Horjuva, rampautunut, kuollut: Arviot Maailman kauppajärjestöstä ovat synkkiä, mutta nyt WTO:lle pitäisi löytää uusi johtaja - Talous | HS.fi
Talous|Kauppapolitiikka

Horjuva, rampautunut, kuollut: Arviot Maailman kauppajärjestöstä ovat synkkiä, mutta nyt WTO:lle pitäisi löytää uusi johtaja

Kauppajärjestö WTO:n uuden pääjohtajan ehdokasasettelu päättyy heinäkuun alussa. Toiveissa on sovitteleva johtaja, mutta hyväkään johtaja ei voi yksin pelastaa järjestön tulevaisuutta.

Nigerialainen Ngozi Okonjo-Iweala on yksi virallisista ehdokkaista WTO:n uudeksi pääjohtajaksi.

Julkaistu: 1.7. 2:00, Päivitetty 1.7. 13:56

Horjuva. Rampautunut. Kuollut.

Näillä sanoilla Maailman kauppajärjestö WTO:ta on kuvailtu viime vuosina, eikä aivan suotta. Vapaakaupan sääntöjä vaaliva järjestö on elänyt kriisissä jo kauan ennen koronapandemian alkua.

Kaupan sääntöjen kehittäminen ja esteiden poistaminen ei ole vuosiin edennyt WTO:n kautta. Sen sijaan järjestön jäsenmaat ovat solmineet alueellisia, muutaman osapuolen keskinäisiä kauppasopimuksia, jotka menevät usein WTO:n sääntöjä pidemmälle.

Vuonna 1995 perustettu järjestö on jämähtänyt paikoilleen eivätkä sen säännöt enää palvele maailmaa, jossa sähköisellä kaupankäynnillä ja digitaalisilla palveluilla on merkittävä rooli.

Järjestön tämän hetkinen kriisi juontuu pitkälti kauppapoliittisista jännitteistä Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Viime joulukuussa Yhdysvallat esti nimittämästä tuomareita WTO:n kruununjalokivenä pidettyyn riitojenratkaisun valituselimeen. Valituselin on ollut tästä syystä toimintakyvytön jo yli puoli vuotta.

Nyt kysymys kuuluu: Kuka ottaisi tällaisen laivan ohjattavakseen?

WTO:n nykyinen pääjohtaja, brasilialainen Roberto Azevêdo nimittäin ilmoitti toukokuussa jättävänsä tehtävän noin vuotta ennen kautensa päättymistä. Hän perusteli päätöstään perhesyillä.

Uuden pääjohtajan ehdokasasettelu on käynnissä ja se loppuu heinäkuun 8. päivä.

Roberto Azevêdo on ollut WTO:n pääjohtaja vuodesta 2013 lähtien. Hänen on määrä jättää tehtävänsä elokuun lopussa.

Pääjohtaja luotsaa järjestön Genevessä sijaitsevaa sihteeristöä. Tämän lisäksi pääjohtajan tarkoituksena on helpottaa jäsenmaiden keskinäistä kanssakäymistä, missä riittää haastetta.

”WTO:n pääjohtajan rooli ei ole niin suuri kuin joissakin muissa järjestöissä, mutta se ehkä voisi olla nykyistä suurempi”, sanoo ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikönpäällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa.

”WTO on perinteisesti ollut jäsenmaavetoinen järjestö, mutta kun jäsenmaat eivät osoita halua vetää järjestöä, tilanne ei ole kehittynyt optimaalisesti.”

Tällä kertaa pääjohtajaehdokkaiden kilvassa on kuitenkin tavallista korkeammat odotukset, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikasta vastaava johtaja Hanna Laurén.

”Toiveissa on, että löytyisi johtaja, joka saisi tämän keskeisen kolmen koplan – Yhdysvaltojen, Kiinan ja EU:n – yhteisen pöydän ääreen ja löytämään ratkaisuja teknologiasotiin ja digitaalisen kaupan ongelmiin. Nyt odotetaan korkeamman profiilin nimiä.”

Tiistai-iltapäivään mennessä pääjohtajaehdokkaiksi oli virallisesti asetettu viisi henkilöä: nigerialainen entinen ministeri Ngozi Okonjo-Iweala, meksikolainen diplomaatti Jesús Seade, moldovalainen entinen ministeri Tudor Ulianovschi, WTO:ssa aiemmin työskennellyt egyptiläinen Hamid Mamdouh ja eteläkorealainen kauppaministeri Yoo Myung-hee.

Hamid Mamdouh on toinen afrikkalainen pääjohtajaehdokas. Afrikan unioni pyrki alun perin siihen, että mantereella olisi yksi yhteinen ehdokas.

Okonjo-Iwealalla on Länsi-Afrikan alueellisen järjestön Ecowasin tuki, mutta muiden ehdokkaiden taakse ei ole asettunut vielä selviä maaryhmiä. Huippuyliosto MIT:ssa tohtoriksi väitellyt Okonjo-Iweala on aiemmin työskennellyt esimerkiksi Maailmanpankissa. WTO:lla ei ole koskaan ollut afrikkalaista tai naista johtajanaan.

EU ei ole vielä nimennyt omaa ehdokastaan. Lehtitietojen mukaan mahdollisia vaihtoehtoja voisivat olla irlantilainen EU:n kauppakomissaari Phil Hogan tai Espanjan ulkoministeri Arancha González. Hogan kuitenkin ilmoitti maanantaina, ettei hän ole käytettävissä.

Brittilehdistössä on ollut esillä EU:n entisen kauppakomissaarin Peter Mandelsonin ja entisen ministerin Liam Foxin nimet.

”Nyt haussa on riitojen ratkaisija, jolla on etenkin Yhdysvaltojen luottamus ja poliittista pelisilmää, ja joka saisi edes joitain asioita eteenpäin. Ehdokas ei saisi leimautua liiaksi Yhdysvaltojen tai Kiinan puolenpitäjäksi”, EK:n Laurén sanoo.

Pääjohtaja valitaan konsensusperiaatteella eli yksikään jäsenmaa ei saa vastustaa pääjohtajanimitystä. Uuden johtajan on tarkoitus aloittaa syksyllä, mutta sekin on mahdollista, ettei kaikille kelpaavaa ehdokasta löydy siihen mennessä.

EU:n kauppakomissaari Hogan sanoi maanantaisessa lausunnossaan, että alkuperäisessä aikataulussa pysyminen ei näytä tällä hetkellä mahdolliselta. Tämä taas synnyttää epävarmuutta järjestön johdossa tänä kriittisenä aikana, Hogan sanoi.

”Jo se, että jäsenmaat pääsisivät yhteisymmärrykseen ja pääjohtaja tulisi valituksi, olisi aikamoinen voitto”, arvioi Laurén.

Ulkoministeriön Vaaranmaa myös korostaa, ettei hyväkään johtaja voi yksin pelastaa WTO:n tulevaisuutta.

”Karismaattisella johtajalla voi olla positiivista vaikutusta, mutta ennemmin tarvitaan sitä, että jäsenmaat todella sitoutuisivat tekemään töitä järjestön ja kansainvälisen kaupan hyväksi.”

Mutta onko siihen halukkuutta?

Koronaviruspandemian pelätään lisäävään protektionismia, kun maat ovat havahtuneet omavaraisuuden merkitykseen. Keväällä lukuisat WTO:n jäsenmaat asettivat rajoituksia esimerkiksi suojavarusteiden kauppaan – eikä niistä kaikissa tapauksissa edes raportoitu kauppajärjestölle sääntöjen mukaisesti.

Sääntöihin perustuva järjestelmä rapistui siis jälleen lisää. Samalla kansainvälinen kauppa on supistumassa pandemian seurauksena merkittävästi. Vuoden toisella neljänneksellä kansainvälisen kaupan volyymi kutistui WTO:n arvion mukaan reilulla 18 prosentilla vuoden takaisesta.

Halukkuutta monenkeskisen ja sääntöperusteisen kauppajärjestelmän kehittämiseen tuskin löytyy kovin äkkiä, Vaaranmaa arvioi.

”Tuntuisi kuitenkin luontevalta, että jollakin aikavälillä kansainvälisen kaupan sääntöjä pyrittäisiin edistämään myös WTO:n kautta. Esimerkiksi maatalouden kauppaan vaikuttavista tuista ei voida järkevästi sopia muuten kuin kaikkien maiden kesken. Yhdet, yhteiset säännöt olisivat epäilemättä myös yrityskentän näkökulmasta hyvä asia.”

WTO:n päämaja sijaitsee Sveitsin Genevessä.

Suomi nojaa EU:n jäsenenä unionin yhteiseen kauppapolitiikkaan, ja EU:lla on kauppasopimuksia yli 70 maan kanssa. WTO:n hengissä pitäminen ja sen riitojenratkaisun pattitilanteen purku on Suomelle silti tärkeää.

WTO-säännöt tulevat merkitykselliseksi silloin, kun käydään kauppaa sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa ei ole solmittu kauppasopimusta. Merkityksellinen järjestö on ollut myös niissä tilanteissa, kun sen jäsenmaat ovat ajautuneet riitoihin siitä, onko järjestön sääntöjä noudatettu vai ei.

Riitoja ratkaistaan periaatteessa yhä, mutta päätöksistä tehtyjä valituksia ei voida käsitellä, koska valituselimessä ei ole Yhdysvaltojen toiminnan takia toimivaltaista jäsenistöä. Yhdysvallat katsoi valituselimen ylittäneen toimivaltuutensa ja pyrki nimittämisen estämisellä painostamaan WTO:ta taipumaan haluamiinsa muutoksiin.

WTO ja kauppariidat

Maailman kauppajärjestö WTO:n (World Trade Organization) tavoitteena on saada kauppa sujumaan ennustettavasti ja vapaasti. Sen 164 jäsenmaata kattavat 98 prosenttia maailmankaupasta.

WTO:n riitojenratkaisupaneelit ja ylimpänä oikeusasteena valituselin ratkovat järjestön jäsenvaltioiden keskinäisiä erimielisyyksiä WTO-sopimusten ja riitojenratkaisusääntöjen rajoissa.

Riitojenratkaisujärjestelmä tarjoaa viime kädessä mahdollisuuden myös vastatoimiin, jos riidan hävinnyt osapuoli ei ole korjannut sääntöjen vastaisia toimiaan.

Moni maa noudattaa WTO-sopimusten ohella WTO-sääntöjä pidemmälle meneviä vapaakauppasopimuksia.

Maailmankauppa|Reuters: WTO:n pääjohtaja Roberto Azevedo aikoo jäädä syrjään ennen aikojaan

Maailmantalous|Pandemia nosti omavaraisuuden arvoonsa – se voi merkitä kustannusten nousua ja kasvun hidastumista

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous