Olvi kasvoi Iisalmesta kansainväliseksi juomajätiksi – Toimitusjohtaja Lasse Aho katsoo järvimaisemaa ja kertoo seuraavat askeleet - Talous | HS.fi
Talous|Suomen talous

Olvi kasvoi Iisalmesta kansainväliseksi juomajätiksi – Toimitusjohtaja Lasse Aho katsoo järvimaisemaa ja kertoo seuraavat askeleet

Suomen vienti perustuu pääasiassa teollisuustuotteille, mutta juomavalmistaja Olvi tavoittelee kansainvälisiä kuluttajia ja kasvua ”kaikessa”.

Olvin tehtaalla valmistuu myös sen virolaisen tytäryhtiön A.Le Coq -olutta, joka on kasvattanut Suomessa markkinaosuuttaan.

Julkaistu: 26.6. 2:00, Päivitetty 26.6. 7:18

Yleensä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat tapaavat mennä nopeasti asiaan. Juomavalmistaja Olvin Lasse Aho ehdottaa kuitenkin, että ollaan aluksi hetki hiljaa.

”Katsokaa tätä maisemaa”, hän kehottaa.

Onhan se tosiaan harvinaislaatuinen. Olvin tehdas Iisalmessa sijaitsee puistomaisessa ympäristössä Poroveden rannalla. Tänä aamuna kaunis ilma tekee näkymästä erityisen upean.

Näkymä sopii myös itse asiaan eli Olvin liiketoimintaan.

Tällaisilla kesäkeleillä Olvin tuotteet, kuten oluet, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet, käyvät hyvin kaupaksi.

Kansallisromanttinen maisema sopii kuvaan myös siksi, että Helsingin pörssiin listattu Olvi on kolmesta suomalaisesta juomajättiläisestä viimeinen suomalaisomisteinen.

Kilpailijat Hartwall ja Sinebrychoff ovat tanskalaisten panimojättien omistuksessa.

Olvin tuotantojohtaja Lauri Multanen, henkilöstöpäällikkö Anne Mäntyaho ja toimitusjohtaja Lasse Aho tekevät työtä idyllisessä ympäristössä Poroveden maisemissa.

Rahan roadtrip -juttusarja on saapunut Iisalmeen Olvin tehtaalle pohtimaan, miten suomalaiset kuluttajatuoteyhtiöt pärjäävät ja etsivät kasvua kansainvälisessä kilpailussa.

Suomi on vientimaa, mutta maailmaa olemme valloittaneet pääasiassa teollisuustuotteilla.

On meillä toki kansainvälisiä kuluttajabrändejäkin: Nokia, Fazer, Supercell, Fiskars, Nokian Renkaat, Marimekko, Finnair, Paulig, Rovio, Raisio, Polar, Tikkurila, Luhta ja niin edelleen. Mutta suuri osa näistä on alallaan pieniä tekijöitä.

Vertailu Ruotsiin ei imartele Suomea: Ikea, H&M, Spotify ja Volvo ovat maailmanluokan brändejä. Ruotsalainen Cloetta myy suklaastaan suurimman osan kotimaan ulkopuolella kun taas Fazerilla suhde on toisin päin.

Aika usein suomalaisten kansainvälistyminen keskittyy Baltiaan ja Venäjälle, eikä siitä mennä tai päästä eteenpäin.

Niin on Olvinkin laita tällä hetkellä.

Olvin tehdas Iisalmessa.

Olvi sai alkunsa vuonna 1878, kun William Gideon Åberg perusti vaimonsa kanssa panimon Iisalmeen. Sen jälkeen Olvi on 140 vuoden aikana ponnistanut ensin valtakunnalliseksi panimoksi ja sitten kansainväliseksi. Nyt Olvi toimii viidessä maassa: Suomessa, Baltian maissa ja Valko-Venäjällä.

Tämä strategia on toiminut Olville. Yhtiö tekee kelpo voittoa ja on erittäin vakavarainen.

Pörssiyhtiön pitäisi kuitenkin pyrkiä tuottamaan lisää arvoa omistajilleen. Millaista kasvua Olvi jatkossa tavoittelee?

”Kaikkea”, Aho hymyilee. ”Me halutaan kaikkea yhtä aikaa.”

Astutaan tehtaaseen ja katsotaan, mitä se tarkoittaa.

Tuotantojohtaja Lauri Multanen johdattaa meidät keittämöön, joka on Multasen mukaan ”panimon sydän”. Siellä olutta mäskätään, siivilöidään ja keitetään ennen kuin se siirtyy tankkeihin käymään.

Viimeistään viileässä kellarissa tulee selväksi, että ollaan suurtuotannon äärellä. Kellarista löytyy nelisenkymmentä valtavaa tankkia, joiden kapasiteetti on yhteensä 13 miljoonaa litraa.

Työ keittämössä ei vaadi paljoa työvoimaa. Ensin mäskäyskattilan lämpötilaa nostetaan, jolloin maltaan entsyymit pilkkovat tärkkelyksen sokereiksi ja se liukenee. Siitä liemi siirtyy siivilöintiastiaan, jossa mäski erotetaan ja nestemäinen vierre jatkaa matkaansa. Vierrettä keitetään kattilassa tunnin verran ja siihen lisätään humalat. Noin kuuden tunnin keittämisen jälkeen juoma siirtyy käymään tankkeihin.

Käymisen jälkeen olut separoidaan ja suodatetaan, jolloin siitä tulee kirkasta ja hyvin säilyvää. Lopuksi olut laitetaan tölkkeihin. Täyttökone eli karuselli imee tyhjistä tölkeistä ilman, täyttää tölkin oluella ja pistää kannen kiinni.

Yhteensä oluen teko kestää noin kaksi viikkoa.

Iisalmen tehtaan koko ja modernius ovat hämmästyttäviä. Täysin automatisoitu varasto on niin korkea, että huimaa. Keräilyalueella juomia nostelee automaattinen järjestelmä.

Olvin suurimmat olutmerkit Suomessa ovat Sandels ja virolainen A. Le Coq. Jälkimmäinen tuote on vahvasti mukana hintakilpailussa. Sitä valmistetaan nykyään Tarton lisäksi Iisalmessa, mikä kertoo tehtaan tehokkuudesta.

Oluiden kokonaismarkkina ei kuitenkaan ole kasvussa. Siksi kasvu oluen myynnissä nojaa pitkälti kansainväliseen kasvuun.

Olvi kyttää kasvua sekä vientituotteilla että yrityskaupoilla.

Yksittäisistä tuotteista Sandelsilla olisi Ahon mukaan periaatteessa edellytykset vientimenestykseen.

”Sillä on oma ilmeensä. Siinä voisi olla vientipotentiaalia”, Aho sanoo.

Heti perään Aho kuitenkin muistuttaa, että vientioluiden osuus kaikilla markkinoilla tapaa olla pieni. Ihmiset juovat kotimaisia merkkejä, niin Suomessa kuin ulkomailla.

Siispä kasvua pitää ensisijaisesti hakea niistä juomista, jotka kasvattavat myyntiään.

”Yritetään aistia, mikä muuttuu, ja ollaan etunenässä siellä sitten”, Aho kuvaa ajattelua.

Kevyt Olo -juomat edustavat kasvussa olevia alkoholittomia juomatuotteita. Uusi muovipullolinjasto otetaan Iisalmessa käyttöön kesän aikana.

Kovia kasvutuotteita ovat tällä hetkellä alkoholittomat oluet sekä energia- ja urheilujuomat, kuten Olvin Teho ja Teho Sport. Myös vitaminoidut ja maustetut vedet kasvattavat myyntiään. Niitä Olvi myy Kevyt Olo- ja Health Lab -nimillä.

Olvin satsaus alkoholittomiin juomiin näkyy upouutena muovipullolinjastona, joka tosin seisoo vielä käyttämättömänä. Saksalaisen toimittajan edustajat eivät ole koronaviruksen takia päässeet paikalle tekemään käyttöönottotarkastusta.

Linjasto piti ottaa käyttöön touko–kesäkuun vaihteessa. Käyttöönotto näyttää nyt menevän heinäkuulle, mikä on tietysti näillä helteillä harmi.

”Panimme nykyisen tuotannon keskeytymättömään kolmivuorotyöhön tosi hyvillä tuloksilla. Ollaan kyllä aivan kapasiteetin ylärajoilla”, tuotantojohtaja Multanen sanoo.

Yksi kasvava alue ovat olleet erikoisoluet. Olvin oranssi IPA ja sininen APA ovat erikoisoluiden markkinajohtajia, mutta varsinaisesta oluen maistelubuumista Olvi on ollut vähän sivussa.

Uusia tuotteita saattaa kuitenkin olla tulossa lisää. Olvi myös osti pari vuotta sitten merkittävän oluiden ja viinien maahantuontiyhtiön Servaalin, jonka tuotteilla Olvi voi vastata maistelijoiden kysyntään.

Olvin tehtaan viileässä kellarissa on korkeita tankkeja nelisenkymmentä kappaletta. Kokonaiskäymiskapasiteetti on yhteensä noin 13 miljoonaa litraa.

Olvi on kasvanut neljä vuotta peräkkäin konsernitasolla, mutta tänä vuonna suunta on koronaviruksen takia yhä arvoitus.

”Mentiin ihan sumuun. Kukaan ei tiennyt mitä tässä tapahtuu”, Aho sanoo.

Koronaviruksen vaikutukset Olvin myyntiin ovat olleet kahdenlaisia.

Vähittäiskaupan osuus myynnistä kasvoi. Olville ruokakaupat ovat hieman tärkeämpi myyntikanava kuin kahdelle pääkilpailijalle Hartwallille ja Sinebrychoffille. Kilpailijat puolestaan ovat hieman vahvempia ravintolamyynnissä, joka tyssäsi koronaviruksen takia vähäksi aikaa täysin.

Kolmas myyntikanava, laiva- ja satamakauppa, kärsi koronaviruksesta pahoin. Se on alue, jossa Olvi on markkinajohtaja.

Suomen panimoiden tilanne on sinänsä lohdullinen, että ravintolamyynnin tyssääminen on ollut pienempi isku kuin monissa muissa maissa. Ahon mukaan Suomessa ravintolakulutuksen osuus oluen juonnista on noin 15 prosenttia, kun se Italiassa on 50 prosenttia ja Englannissa jopa 75 prosenttia.

Lähtevien juomien keräily on tehtaalla automatisoitu.

Aho uskoo, että isku on monissa Euroopan panimoalanyrityksissä niin kova, että edessä voi olla rakennejärjestelyjä.

”Se voi lisätä mahdollisuutta siihen, että yrityksiä voi tulla myyntiin.”

Aho toivoo, että kuudes Olvi-maa saataisiin mukaan vielä hänen kaudellaan, joka alkoi vuonna 2004.

”Toivelistalla olisi yritys, jolla olisi vahva paikallinen markkina-asema. Ja jolla olisi perinnettä, joka viestisi jatkuvuudesta. Kannattavuuden olisi hyvä olla lähellä Olvin kannattavuustasoa.”

Ahon mukaan Olvilla olisi paljon annettavaa uudelle konserniyhtiölle. On paljon osaamista ja hyvät tietojärjestelmät toiminnan ohjaamiseen.

Mutta voisiko Olvi nousta Iisalmesta vielä vahvemmin maailmalle, muutenkin kuin laajenemalla yhteen uuteen Euroopan maahan. Voisiko se kasvaa aivan uuteen kokoluokkaan?

Sehän vasta komea tarina olisi.

”Siinä pitäisi aika monen askelmerkin osua kohdilleen”, Aho tuumaa.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous