Kysely: Yli puolet suomalaisista ei ole valmis tekemään mitä tahansa työtä - Talous | HS.fi
Talous|Työmarkkinat

Kysely: Yli puolet suomalaisista ei ole valmis tekemään mitä tahansa työtä

Joka kolmas suomalainen on sitä mieltä, että osa työstä on ”paskatyötä”.

Vain 61 prosenttia työikäisistä suomalaisista olisi valmiita tekemään fyysistä työtä.

Julkaistu: 1.7. 13:30

Yli puolet työikäisistä suomalaisista ei olisi valmiita tekemään mitä tahansa työtä, vaikka olisi työttömänä, selviää henkilöstöpalveluyritys Boltin teettämästä kyselytutkimuksesta.

Vain 28 prosenttia kyselyyn vastanneista työikäisistä suomalaisista olisi työttömänä valmis vastaanottamaan mitä tahansa työtä.

IRO Researchin toteuttamaan paneelikyselyyn vastasi tuhat suomalaista kesäkuussa 2020. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset suhtautuvat työhön ja työn vastaanottamiseen nykyisessä taloustilanteessa, jossa korona on aiheuttanut sekä irtisanomisia että lomautuksia.

Halukkuuteen vastaanottaa mitä tahansa työtä vaikuttivat muun muassa ikä, koulutus ja ammatti. Yli 55-vuotiaat olivat nuoria halukkaampia työskentelemään missä tahansa tehtävissä työttömäksi jäädessään.

Koulutusasteista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet olivat muita valmiimpia ottamaan vastaan mitä tahansa työtä.

Myös johtavassa asemat olevat, yrittäjät ja toimihenkilöt olivat keskimääräistä valmiimpia minkä tahansa työn vastaanottamiseen. Miehet olivat naisia valmiimpia ottamaan työtä vastaan.

Erityisen nihkeästi minkä tahansa työn vastaanottamiseen suhtautuvat nuoret vastaajat. 18–34-vuotiaista 57 prosenttia oli sitä mieltä, etteivät he työttömänä ottaisi vastaan mitä tahansa työtä.

Joka kolmas työikäinen suomalainen oli kyselyn perusteella sitä mieltä, ettei kaikki työ ole arvokasta, vaan niin sanottua ”paskatyötä” on olemassa. Kaikenlaista työtä arvostivat eniten yli 55-vuotiaat vastaajat, naiset, ammattikoulun käyneet sekä johtavassa asemassa työskentelevät, yrittäjät ja toimihenkilöt.

Nuoret olivat jälleen kriittisin vastaajaryhmä. 43 prosenttia 18–34-vuotiaista on sitä mieltä, että kaikki työ ei ole arvokasta. Vanhemmista ikäluokista reilusti alle kolmannes ajatteli näin.

Hankalimmiksi työn muodoiksi koettiin osa-aikatyö, oman alan ulkopuolinen työ, pätkätyö, fyysinen työ ja vuorotyö.

Osa-aikatyötä ja oman alan ulkopuolista työtä oli kyselyn mukaan valmiita tekemään 77 prosenttia työikäisistä suomalaisista. Pätkätöitä voisi tehdä 64 prosenttia ja fyysistä työtä 61 prosenttia vastaajista.

Vuorotyö oli työn muodoista vähiten houkuttelevin. Vain 52 prosenttia työikäisistä suomalaisista olisi valmiita tekemään vuorotyötä.

Kyselytutkimus selvitti myös, miten korona on vaikuttanut vastaajien työllisyystilanteeseen. Hiukan yli puolet kertoi, että heidän työnsä on varmalla pohjalla. 18 prosenttia oli työttömänä jo poikkeustilanteen alkaessa, 15 prosenttia koki jatkuvaa epävarmuutta työtilanteestaan, ja 13 prosenttia oli joko irtisanottu tai lomautettu.

Vastaajien työllisyystilanteella ei ollut vaikutusta siihen, olisivatko he valmiita ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Vain alle kolmasosa sekä varmassa että epävarmassa tilanteessa olevista olisi valmiita tekemään mitä tahansa työtä.

Työn arvostuksessa työllisyystilanne sen sijaan näkyy. Työstään varmoista 69 prosenttia oli sitä mieltä, että kaikki työ on arvokasta, kun taas epävarmassa työtilanteesta olevista samaa mieltä oli vain 57 prosenttia vastaajista.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat