Euroalueen inflaatio kiihtyi hivenen: sinnittelee silti kaukana keskuspankin tavoitteesta - Talous | HS.fi
Talous|Suhdanne

Euroalueen inflaatio kiihtyi hivenen: sinnittelee silti kaukana keskuspankin tavoitteesta

Inflaatiovauhti euroalueella oli kesäkuussa Eurostatin ennakkotietojen mukaan 0,3 prosenttia. Se on 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin toukokuussa.

Julkaistu: 30.6. 14:00

Euroalueen inflaatio kiihtyi aavistuksen kesäkuussa, ilmenee Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin tiistaina julkaisemista ennakkotiedoista.

Inflaatiovauhti oli kesäkuussa 0,3 prosenttia. Toukokuussa se oli 0,1 prosenttia. Osa ekonomisteista pitää mahdollisena, että euroalue voi pahimmassa tapauksessa vajota deflaatioon.

Laaja-alainen deflaatio on talouden vakava häiriö. Hintojen halvetessa on vaarana, että yritykset lykkäävät investointejaan ja kotitaloudet hillitsevät kulutustaan, koska ne uskovat hintojen halpenevan tulevaisuudessa vielä enemmän.

Deflaatio on erittäin haitallinen velkaantuneille yrityksille ja kotitalouksille, koska rahan ostovoiman kasvaessa velkojen reaaliarvo kasvaa.

Koronaviruspandemian seurauksena kysyntä ja tarjonta ovat taloudessa vähentyneet, mikä on aiheuttanut aiheuttanut taloudellisen toimeliaisuuden voimakkaamman vähenemisen. Ennen pandemian kärjistymistä inflaatiovauhti euroalueella oli helmikuussa 1,2 prosenttia.

Inflaation voimakas hidastuminen on aiheuttaa päänvaivaa Euroopan keskuspankille (EKP). Sen hintavakaustavoitteen mukaan inflaatiovauhdin pitäisi olla hieman alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Viimeksi inflaatio on ollut EKP:n tavoitteen mukainen syksyllä 2018.

Kesäkuun alussa keskuspankki päätti kasvattaa koronaviruspandemian takia maaliskuussa aloittamansa hätärahoituksen 750 miljardista eurosta 1 350 miljardiin euroon.

Hätärahoituksessa eurojärjestelmä ostaa markkinoilta pääosin eurovaltioiden ja yritysten joukkolainoja. Kaupoissa pankit ja muut sijoittajat saavat keskuspankkirahaa, jonka turvin ne voivat lisätä muita sijoituksiaan ja lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.

Jos yritykset lisäävät investointejaan ja kotitaloudet kulutustaan, talous kasvaa. Pandemiassa ongelmana on, että taloudellista toimeliaisuutta ovat vähentäneet valtioiden määräämät rajoitukset koronavirustartuntojen hillitsemiseksi ja kansanterveyden suojelemiseksi.

Sijoittajien ja ekonomistien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatio oli laskentatavasta riippuen kesäkuussa joko 1,1 prosenttia tai 0,8 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu energian ja elintarvikkeiden vaikutus hintatason muutokseen, koska niiden hinnat saattavat vaihdella voimakkaasti.

Inflaatio tarkoittaa hintatason yleistä kohoamista. Inflaation seurauksena rahan ostovoima heikkenee.

Inflaatio käynnistyy yritysten siirtäessä kohonneet kustannuksensa kuluttajahintoihin. Sen takia palkansaajat alkavat vaatia palkankorotuksia.

Inflaatio voi johtua kahdesta tekijästä: kysynnän kasvamisesta tai kustannusten kallistumisesta. Jos kokonaiskysyntä taloudessa kasvaa kokonaistarjontaa enemmän, tuloksena on kysyntäinflaatio.

Kustannusinflaatio tarkoittaa, että raaka-aineiden tai muiden tuotannontekijöiden kallistuminen kohottaa tuottajahintoja. Ajan mittaan se johtaa siihen, että myös kuluttajahinnat kallistuvat.

Suhdanne|Euroalueen inflaatio hidastui liki nollaan: vaarallisen deflaation riski kasvaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous