Eläkevaroja sijoittavan Elon tervehdyttämis­suunnitelma valmis – yhtiö täytti niukasti Finanssi­valvonnan vaatimukset - Talous | HS.fi
Talous|Eläkeyhtiöt

Eläkevaroja sijoittavan Elon tervehdyttämis­suunnitelma valmis – yhtiö täytti niukasti Finanssi­valvonnan vaatimukset

Koronakriisi pudotti yli 20 miljardin euron eläkevarallisuutta hoitavan Elon vakavaraisuuden alle kriittisen rajan.

Eläkevakuutusyhtiö Elon pääkonttori sijaitsee Espoon Tapiolassa.

Julkaistu: 2.7. 13:52, Päivitetty 3.7. 12:43

Työeläkeyhtiöitä valvova Finanssivalvonta (Fiva) on hyväksynyt työeläkevarallisuutta hoitavalle Elolle yli 20 miljardin euron taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelman. Yhtiön vakavaraisuus kävi maaliskuussa kriittisen rajan alapuolella, kun koronaviruksen aiheuttama pörssiromahdus söi yhtiön vakavaraisuutta.

Fiva oli keväällä huolissaan työeläkevakuutettujen eduista eli työeläkevarojen riittävyydestä. Fiva halusi turvata eläkevarat muun muassa vaatimalla Elolta tervehdyttämissuunnitelman.

Finanssivalvonnan kriisijohtoryhmä hyväksyi Elon suunnitelman kesäkuussa. Tämä tapahtui sen jälkeen kun työeläkeyhtiön ensimmäinen, huhtikuussa toimitettu suunnitelma hylättiin puutteiden vuoksi.

Uusi, toukokuun alussa lähetetty suunnitelma hyväksyttiin Fivan johtoryhmän kokouksessa 16. kesäkuuta.

”Elon valvontatiimi on analysoinut suunnitelman ja todennut sen täyttävän niukasti sääntelyn vaatimukset”, työeläkeyhtiön valvojat arvioivat muistiossaan kesäkuussa.

Lain mukaan työeläkelaitoksen on toimitettava tervehdyttämissuunnitelma Finanssivalvonnan hyväksyttäväksi viipymättä, kun yhtiön vakavaraisuus laskee alle kriittisen rajan.

Elon vakavaraisuus eli kyky vastata sitoumuksista työeläkkeen saajille kävi keväällä vakavaraisuusrajan alapuolella torstaina 19. maaliskuuta. Näin tapahtui, kun työeläkelaitos Elon vakavaraisuuspääoma oli pienempi kuin valvojan edellyttämä taso.

Helsingin Sanomat sai asiakirjat haltuunsa Finanssivalvonnalle tehdyn tietopyynnön avulla. Muistiot ja muut asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia.

HS:n tietojen mukaan yksikään työeläkeyhtiö ei ole aiemmin joutunut lähettämään finanssivalvojalle tervehdyttämissuunnitelmaa. Lisäksi Elo on Suomen työeläkeyhtiöistä ainoa, joka joutui keväällä selviin vaikeuksiin koronaviruspandemiasta johtuneen pörssiromahduksen vuoksi.

Myös Finanssivalvonta piti esittelymuistiossaan kesäkuussa Elon tilannetta ”työeläkevakuutustoimialalla poikkeuksellisena”.

Fiva pohti sitäkin, miten Elon tilanne vaikuttaa finanssimarkkinoihin.

Työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber.

”Elon kannalta huonoimman vaihtoehdon toteutuminen, eli selvitystila ja lopulta toiminnan päättyminen, vaikuttaisi merkittävästi työeläkejärjestelmän tulevaisuuteen hajautettuna järjestelmänä”, esittelymuistiossa todetaan.

Finanssivalvonnan arvion mukaan työeläkeyhtiö Elon vakuutuskannan siirto jäljelle jääviin työeläkeyhtiöihin johtaisi todennäköisesti keskittymiseen: ”Eläkevakuutuksen toimeenpano olisi pitkälti keskittynyt kahdelle suurimmalle työeläkeyhtiölle.”

Kaksi suurinta työeläkeyhtiötä ovat Varma ja Ilmarinen. Alalla liikkuu jatkuvasti huhuja myös siitä, että jompikumpi on neuvottelemassa Elon yhdistämisestä itseensä.

Esittelymuistion perusteella Finanssivalvonta ei suhtaudu myönteisesti tällaisiin fuusiosuunnitelmiin.

Vakuutettujen eli suomalaisten työntekijöiden kannalta on samantekevää, missä yhtiössä heidän eläkevaransa ovat. Alan yhteisvastuuperiaatteen mukaan kaikki vakuutetut ja vakuutusmaksujen maksajat kattavat mahdolliset tappiot, jos jokin yhtiö ajautuu selvitystilaan.

Finanssivalvonta kiinnittää Elolle antamassaan päätöksessä ”erityistä huomiota muutamiin tervehdyttämissuunnitelmassa esitettyihin seikkoihin”.

Fiva kertoo muun muassa edellyttävänsä uutta tervehdyttämissuunnitelmaa, jos sijoitusten riskitason alentaminen tapahtuu vasta siinä vaiheessa, kun vakavaraisuus painuu alle vakavaraisuusrajan.

Toinen Fivan tekemä huomio on salattu päätöksen julkisesta versiosta.

Tervehdyttämissuunnitelmassa Elon oli osoitettava, että sen vakavaraisuus ylittää lainsäädännön vaatiman rajan vuodessa tai erityisistä syistä enintään kolmessa vuodessa.

Työeläkeyhtiö Elo on korostanut omissa viesteissään, että yhtiön tilanne on parantunut selvästi maaliskuusta.

Elo korosti tiedotteessaan 16. kesäkuuta tilanteen lyhytaikaisuutta. Vakavaraisuuspääoma laski ”yhden päivän ajaksi alle vakavaraisuusrajan koronakriisin seurauksena”.

Vakavaraisuusasema laski Elon mukaan 0,01 alle valvontarajan 1,00.

Elon mukaan yhtiön vakavaraisuusasema oli maaliskuun lopussa 1,2 ”ja on vahvistunut edelleen”, joten vakavaraisuusaste on ”turvaavalla tasolla”.

Koko eläkesektorin keskimääräinen vakavaraisuusasema oli Fivan mukaan maaliskuun lopussa 1,5 ja huhtikuun lopulla 1,6. Vakavaraisuusasema 1,6 tarkoittaa Fivan arvioissa ”kohtuullista tasoa”.

Myös Elon vakavaraisuusasema oli vielä vuodenvaihteessa 2019–2020 tasolla 1,6. Se laski kolmessa kuukaudessa selvästi osakekurssien romahduksen vuoksi.

Elo on tiedottanut niukasti tapahtumista, jotka ovat työeläkejärjestelmässä poikkeuksellisia.

Yhtiö ei kertonut alkuvuoden osavuosiraportissaan tai osavuosikatsauksissaan Finanssivalvonnan vaatimasta tervehdyttämissuunnitelmasta. Elo julkaisi ensimmäisen tiedotteen Finanssivalvonnan toimista keskiviikkona 3. kesäkuuta, kun HS oli kertonut asiasta edellisenä päivänä.

Alun perin Elo pyysi Finanssivalvontaa salaamaan koko tervehdyttämissuunnitelman olemassaolon.

”Kun yhden yksikön verran käväisee vakavaraisuus alle yhden, niin tulkitsimme ja toivoimme, että asia pysyy salassa”, perusteli Elon toimitusjohtaja Satu Huber kesäkuussa.

Oikaisu 3.7.2020 kello 12.40: Korjattu kohtaa, jossa on siteerattu Finanssivalvonnan esittelymuistiota. Sana ”huonomman” on korjattu muotoon ”huonoimman” seuraavasti: ”Elon kannalta huonoimman vaihtoehdon toteutuminen, eli selvitystila ja lopulta toiminnan päättyminen, vaikuttaisi merkittävästi työeläkejärjestelmän tulevaisuuteen hajautettuna järjestelmänä”, esittelymuistiossa todetaan.

Vakavaraisuus heijastuu tuottoihin

Jos eläkelaitoksen vakavaraisuus on alle keskimääräisen, eläkelaitos on vaarassa joutua epäsuotuisaan kierteeseen.

Keskimääräistä huonompi vakavaraisuus rajoittaa sijoitustoiminnan riskinottoa suhteessa muihin eläkelaitoksiin, mikä estää eläkelaitosta hyötymästä täysimääräisesti osakekurssien tulevista nousuista.

Tuottovaatimuksen alijäämän kattaminen vakavaraisuudesta rajoittaa puolestaan riskinottoa entisestään.

Kierteestä pois pääseminen on hyvin hankalaa, koska työeläkevakuutusyhtiö voi käytännössä parantaa vakavaraisuuttaan vain onnistumalla sijoitustoiminnassaan keskimääräistä paremmin.

Lähde: julkinen muistio työeläkevakuutusyhtiöiden osakeriskeistä, Finanssivalvonta 6.2.2020

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous