Miksi Suomesta tuli kaivosteknologian suurvalta? Heinäkuun alussa aloittava Metso-Outotec on alansa jätti koko maailmassa - Talous | HS.fi
Talous|Yritykset

Miksi Suomesta tuli kaivosteknologian suurvalta? Heinäkuun alussa aloittava Metso-Outotec on alansa jätti koko maailmassa

”Kaksi kolmasosaa maailmassa tuotetusta kuparista on jossain vaiheessa kosketuksissa Metso-Outotecin laitteiden tai osaamisen kanssa”, Outotecin nykyinen toimitusjohtaja Markku Teräsvasara sanoo.

Outotecin toimittama kaasunpuhdistusjärjestelmä ja rikkihappotehdas käsittelee kuparisulaton poistokaasut rikkihapoksi Tsumebin pikkukaupungissa Namibiassa. Kuva on vuodelta 2017.

Julkaistu: 29.6. 2:00, Päivitetty 29.6. 9:41

Pohjois-Karjalassa, 50 kilometriä Joensuusta länteen, on Outokumpu-niminen kaupunki. Se on saanut nimensä vähän kummallisesti maastosta kohoavasta kukkulasta. Tuon kummun alta löytyi vuonna 1910 kuparia. Esiintymä oli poikkeuksellisen rikas.

Vuonna 1913 kumparetta alettiin louhia ja malmia alettiin rikastaa. 15 vuotta myöhemmin alueella toimi jo suuren luokan kuparintuotantolaitos.

Vuonna 1915 Tampereella perustettiin Lokomo-niminen konepaja, joka alkoi valmistaa vetureita. Pian se laajensi tuotantoa muun muassa kivenmurskaimiin.

Lokomon veturituotantoa 1930-luvulla.

Niitä Tampereella tehdään yhä vieläkin. Lokomo on jo kauan ollut osa suuryritys Metsoa.

Kaivostoiminta Outokummussa loppui 30 vuotta sitten, mutta Outokumpu-niminen yhtiö jatkoi menestyksekästä metallintuotantoa ja kaivoslaitteiden valmistusta Suomessa.

Heinäkuun alussa Helsingin pörssissä aloittaa uusi yhtiö nimeltä Metso-Outotec, josta tulee yksi kaivosteknologian ja kiviainesalan suurimmista yhtiöistä maailmassa. Sen juuret ovat kaukana Suomen teollisuushistoriassa ja kovassa kallioperässä.

Kaivosjätin yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna noin 4,2 miljardia euroa, ja sillä on henkilökuntaa noin 15 600 ihmistä. Kaivoslaitteiden lisäksi tuleva Metso-Outotec tekee murskauslaitteita maanrakennusalalle. Siellä kalliosta tehdään mursketta ja sepeliä rakennuksille ja teiden pohjiksi.

Yhtiön koneita käytetään myös esimerkiksi rakennusmateriaalien kierrätyksessä.

Monimutkaisin osaaminen liittyy kuitenkin kaivoksiin.

”Esimerkiksi kaksi kolmasosaa kaikesta maailmassa tuotetusta kuparista on jossain vaiheessa kosketuksissa Metso-Outotecin laitteiden ja osaamisen kanssa. Me olemme yhdessä todella vahvoja erityisesti malmin rikastusprosessissa ja kuparin jalostuksessa valmiiksi metalliksi”, Outotecin nykyinen toimitusjohtaja Markku Teräsvasara sanoo.

Outotec on toimittanut Tsumebin pikkukaupunkiin Namibiassa rikkihappotehtaan, joka käsittelee kaupungissa toimivan kuparisulaton kaasut. Metallurgi Klemansia Kambonde kuvattiin rikkihappotehtaalla vuonna 2017.

Miksi ylivoimaista kaivososaamista on syntynyt juuri Suomessa?

Teräsvasaran mukaan siihen ovat vaikuttaneet etenkin Suomen olosuhteet.

”Kaivostoiminnan olosuhteet ovat aika vaikeat, sillä louhittavat kivilajit ovat kovia ja mineraalit ovat hajallaan malmioissa pieninä pitoisuuksina. Malmiot ovat siis olleet poikkeuksellisen vaikeita louhia ja prosessoida. Se on pakottanut kehittämään uusia, parempia menetelmiä”, Teräsvasara sanoo.

Toinen merkittävä tekijä on ollut köyhyys. Resurssien käytön tehokkuutta oli pakko kehittää. Etenkin sotien jälkeen Suomessa oli pulaa sähköstä, ja se oli kallista.

”Niissä oloissa Outokumpu kehitti metallurgian alan viime vuosisadan merkittävimmän keksinnön, liekkisulatusmenetelmän. Siinä kuparimalmissa olevaa rikkiä ja sen sisältämää palamisenergiaa käytetään hyväksi malmin sulattamiseen sen sijaan, että malmi sulatettaisiin sähköllä. Menetelmästä tuli myöhemmin kova hitti maailmalla”, Teräsvasara kertoo.

Teräsvasaran mukaan suomalaisen kaivosteknologian vienti maailmalle saatiin toden teolla auki 1970-luvulla.

”Suomen kaivannaisteknologian markkinat ovat pienet. Jos halutaan kasvaa, sitä kasvua pitää hakea ulkomailta. Kun saatiin hyviä keksintöjä aikaan ja myytyä, yritykset lähtivät kansainvälistymään.”

Silti ei ole itsestään selvää, että juuri kaivososaamiseen panostettiin, sitä saatiin myytyä maailmalle tai että myöhemmin niukkoja pääomia käytettiin alan yritysten ostamiseen.

Kun taloushistoriaa kirjoitetaan jälkeenpäin, etenkin yritykset itse kirjoittavat sen usein kauniiksi luontaiseksi jatkumoksi. Todellisuus on monimutkaisempaa.

Harkittujen ja onnistuneiden strategisten valintojen lisäksi yritysten kohtaloita muovaavat onnekkaat sattumat ja onnettomat virheetkin.

Metson taustalla olevat yhtiöt ovat osa Suomen monipolvista konepajateollisuuden historiaa, joka on täynnä yritysten myyntejä ja ostoja, fuusioita ja erkanemisia, uusia toimialoja ja vanhoista luopumista.

Metso syntyi, kun Rauma-Repola ja Valmet vuonna 1999 yhdistettiin.

Yhdistyvät yhtiöt olivat historiansa varrella valmistaneet kaikenlaista, kuten aseita, laivoja, sahatavaraa ja selluloosaa, metsätyökoneita, voimalakattiloita, kivenmurskaimia, autoja ja paperikoneita. Rauma-Repola itsessään oli jo monien fuusioiden summa.

Metsossa toimintoja alettiin karsia ja yritysostoilla kivenmurskauksen ja kaivosalan osaamista kasvatettiin. Jo kymmenen vuotta sitten Metson 5,5 miljardin euron liikevaihdosta 40 prosenttia tuli kaivos- ja maanrakennusalalta ja 33 prosenttia metsäteollisuuden koneista.

Paperikoneen teloja Metson Järvenpään-tehtaalla vuonna 2007.

Vuonna 2013 Metsosta irrotettiin paperikoneiden ja voimalakattiloiden tuotanto omaksi pörssiyhtiöksi, joka sai nimeksi jälleen Valmet.

Outotec oli irrotettu Outokummusta keskellä maailman kaivosteollisuuden valtavaa kasvua vuonna 2006. Jo silloin Outokummun ja Metson kaivososaamisen yhdistämisestä keskusteltiin.

Pekka Vauramo

”Järjestelystä on keskusteltu monta kertaa vuosien varrella. Se on aika luonnollista, koska harvoin löytyy kahta yhtiötä, jotka sopivat näin hyvin yhteen. Täydennämme toistemme osaamista melko täydellisesti”, tulevan Metso-Outotecin toimitusjohtaja Pekka Vauramo sanoo.

Mitä kaikkea yhtiöt siis osaavat?

Metso-Outotec on monien kaivoshankkeiden kanssa tekemisissä jo varhain. Yhtiöllä on Porissa tutkimuskeskus, jossa analysoidaan eri puolilta maailmaa lähetettäviä malminäytteitä.

Yritys tutkii näytteet ja analysoi, onko esiintymä hyödynnettävissä ja millä teknologioilla. Toiminnan sivutuotteena on kertynyt kymmenientuhansien malminäytteiden ainutlaatuinen kokoelma ja tutkimustulosten arkisto.

Kun kaivos perustetaan, malmikiveä irrotetaan kalliosta poraamalla ja räjäyttämällä. Se on muiden yhtiöiden toimialaa. Mutta sitten on vuorossa malmin rikastaminen, jossa arvokkaat metallit irrotetaan muusta kivestä. Siinä prosessissa tuleva Metso-Outotec on vahvoilla.

Ensin malmia murskataan pienemmiksi kiviksi, jotka sitten vielä jauhetaan. Tämä on Metson ydinosaamista.

”Kivi pitää jauhaa niin pieneksi, että metallia sisältävät mineraalihiukkaset pystytään erottamaan sivukivestä. Kuparia on malmissa keskimäärin vain 0,7 prosenttia.”

Jauhetusta malmista metalli erotetaan yleensä vaahdottamalla. Jauhettuun kiveen lisätään vettä, paineilmaa ja kemikaaleja niin että seos vaahtoaa ja mineraalihiukkaset nousevat vaahtokuplien mukana pintaan.

Vaahdotuksessa pinnalta kerättävästä rikasteesta poistetaan seuraavaksi vesi. Rikastuksen jälkeen metalli erotetaan rikasteesta joko liekkisulatuksella tai liuottamalla.

”Niin vaahdotus kuin liuottamiseen perustuva hydrometallurgia ja sulattoteknologia ovat uuden yrityksen vahvuuksia. Koko rikastusprosessissa Metso-Outotec on yhdessä erittäin kilpailukykyinen”, Teräsvasara sanoo.

Lopulta kuparirikaste jalostetaan elektrolyysissä valmiiksi kupariksi. Myös tämän vaiheen tarvitsemia laitteita Metso-Outotec toimittaa.

Malmin rikastusprosessissa käytetty vesi on ympäristöongelma. Lietealtaat vuotavat joskus ja valuttavat myrkyllistä sisältöään ympäristöön. Siksi jätelietteiden kuivaaminen on kysyttyä osaamista, ja sitäkin Metso-Outotecillä on.

”Kun helposti hyödynnettävät varannot ehtyvät, metalleja joudutaan louhimaan entistä hankalammista paikoista, ja myös malmista, jossa metalleja on pieniä pitoisuuksia. Siksi uusille tehokkaammille tekniikoille on koko ajan käyttöä”, Vauramo sanoo.

”Uusi yhtiö käyttää tutkimukseen ja kehitystyöhön noin sata miljoonaa euroa vuodessa, mikä on tällä teollisuudenalalla todella iso luku.”

Outotecin Namibian Tsumebiin toimittama rikkihappotehdas vihittiin käyttöön 2016.

Monien Suomen teollisuuden kansainvälisten jättien toiminta Suomessa on viime vuosina kutistunut. Niin on myös Metsolla ja Outotecillä. Siksi voi hyvällä syyllä kysyä, miten paljon niiden menestys hyödyttää Suomea.

Uuden yhtiön lähes 16 000 työntekijästä vain noin 2 600 on Suomessa.

Laitteiden tuotanto on melkein kokonaan muualla. Yli puolet yhtiön liikevaihdosta tulee huollosta ja muista palveluista. Nämä työt tehdään väistämättä aina lähellä asiakkaita eli maailmalla.

Varsinaista valmistusta Metsolla on enää Tampereella Lokomossa. Outotec tekee suodattimia Lappeenrannassa ja joitain koneita Turulan konepajalla Outokummussa.

Tulevan yhtiön suunnittelusta ja tuotekehityksestä valtaosa on kuitenkin yhä Suomessa. Se on niin sanottua korkean lisäarvon toimintaa, jossa syntyy uusia patentteja ja myös jatkuvasti uutta osaamista.

Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, miten yrityksen voittoja verotetaan eri maissa. Kansainvälisten verotussääntöjen mukaan tuloja verotetaan siellä, missä niihin liittyvä lisäarvo on synnytetty.

Metso-Outotecin omistuksesta suuri osa on Suomessa. Molempien yhtiöiden suurin omistaja noin 15 prosentin osuudella on Suomen valtio. Suurimpien omistajien joukossa ovat myös työeläkeyhtiöt ja -rahastot.

Oikaisu 29.6. klo 9.38. Outokumpu sijaitsee Joensuusta länteen, ei itään.

Metson ja Outotecin historiaa

1910 Kuusjärvellä Itä-Suomessa Outokumpu-nimisen mäen alta löytyy kupariesiintymiä, jota aletaan kolme vuotta myöhemmin louhia. Vähitellen malmin jalostusastetta nostetaan.

1915 Lokomo alkaa tehdä Tampereella vetureita ja jo 1920-luvulla myös murskaimia. On nykyään osa Metsoa ja valmistaa Tampereella yhä liikuteltavia kivenmurskaimia.

1942 Syntyy metsäteollisuusyritys Rauma-Raahe, josta seuraavalla fuusiolla vuonna 1952 syntyy Rauma-Repola, joka laajentaa toimintaa muun muassa laivanrakennukseen.

Rauma-Repolan valmistamia kuljettimia 1970-luvulta.

1946 Useita valtion metallipajoja yhdistetään Valtion Metallitehtaiksi eli Valmetiksi, joka keskittyy sotakorvaustuotantoon. Yhtiö tekee vuosien varrella monenlaisia tuotteita laivoista aseisiin, hisseihin, murskaimiin ja paperikoneisiin.

1956 Antti Nelimarkka ja Eino Santasalo perustavat venttiileitä tekevän Neleksen.

Maarit Markkanen säätää venttiilinohjainta Nelesin tehtaalla 1998.

1970 Rauma-Repola ostaa Lokomon ja 1982 Neleksen.

1980-luvun lopulla Rauma-Repola ostaa muun muassa metsäkonetuotantoa.

1999 Rauma yhdistyy Valmetin kanssa. Uusi yritys saa nimeksi Metso. Sen päätuotteita ovat paperikoneet, kaivos- ja muut kivenmurskaimet sekä voimalakattilat. Yhtiö kasvaa yritysostojen kautta kaivosteknologian suureksi toimijaksi. Monista toimialoista luovutaan vuosien varrella.

2005 Erilaisten koneiden vaihteistoja tekevä Metso Drives myydään. Yhtiön nimi on nykyään Moventas. Se tekee tuulivoimaloiden vaihteistoja.

2006 Outotec irrotetaan Outokummusta ja listataan Helsingin pörssiin keskellä suurta kaivosbuumia. Outokumpu keskittyy teräkseen, Outotec kaivosteknologiaan.

Outokummun terästehdas Torniossa.

2012 Outotec solmii historiansa suurimman sopimuksen ilmeniittisulaton kokonaistoimituksesta Saudi-Arabiaan. Tilauksesta tulee painajainen. Uunit hajoavat käynnistysvaiheessa ja ongelmia ratkotaan yhä edelleen.

2013 Valmet irrotetaan Metsosta ja listataan pörssiin omana yhtiönään. Uusi Valmet tekee paperikoneita ja polttokattiloita ja tuottaa näihin liittyvää automaatiota ja palveluita. Vuonna 2019 Valmetin liikevaihto oli noin 3,5 miljardia euroa ja Metson noin 3,6 miljardia euroa.

2015 Metso myy osuutensa Valmet Automotivesta eli Uudenkaupungin autotehtaasta Ilpo Kokkilan Pontos-yhtiölle.

2019 Heinäkuun alussa kerrotaan, että Outotec ja Metso yhdistetään. Samalla venttiililiiketoiminta irrotetaan uudeksi pörssiyhtiöksi. Näin Neles syntyy uudelleen. Metson hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius kertoo, että yhdistymistä on puuhattu vuosia.

Outotecin hallituksen puheenjohtaja Matti Ala-Huhta ja Metson hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius kertoivat heinäkuussa 2019 yritysten fuusiosta.

2020 Yhdistyminen astuu voimaan 1. heinäkuuta.

Metso-Outotec

Metson ja Outotecin fuusiosta päätettiin vuosi sitten.

Samalla Metson venttiilitoimiala irrotetaan uudeksi Neles-nimiseksi yhtiöksi. Se on venttiiliyhtiön alkuperäinen nimi 1950-luvulta.

Metson nykyiset omistajat saavat järjestelyssä yhden Neleksen osakkeen ja 4,3 uuden Metso-Outotecin osaketta. Outotecin osakkeet muuttuvat sellaisenaan uuden yhtiön osakkeiksi.

Metso-Outotecin liikevaihto oli viime vuonna 4,2 miljardia euroa. Liikevoittoprosentti oli 12,5.

Liikevaihdosta kaivostoiminnan osuus on 61 prosenttia, kiviainesten osuus 26 prosenttia, loppu on esimerkiksi kierrätykseen liittyvää toimintaa.

Henkilöstöä 15 600, josta Suomessa 2 600.

Afrikassa aukeavat miljardimarkkinat puhtaalle teknologialle – suomalaisen Outotecin tehdas teki namibialaisen pikkukaupungin ilmasta helpompaa hengittää

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous