloqin teknologiajohtaja Timo Ainali johtaa yhtiön elektromekaanisten lukkojen tuotekehitystä Oulussa.

Julkaistu: 24.6. 2:00, Päivitetty 24.6. 10:21

Kännykkä asetetaan lukon viereen. Naps, lukko aukeaa.

Iloqin teknologiajohtaja Timo Ainali näyttää, miten käytetään lukkoa, jonka avaimena toimii matkapuhelin. Tuote on yhtiölle verrattain uusi.

Elektromekaanisia lukkoja valmistavan Iloqin perustuote on perinteisen näköinen lukkosylinteri, joka toimii elektronisella avaimella. Avaimen työntyminen lukkoon tuottaa lukolle vaadittavan virran.

”Meidän koko ideamme on, että lukoissa ei ole pattereita”, Ainali selittää.

Iloqin Tanja Hämälä kokosi kesäkuussa Oulussa din-standardin elektromekaanista lukkoa. Malli on tarkoitettu myytäväksi Keski-Eurooppaan, jossa ihmiset ovat tottuneet erilaiseen lukkojen toiminnallisuuteen kuin Pohjoismaissa.

Iloq pyrkii tuotteillaan yhdistämään perinteisten lukkojen ja sähköisten lukkojen vahvuudet.

Lukkoja maailmassa riittää. Siksi Iloqilla on huima potentiaali, jos kaikki menee putkeen. Samalla tavalla laskeskelevat Oulussa kymmenet muut yritykset, jotka haaveilevat maailman valloittamisesta.

HS:n Rahan roadtrip on saapunut teknologiakaupunki Ouluun. Juttusarjan tavoite on kartoittaa Suomen talouden näkymiä.

Oulussa olemme siksi, että kaupunki on täynnä kansainvälistä kasvua teknologiallaan tavoittelevia yhtiöitä, jotka pyrkivät nousemaan maailmanmaineeseen. Tuottamaan miljoonia euroja, ehkä miljardeja.

Oulun teknologiasektori on perustettu Nokian kultakauden raunioille. Yhtiön nimi tulee esiin kaikissa keskusteluissa.

Nokian nousu maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi oli Suomen taloushistorian huikein tarina. Yhtiön kukoistuksen kausi, karkeasti vuosina 1998–2008, nosti Suomen vaurauteen.

Nokian romahduksen jälkeen Suomen talouskasvu on ollut vaatimatonta. Viime vuodet ovat kyllä olleet kelvollisia, mutta jos Suomen talouden halutaan selviävän väestön vanhenemisesta ja kansainvälisestä kilpailusta naarmuitta, se kaipaa kipeästi jotain uutta.

Uutta Nokiaa ei tule, mutta Oulussa on nyt monipuolinen teknologiayritysten kenttä, josta voisi löytyä useita onnistujia. Ehkä ne yhdessä voisivat antaa Suomen taloudelle sen kipeästi kaipaaman piristysruiskeen.

Iloqin Timo Ainali aloitti työuransa Nokialta kuten moni muukin Oulussa. Hän on nähnyt kaupungin nousun ja laskun.

Alamäki huipentui kesällä 2014, kun Nokian puhelimet ostanut Microsoft ja toinen amerikkalaisyhtiö Broadcom ilmoittivat kumpikin lopettavansa yksikkönsä Oulussa. Uutisten välissä oli vain viikko.

Yhteensä noin tuhat työpaikkaa lähti hujauksessa. Pohjakosketuksen jälkeen Oulussa alkoi uusiin yrityksiin panostaminen. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, moni muukin kuin Iloq on jo päässyt hyvään nousukiitoon.

Teollisen internetin parissa toimiva Uros otti äskettäin kasvupyrähdyksen miljardiluokkaan. Älysormuksia valmistava Oura taas on noussut otsikoihin prinssi Harryn ja muiden julkkiskäyttäjien ansiosta.

Kokonaisuutena oululaisyhtiöiden pelikenttä on laaja: peliyhtiöitä, terveysteknologiaa, turvallisuusalaa, tukiasema- ja radiolaitteita, autoteollisuuden teknologiaa, mittauslaitteita ja niin edelleen. Monia yhtiöitä yhdistää IoT eli asioiden internet – se, miten ympärillämme olevat laitteet töissä ja kotona liittyvät internetiin.

Keskittymää täydentävät monet ulkomaiset yhtiöt. Oulu kilpailee niiden tuotekehityksestä ja muista toiminnoista muun muassa Kalifornian Piilaakson sekä Tukholman kanssa.

Oulun teknologiakeskittymä ei hurmaa ulkoisesti. Yritysten keskittymät Peltolassa ja Elektroniikkatiellä ovat tylsän näköisiä toimistotalojen rykelmiä.

Rakennusten sisältä löytyy kuitenkin paljon intoa. Ihmiset haluavat tehdä ”ihan uusia juttuja”, kuten Iloqin Ainali kuvaa insinöörien unelmaa.

Yhtiön tarina on monella tapaa tyypillinen. Ensin oli perustaja, jolla oli visio, Iloqin tapauksessa Mika Pukari.

Alkutaipaleella Pukarin tukena oli yliopisto. Yhdessä tutkittiin, voisiko sähkölukon saada toimimaan avaimen työnnöstä syntyvällä virralla. Tuotekehitys kesti vuosia. Syntyi ratkaisu, joka patentoitiin.

Nyt Iloq on Suomessa markkinajohtaja ja valtaa uusia alueita Euroopassa. Oulun tuotannossa syntyy lähinnä koesarjoja. Massatuotanto tapahtuu pääosin Malesiassa ja Romaniassa.

Markkinointi otetaan selvästi tosissaan. Tästä kertoo muun muassa se, että yhtiön mainoskasvoksi on palkattu Kimi Räikkönen.

Ainali sanoo pitävänsä markkinointia tärkeänä, vaikka on itse tuotekehitysmies. ”Ei näitä tuotteita tule kukaan Suomesta hakemaan, jos niitä ei markkinoi.”

Iloq kuuluu Uroksen ja Ouran ohella siihen pieneen joukkoon uusia oululaisia yrityksiä, jotka ovat jo tehneet läpimurron tavallisten talouden seuraajien tietoisuuteen. Takana omaa tilaisuuttaan kyttäävät kymmenet yritykset.

Eräs niistä on Monidor, yksi monista terveysteknologiaa kehittävistä kasvuyrityksistä. Sen tuote on langaton infuusiomittari, joka tuo sairaaloiden vuodeosastoille tarkkuutta tiputushoitoon.

Monidorin toimitusjohtaja Mikko Savola yrittää viedä yhtiön tippalaskuria maailman sairaaloihin. Työ on vielä alussa.

Yhtiö sai alkunsa, kun yksi sen perustajista, lääkäri Antti Puolitaival, huomasi pienikokoisen infuusiomonitorin tarpeen työssään. Aistinvaraisesti säädetyssä tiputuksessa potilaan saamat nestemäärät eivät useinkaan vastanneet hoitomääräyksiä. Virheet voitiin ehkäistä pumpuilla, mutta ne olivat vuodeosastojen ratkaisuna usein liian järeitä ja kalliita.

Monidorin laite antaa hoitajille mahdollisuuden säätää tiputusnopeuden tarkasti, oli kyse sitten perusnesteytyksestä, ravintoliuoksista, antibiooteista tai verituotteista. Osaston kansliasta tai älypuhelimesta voi seurata, miten tiputus etenee. Tarvittaessa ohjelmisto hälyttää poikkeamista.

”Simppeli ratkaisu, joka on otettu hyvin vastaan”, sanoo toimitusjohtaja Mikko Savola.

Laite maksaa noin 300 euroa. Sairaalojen ensitilaukset ovat usein 30–50 kappaletta.

On selvää, että vain Suomen sairaaloita varten laitetta ei ole kannattanut kehittää. Myös Monidorin katse on maailmalla.

Tänä keväänä Monidor sai jalan oven väliin Britanniassa, jossa se teki kaupat viiteen sairaalaan. Hollantiin on saatu myytyä pienempiä määriä, ja jakelijaverkostoa on kasvatettu. Syksyllä olisi tarkoitus takoa ulkomailla kauppoja enemmänkin.

Tässä vaiheessa kehityskaarta teknologiayritykset hakevat kasvua, eivät kannattavuutta. Myös Monidor on tappiollinen. Myyntityöhön tarvitaan enemmän paukkuja, eli ihmisiä pitäisi palkata lisää. Uutta rahoituskierrosta ollaan juuri viimeistelemässä.

Horisontissa siintää Yhdysvallat, vaikka sen markkinoille tarvittavaa erillistä hyväksyntää Monidorilla ei vielä ole.

”Jotta kasvuyhtiö olisi uskottava, Yhdysvaltojen pitää aina olla mukana suunnitelmissa. Se on terveysalalla niin iso markkina”, Savola sanoo.

Monidorin asiakkuusvastaava Annika Suvanto esittelee sairaaloille laitteen toimintaa. Tänä vuonna suuri osa esittelyistä on tehty etäyhteyttä käyttäen.

Monidor on hyvä esimerkki siitä, miten Ouluun keskittyneet yritykset tukevat toisiaan. Monidorin kumppanina laitteen valmistuksessa toimi Haltian. Sama yhtiö on tuotteistanut myös Ouran sormuksen.

Monidorin massatuotannosta vastaa puolestaan Sanminan tehdas Oulun pohjoispuolella. Sopimusvalmistaja palvelee monia Oulun seudun yrityksiä samoissa tiloissa, joissa toimi aikoinaan Nokian tehdas.

Iloqin Ainali arvioi, että huipputekniikan tilanne Oulussa on parempi kuin koskaan aikaisemmin.

”Tässä on niin paljon eri alueiden pelureita ja hyviä verkostoja. Täältä löytää eri alojen yrityksiä, jotka ovat huippuja omalla alallaan, ja niiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä”, hän sanoo.

”Fiksuja ihmisiä on muuallakin. Emme me ole fiksumpia, mutta emme huonompiakaan. Meillä on hyvät edellytykset pärjätä, mutta töitä se vaatii.”

Roosa Palokangas työn parissa Iloqilla.

Tähän mennessä Nokian raunioista ei ole vielä noussut massiivista läpimurtoa, ellei Uroksen pikakasvua laske sellaiseksi. Onko Oulun yrityksillä sellaiseen mahdollisuuksia?

”Jos ajattelee vaikka meitä [Iloqia] tai Ouraa, mahdollisuudet lyödä globaalisti läpi isosti ovat olemassa”, Ainali arvioi.

Sitten hän palaa Nokiaan, kuten tässä kaupungissa aina tehdään.

”Nokian oppi 1990-luvulta oli, että se on mahdollista. Se on kerran jo tehty.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous