Kaksi miljardia euroa hukannut saksalaisyhtiö aloitti toimintansa pornosta ja uhkapeleistä – Näin sijoittajien lempilapsi putosi markkinoiden roskaluokkaan - Talous | HS.fi
Talous|Rahoitusala

Kaksi miljardia euroa hukannut saksalaisyhtiö aloitti toimintansa pornosta ja uhkapeleistä – Näin sijoittajien lempilapsi putosi markkinoiden roskaluokkaan

Saksan finanssimarkkinoita valvova Bafin ei puuttunut Wirecardin toimintaan, vaikka ensimmäiset todisteet yhtiön epäilyttävästä toiminnasta julkaistiin yli vuosi sitten.

Julkaistu: 24.6. 10:02, Päivitetty 24.6. 12:46

Minne yhtiö voi kadottaa lähes kaksi miljardia euroa?

Tätä on viime päivinä ihmetelty, kun saksalaisen rahoitusalan yhtiön Wirecardin tilinpidosta paljastui viime viikolla massiivisia epäselvyyksiä. Tiistaina yhtiön eronnut toimitusjohtaja Markus Braun pidätettiin epäiltynä markkinoiden manipuloinnista sekä yhtiön taseen ja liikevaihdon paisuttelusta.

Tilintarkastusyhtiö EY:n mukaan Wirecardin taseesta löytyi 1,9 miljardin euron arvosta varoja, joiden olemassaoloa se ei pystynyt varmistamaan. Epäselvyyksien paljastuttua Wirecard myönsi, ettei näitä käteisvaroja ehkä koskaan ollut olemassakaan.

Wirecard on ollut yksi Saksan teknologia-alan suurimmista menestystarinoista.

Vuonna 1999 perustettu rahoitusalan pioneeri aloitti toimintansa tarjoamalla palveluita porno- ja uhkapelisivustoille. Vuonna 2006 se osti pankin ja laajeni täyden palvelun maksuoperaattoriksi.

Saksassa virtuaalisten maksupalvelujen tarjoajasta on toivottu kotimaista haastajaa Piilaakson ja Kiinan it-jäteille. Yhtiön kovan kasvun taustalla on maksamisen murros, jossa käteistä on korvattu erilaisilla digitaalisilla maksuvälineillä.

Yhtiöllä on noin 6 000 työntekijää 26 eri maassa ja 300 000 asiakasta mukaan lukien Apple Pay, Google, Visa, KLM ja FedEx. Kaksi vuotta sitten yhtiön liikevaihto ylsi reiluun kahteen miljardiin euroon.

Wirecardin työntekijä esitteli yhtiön Boon-nimistä lähimaksua vuonna 2018.

Vuosikymmenen kovan kasvun ansiosta Wirecardista on tullut saksalaisten sijoittajien lempilapsi. Kaksi vuotta sitten yhtiö listautui Frankfurtin pörssiin ja ohitti reilun 23 miljardin euron markkina-arvollaan jopa Deutsche Bankin.

Yhtiön toimitusjohtaja ja perustaja Markus Braun ansaitsi Wirecardilla noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Forbesin mukaan Braun investoi yhtiöön paljon omia varojaan. Hän lainasi Deutsche Bankilta yli 130 miljoonaa euroa investoidakseen yhtiöön.

Investointien myötä Braunista tuli yhtiön suurin osakas seitsemän prosentin osuudellaan. Yhtiön listautuminen ja kurssinousu tekivät Braunista myöhemmin miljardöörin.

Kesäkuussa ilmi tullut kahden miljardin katoamistemppu ei ollut ensimmäinen kerta, kun yhtiön kirjanpidosta löytyi epäselvyyksiä. Financial Times julkaisi viime vuonna joukon tutkivia artikkeleita, joiden mukaan yhtiön menestys olisi perustunut osittain tekaistuihin tilisiirtoihin.

Alkuvuodesta 2019 yhtiön Singaporen konttoreihin tehtiin useita tarkastuskäyntejä sen jälkeen, kun nimetön ilmiantaja väitti yhtiön tekaisseen tilisiirtoja sen aasialaisissa tytäryhtiöissä.

Vielä tuolloin toimitusjohtajana ollut Braun sivuutti ongelmat paikallisina hankaluuksina, joilla ei olisi yhtiön toimintaan merkittävää taloudellista vaikutusta.

Hänen mukaansa kirjanpidolliset ongelmat liittyivät yhtiön huimaan kasvuvauhtiin, FT kirjoittaa.

Braun kuitenkin lupasi, että ongelmiin puututaan. Hän esitteli lukuisia uudistuksia kirjanpidon parantamiseksi ja nimitti yhtiön hallintoneuvostoon uuden puheenjohtajan.

Myös Saksan finanssimarkkinoita valvova Bafin totesi, ettei ongelmaa ollut.

Yhtiön toimitusjohtaja ja perustaja Markus Braun ansaitsi Wirecardilla noin kolme miljoonaa euroa vuodessa

Lokakuussa Financial Times julkaisi kirjanpidon epäselvyyksistä kertovia asiakirjoja, joiden mukaan Wirecard olisi paisuttanut yhtiön liikevaihtoa ja -voittoa Irlannin ja Dubain liiketoiminnoissa.

FT:n mukaan yhtiö olisi siis johtanut harhaan sen tilintarkastajaa EY:tä.

Wirecard syytti lehteä valheellisen informaation levittämisestä. Sen mukaan FT:n ”korruptoituneet toimittajat” olisivat tehneet yhteistyötä shorttaajien kanssa ja osallistuneet siten markkinoiden manipuloimiseen. FT:n mukaan ulkopuolinen lakiyhtiö tutki tapausta eikä löytänyt yhteyksiä lehden ja markkinatoimijoiden välillä.

Shorttaaminen eli lyhyeksi myynti tarkoittaa sellaisten osakkeiden myyntiä, joita myyjä ei omista. Lyhyeksi myyjä lainaa osakkeet kolmannelta osapuolelta ja myy ne markkinalla toivoen, että hinta laskee, jotta voi ostaa osakkeet takaisin alemmalla hinnalla.

FT:n paljastamien epäkohtien jälkeen Wirecardin osakkeita myytiin lyhyeksi urakalla, minkä jälkeen niiden arvo laski 40 prosenttia. Osakkeen hinta elpyi pian kohun jälkeen entiselleen.

Markkinoita valvova Bafin puuttui tilanteeseen kieltämällä lyhyeksi myynnin Wirecardin osakkeilla. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Bafin puuttui vastaavalla tavalla markkinoiden toimintaan yksittäisen yhtiön suojelemiseksi, kertoo The New York Times.

Wirecard kiisti edelleen kaikki syytökset ja palkkasi tilintarkastusyhtiö KPMG:n suorittamaan asiakirjoista ulkopuolisen tutkinnan.

KPMG julkaisi huhtikuussa raportin, jonka mukaan Wirecardin tilinpidosta löytyi puutteita. Tilintarkastusyhtiön mukaan se löysi miljardin euron arvosta liikevaihtoa, jonka olemassaoloa se ei pystynyt vahvistamaan. Vahvistamattoman liikevaihdon oli merkinnyt ”kolme hämärää, kolmannen osapuolen hankkijaa.”

Viime viikon torstaina yhtiön oma tilintarkastaja EY ilmoitti, ettei se suostu hyväksymään Wirecardin edellisvuoden tilinpäätöstä, koska se ei pystynyt vahvistamaan 1,9 miljardin euron varojen olemassaoloa. Summa kattaa yhtiön taseesta noin neljänneksen.

Wirecardin mukaan kyseiset varat oli talletettu kahteen filippiiniläiseen pankkiin. Pankit kuitenkin ilmoittivat, ettei Wirecard edes ole niiden asiakas, vaan tositteet väitetyistä tilisiirroista olivat väärennettyjä. Lopulta yhtiö myönsi, ettei rahoja kenties koskaan ollut olemassa.

Saksassa paljastukset herättivät huolen finanssialan luotettavuudesta ja uskottavuudesta.

Kansanedustaja Fabio de Masin mukaan valvova viranomainen Bafin on laiminlyönyt velvollisuutensa Wirecardin suhteen. Se ei suostunut uskomaan yhtiöstä paljastuneita epäkohtia, vaan keksi liudan tekosyitä voidakseen olla puuttumatta yhtiön toimintaan, Financial Times kertoo.

Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz puolestaan sanoi Reutersille, että lainsäätäjien täytyy pikaisesti pyrkiä kiristämään finanssimarkkinoihin liittyvää sääntelyä. Hänen mukaansa sekä valvojaviranomainen että tilintarkastaja olivat tehneet asiassa virheitä.

Vyyhtiä selvittäneen FT:n mukaan saksalaismedian ja markkinavalvojan toiminta on ollut puolueellista. Sen sijaan, että viranomainen olisi tutkinut kotimaisen Wirecardin toimia, se syytti paljastuksen tehneitä brittitoimittajia ja lyhyeksi myyneitä meklareita markkinoiden manipuloinnista.

Myöskään saksalaismediat eivät tarttuneet epäkohtiin ennen viime viikon torstaita, jolloin tilanteen todellinen luonne paljastui koko maailmalle.

FT:n mukaan Bafinilla on ollut tapana jakaa tarkoin valituille toimittajille tarkoin valittua tietoa, jonka valossa valvovan viranomaisen toiminta näyttäytyy ”sankarillisena taisteluna ilkeitä finanssimiehiä ja keinottelevia ulkomaalaisia kohtaan.”

Vyyhdin paljastuttua Bafinin johtaja Felix Hufeld myönsi, että virasto oli tehnyt asiassa virheitä.

Viime viikon perjantaina Braun kertoi eroavansa toimitusjohtajan tehtävistä. Samana päivänä luottoluokittaja Moody’s laski Wirecardin luottoluokituksen roskaluokkaan.

Tiistaina uutistoimistot kertoivat, että Braun pidätettiin. Myöhemmin tiistaina hänet vapautettiin viiden miljoonan euron takuita vastaan.

Muutaman päivän aikana yhtiön markkina-arvosta katosi lähes 90 prosenttia. Kalleimmillaan yhtiön osake maksoi noin 190 euroa vuonna 2018 ja vielä viime keskiviikkona noin 100 euroa. Tiistaiaamuna osakkeen arvo oli pudonnut 16 euroon.

Tällä hetkellä yhtiö puntaroi erilaisia sopeutumistoimia ja käy pankkien kanssa neuvotteluita rahoituksesta, jolla se turvaisi toimintansa jatkon. Yhtiöllä on 15 pankille yhteensä 1,75 miljardia euroa velkaa.

Reutersin nimettömien lähteiden mukaan pankit käyvät keskustelua siitä, tulisiko Wirecardin voida korjata tilannettaan vielä muutaman viikon ajan vai pitäisikö yhtiö julistaa maksukyvyttömäksi.

Oikaisu 24.6. klo 12.47: EY on Wirecardin tilintarkastaja, ei kirjanpitäjä, kuten jutussa alun perin mainittiin.

Rahoitusala|Kaksi miljardia ”kadottaneen” saksalaisyrityksen Wirecardin entinen toimitusjohtaja pidätettiin

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous