Fiva löysäsi asuntolainojen lainakattoa koronakriisin vuoksi – ”Huoli reaalitaloudesta on suurempi kuin huoli velkaantuneisuudesta” - Talous | HS.fi
Talous|Asuntokauppa

Fiva löysäsi asuntolainojen lainakattoa koronakriisin vuoksi – ”Huoli reaalitaloudesta on suurempi kuin huoli velkaantuneisuudesta”

Asuntomarkkinoilla ei ole näkyvissä ylikuumenemisen uhkaa, Fiva arvioi.

Rahoitusmarkkinoita valvova Fiva löyhentää lainakattoa koronakriisin vuoksi.

Julkaistu: 29.6. 16:50, Päivitetty 29.6. 17:11

Finanssivalvonta (Fiva) palauttaa asuntolainojen lainakaton 90 prosenttiin muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien katto pysyy entisellään 95 prosentissa. Päätös tulee tiedotteen mukaan voimaan heti.

Fiva kertoo haluavansa tukea asuntomarkkinoiden toimintaa koronakriisin muuttamassa taloustilanteessa. Johtokunnan puheenjohtajan Marja Nykäsen mukaan kriisi on vähentänyt asuntokauppojen ja kotitalouksille myönnettyjen uusien asuntolainojen määrää.

”Me emme näe asuntomarkkinoilla enää sellaista ylikuumenemisen uhkaa, jonka vuoksi lainakattoa alun perin kiristettiin”, Nykänen kertoo.

Lainakattoa laskettiin viidellä prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin vuonna 2018. Taustalla oli huoli siitä, että kotitaloudet velkaantuvat liikaa.

Nykäsen mukaan huoli velkaantumisesta ei ole kadonnut minnekään. Fiva muistuttaa, että lainanottajien maksukyvyn huolellinen arviointi on asuntoluottoja myönnettäessä yhä erityisen tärkeää.

”Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut entisestään, sillä pankit ovat merkittävissä määrin neuvotelleet uudelleen lainojensa maksuohjelmia ja myöntäneet lyhennysvapaita”, Nykänen sanoo.

”Kun lainoja ei makseta, velkaantuminen pysyy korkealla tasolla, varsinkin jos tulot vastaavasti laskevat.”

Kotitalouksien velkaantuneisuus on Nykäsen mukaan rahoitusjärjestelmän rakenteellinen haavoittuvuus, joka ei juuri nyt aiheuta välitöntä riskiä.

Sen sijaan on tärkeää varmistaa, että asuntomarkkinat toimivat normaalisti myös epävakaassa taloudellisessa tilanteessa ja suomalaisilla on mahdollisuus vaihtaa asuntoa muuttuvassa elämätilanteessa.

Lainakaton nostaminen on Nykäsen mukaan toistaiseksi voimassa oleva päätös. Jos taloustilanne palautuu normaaliksi ja luotonanto kiihtyy, tilannetta arvioidaan uudelleen.

”Tällaisessa suhdanteessa huoli rahoituksen välittymisestä reaalitalouteen eli kotitalouksille on kuitenkin suurempi kuin huoli velkaantuneisuudesta.”

Finanssiala ry ilmoitti olevansa Fivan päätökseen tyytyväinen. Järjestön pääekonomistin ja johtajan Veli-Matti Mattilan mukaan koronaviruspandemian laukaisema talouskriisi heijastuu myös asuntomarkkinoille, joilla kaupankäynti on hiljentynyt.

Hän korostaa, että talouskriisi on vasta alkutekijöissään. Kesän ja syksyn aikana on odotettavissa, että pandemian vaikutukset yltävät yhä voimakkaammin teollisuuteen, kun vienti ja yksityiset investoinnit vähenevät.

Talouden pysähdys näkyy myös työttömyyden lisääntymisenä. Mattilan mukaan lainakaton nostaminen on yksi keino edistää työvoiman liikkuvuutta.

”Kun talouden jälleenrakennus alkaa, on tärkeää, että yritykset saavat joustavasti uutta työvoimaa ja työpaikkansa menettäneet voivat löytää nopeasti uutta työtä”, Mattila sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa lainakaton nostaminen auttaa erityisesti niitä kotitalouksia, jotka muuttavat haja-asutusalueilta kasvukeskuksiin. Kasvukeskusten asuntojen hintataso on yleensä korkeampi kuin muualla maassa ja tarvittavan lainan määrä siten suurempi.

Asuntolainojen lainakatto tuli ensimmäisen kerran voimaan vuonna 2016. Lainakatto kertoo, kuinka suuren osan asunnon arvosta laina voi kattaa. Ostajalla on oltava loppuosasta omia säästöjä tai reaalivakuuksia.

Asuntokauppa|Valvoja lieventää asuntolainoilta vaadittuja ehtoja koronakriisin vuoksi: Lainakatto palaa 90 prosenttiin

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous