Keskuskauppakamari: Koronakriisin pohjakosketus on takanapäin, yrityksissä tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin nykyhetki - Talous | HS.fi
Talous|Yritykset

Keskuskauppakamari: Koronakriisin pohjakosketus on takanapäin, yrityksissä tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin nykyhetki

Syvin alakulo yrityksissä näyttää olevan takanapäin, mitä selittää kriisien tavanomainen kaava ja koronavirusepidemiaan liittyvien epävarmuuksien hälveneminen, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Asiakkaita ravintolan terassilla lounasaikaan Helsingissä 2. kesäkuuta. Suomalaiset ovat saattaneet nauttia ravintolaruokaa paikan päällä kesäkuun alusta lähtien.

Julkaistu: 25.6. 0:01, Päivitetty 25.6. 6:50

Koronaviruspandemia on runnellut elinkeinoelämää ennennäkemättömällä tavalla, mutta suomalaisyrityksissä pohjakosketus näyttää olevan takanapäin.

Tällä tavalla tulkitsee tuoreimman jäsenkyselynsä tuloksia Keskuskauppakamari, joka on tunnustellut suomalaisten yritysten mielialoja pitkin koronakevättä.

Arvio pohjaa tiistaina toteutettuun jäsenkyselyyn. Siinä vastaajayrityksistä 26 prosenttia katsoi liikevaihtonsa säilyvän ennallaan tai kasvavan seuraavien kahden kuukauden aikana. Luku oli nyt ensimmäistä kertaa suurempi kuin niiden yritysten osuus, jotka kertoivat, ettei koronavirusepidemia ole tähän mennessä vaikuttanut liikevaihtoon kielteisesti. Tällaisia yrityksiä oli kyselyssä 20 prosenttia.

Toisin sanoen tulevaisuus näyttää yrityksissä paremmalta kuin nykyhetki.

Suomessa rajoitustoimia on voitu purkaa laajamittaisesti kesäkuussa, mutta selitys valoisammille näkymille voi olla yksinkertaisesti mekaaninen, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

”Jos ajatellaan kriisikäyrän muotoa, se on U-kirjaimen muotoinen. Nyt olemme menneet U-käyrää sen verran eteenpäin, että suunta ylöspäin on näkyvissä. Jonkinnäköinen pohja on saavutettu”, Kotamäki sanoo.

Yritysten tunnelmiin voi Kotamäen mukaan vaikuttaa myös se, että koronaviruskriisiin liittyvät epävarmuudet ovat hälvenneet maalis–huhtikuun tilanteeseen nähden. Tuolloin oli epäselvää, minkälainen poliittinen vastaus kriisiin olisi. Matkan varrella selvyyttä on tullut niin yritysten tukimuotoihin kuin rajoitustoimien purkamisen aikatauluihin.

”Toki hallituksen toimilla varmaan on oma vaikutuksensa asiaan.”

Kirkastuneet näkymät heijastuvat myös yritysten odotuksiin henkilöstön määrän kehittymisestä. Nyt 41 prosenttia vastanneista arvioi, että yritys joutuu irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöään seuraavien kahden kuukauden aikana. Lohduttomimmalta tilanne näytti tähänastisten kyselyjen perusteella maalis–huhtikuun taitteessa, jolloin näin vastasi 62 prosenttia yrityksistä.

Samalla luvut myös osoittavat, että mielialat yrityksissä ovat edelleen apeat, Kotamäki huomauttaa.

”Vaikka on tapahtunut käännettä parempaan, tosiasia on kuitenkin se, että hyvin suuri osa yrityksistä odottaa liikevaihtonsa pienenevän tai joutuvansa lomauttamaan tai irtisanomaan ihmisiä.”

Toimialojen välillä on suuria eroja. Majoitus- ja ravintolatoimialalla kahdeksan prosenttia odottaa liikevaihdon pysyvän ennallaan tai kasvavan samalla, kun yli 40 prosenttia yrityksistä odottaa liikevaihdon vähenevän yli puolella. Mustia pilviä näkevät edessäpäin myös taide-, viihde- ja virkistyspalveluyritykset.

Kansantalouden kannalta keskeinen kysymys eli vientimarkkinoiden kehittyminen selviää vasta tulevina kuukausina, Kotamäki huomauttaa.

”Vientimarkkinan tilanne syksymmällä on epävarmuuskohta, johon omat toimet pystyvät vaikuttamaan vain tietyn verran.”

Tämän viikon tiistaina toteutettuun kyselyyn vastasi yli 2 400 kauppakamarien jäsenyritystä useilta eri toimialoilta ympäri Suomen. Noin kahdeksan prosenttia vastanneista oli yksinyrittäjiä, loput 2 200 olivat työnantajayrityksiä. Keskuskauppakamari on tehnyt vastaavan kyselyn 16. maaliskuuta jälkeen yhteensä seitsemän kertaa.

Maailmantalous|IMF synkensi ennustettaan: maailmantalous sukeltaa syvemmälle kuin aiemmin ennustettiin

HS-gallup|Hallituksen toimet yritysten pelastamiseksi jakavat suomalaisten näkemyksiä – Tukea on annettu sekä liikaa että liian vähän

Kuukausiliite|Suomi velkaantuu ennätys­vauhtia ja tuskin maksaa korona­lainojaan koskaan pois – onko syytä olla huolissaan?

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous