Uudenkaupungin autotehdas palkkasi tuhansia työntekijöitä aina ulkomailta asti – sitten tuli käänne - Talous | HS.fi
Talous|Työ

Uudenkaupungin autotehdas palkkasi tuhansia työntekijöitä aina ulkomailta asti – sitten tuli käänne

Epävarmassa tilanteessa kaupunki on tekemässä historiansa suurinta investointia.

Magdalen Ogbomon kiinnostui Suomesta, kun Lordi voitti Euroviisut vuonna 2006. Hän muutti Suomeen neljä vuotta myöhemmin.

Julkaistu: 3.7. 2:00, Päivitetty 3.7. 6:35

Kuin Suomi pienoiskoossa ennen vuoden 2008 finanssikriisiä.

”Tai kuin Salo”, oikaisee kaupunginjohtaja Atso Vainio.

Meri työntyy Uudenkaupungin keskustaan, mutta se näyttää joelta, ei lainkaan aavalta ja arvaamattomalta. Helteinen paikka.

Vainion vertaus liittyy Uudenkaupungin ja Valmet Automotiven autotehtaan väliseen kohtalonyhteyteen. Sitä kaupunginjohtaja kuvaa sanalla symbioosi.

Se on samantapainen sidos kuin Suomella ja ennen muuta Salon kaupungilla oli matkapuhelinvalmistaja Nokiaan.

Tarina sai finanssikriisin aikoihin ruman käänteen. Nokia jäi älypuhelinkilpailussa alakynteen, ja puhelimien valmistus Salossa lopetettiin vuonna 2012. Kaupunki näivettyi, ja Suomessa kapuaminen finanssikriisin aiheuttamasta talouskuopasta kävi verkkaisesti.

Viime vuosina autotehdas on kukoistanut, samoin Uusikaupunki. Nyt lomautusuutiset ovat kuitenkin seuranneet toisiaan. Huhtikuussa kaupungin työttömyys kohosi kuusinkertaiseksi, noin 30 prosenttiin, kun lomautetut lasketaan mukaan.

”Uudenkaupungin autotehdas aikoo palkata tänä vuonna taas 1 000 uutta työntekijää”, uutisoitiin vielä huhtikuussa 2019 – sitä ennen helmikuussa 2018 ja sitä ennen loppuvuodesta 2016.

2010-luvun taitteen vaikeuksien jälkeen Valmet Automotive on kasvanut voimakkaasti, sen jälkeen kun saksalaisesta Daimlerista tuli sen asiakas.

Ensin alkoi Mercedes-Benzin A-sarjan henkilöautojen valmistus vuonna 2013, sitten GLC-katumaasturin vuonna 2015. A-sarjan Mersuja tilattiin lisää.

Kymmenessä vuodessa konsernin keskimääräinen työntekijöiden määrä kolminkertaistui 4 800:aan ja liikevaihto yli seitsenkertaistui 650 miljoonaan euroon. Autojen valmistuksen osuus liikevaihdosta kohosi 55 prosentista 75:een.

Viime vuonna yhtiö laajensi toimintaansa sähköautoissa käytettävien akkujen valmistukseen. Akkutehdas avattiin Saloon, Nokian entisiin tiloihin.

Tehtaan kasvu on heijastunut koko seutukuntaan ja kauemmaksikin.

Selvimmin se on näkynyt Uudessakaupungissa. Kaupunki elävöityi, kaupat pidensivät aukioloaikojaan ja palveluita tuli lisää, kertovat tehtaan kokeneet työntekijät ja pitkäaikaiset asukkaat. Vuokra-asunnot alkoivat olla kortilla.

Magdalen Ogbomon kiinnostui Suomesta, kun Lordi voitti Euroviisut vuonna 2006. Hän muutti Suomeen neljä vuotta myöhemmin.

Työntekijöistä oli pulaa. Heitä tuli tehtaalle ulkomailta asti. Alueen kansainvälistymistä vauhditti myös se, että läheiseen Laitilan kaupunkiin perustettiin vastaanottokeskus.

”Tämä on Suomen New York”, hehkuttaa Nigeriasta saapunut Magdalen Ogbomon.

Suomessa vuodesta 2010 asunut, siivoojana ja Sinebrychoffin tehtaalla työskennellyt Ogbomon muutti kaupunkiin kolme vuotta sitten. Työ autotehtaalla oli herättänyt uteliaisuutta.

”On hienoa nähdä auto ja ajatella, että tuo saattaa olla minun tekemäni.”

Pitkään ulkomailla asuneella Ogbomonilla oli uuden työn ansiosta vihdoin riittävästi rahaa tuoda lapsensa samaan maahan.

”He ovat 21- ja 23-vuotiaita, mutta minulle he ovat aina lapsia.”

Saapuneiden joukossa oli myös Maciej Miodynski. Puolalainen fysioterapeutti tuli vuokratyöntekijänä Suomeen juhannuksena 2019 ja aloitti työt autojen kokoonpanossa parinkymmenen muun kanssa. Seuraavien kuukausien aikana samanmoinen joukko aloitti tehtaalla joka viikko, Miodynski muistelee.

Töitä painettiin kolmessa vuorossa, ja viime vuonna tehdas pääsi jälleen tuotantoennätykseensä: 114 000 valmistunutta autoa.

Käänne alkoi kuitenkin jo alkusyksystä 2019, ja sitä todisti myös Miodynski. Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota uhkasi levitä Eurooppaan, ja epävarmuus heijastui myös automarkkinoihin. Lokakuussa Miodynski lomautettiin kuten 3 000 muutakin tuotannon työntekijää.

Yrittäjätaustaisen Granger Simmonsin työtä on ollut auttaa esimerkiksi ulkomaisia kaupunkiin muuttaneita työntekijöitä sopeutumaan uuteen kotikaupunkiin. Hän työskentelee myös kuntien kanssa.

Moni ulkomaalainen työntekijä käsitti lomautuksen tarkoittavan irtisanomista, joten useat heistä lähtivät, kertoo yhdysvaltalainen Granger Simmons. Hän työskentelee asukasluotsina Vakka-Suomen kuntien yhteisessä kehitysorganisaatiossa Ukipoliksessa. Työkseen hän on auttanut tulijoita käytännön asioissa: asunnon ja palvelujen löytämisessä, sängyn ostossa tai vaikkapa siinä, miten kaupassa erottaa piimä- ja maitopurkit toisistaan.

Miodynski ei lähtenyt. Kun työt jälleen alkoivat, koronavirus oli alkanut levitä Kiinassa. Tehdas ei enää saanut autojen valmistukseen tarvittavia osia.

Huhtikuussa Valmet Automotive sulki tehtaan, lomautti kaikki työntekijät eikä jatkanut sopimusta henkilöstövuokrausyhtiö Baronan kanssa.

Sopimuksen päättyminen oli lopullinen niitti noin 200 vuokratyöntekijän työsuhteille, myös puolalaisen Miodynskin.

Miodynski on pettynyt. Siitä huolimatta hän haluaisi jäädä rauhalliseen ja idylliseen kaupunkiin – ja Suomeen.

”Maani on romahtamassa hallituksen vuoksi.”

Koronakevät on kuitenkin ollut monelle lomautetulle tai työttömäksi jääneelle mahdollisuus suunnata energiaa omiin intohimoihin ja ottaa askeleita kohti omia unelmia.

Magdalen Ogbomon on kehittänyt kauneusalan yritystään, Maciej Miodynski puolestaan pohtinut, voisiko hän harjoittaa varsinaista fysioterapeutin ammattiaan. Hän tosin pelkää, että kielimuuri voi nousta liian korkeaksi.

”Opin englannin kielen lapsena, mutta sen jälkeen kielten oppiminen on ollut vaikeaa. En halua satuttaa potilaita.”

Kaupunginlahtea reunustavat somat puutalot, miljoonilla euroilla hiljattain kunnostetut rantaraitit ja vehreys. Autotehtaan menestys on ollut Uudellekaupungille siunaus.

Uusikaupunkilaisten keskimääräiset verotettavat tulot kasvoivat vuosikymmenessä 13 600 eurosta lähes 17 000:een. Samalla asukkaiden maksama keskimääräinen kunnallisvero on kasvanut lähes tuhat euroa vuodessa.

Kaupunki on panostanut tehtaan toimintaedellytysten parantamiseen – no, paljon, kuten kaupunginjohtaja sanoo.

Todellinen jättipanostus on keväinen päätös purkaa keskustan yhtenäiskoulu ja panostaa upouuteen sivistys- ja hyvinvointikeskukseen. Keskuksessa toimisivat vastedes paitsi kaikki kouluasteet myös monitoimi- ja uimahallit, omatoimikirjasto sekä kansalaisopiston ja musiikkiopiston tilat.

Rakennusyhtiöt jättivät tarjouksensa juuri koronakriisin kynnyksellä, 9. maaliskuuta mennessä. Sattumalta tässäkin sijoituksessa olisi toteutuessaan yhteys autotehtaaseen, sillä kilpailutuksessa edullisimman tarjouksen jätti rakennusyhtiö SRV.

Sen suurimmalla omistajalla, Ilpo Kokkilan ja Timo Kokkilan sijoitusyhtiöllä Pontos Groupilla, on hallussaan 38,89 prosenttia Valmet Automotiven osakekannasta.

Lähes 100 miljoonan euron sivistys- ja hyvinvointikeskuksen on tarkoitus nousta moneen otteeseen laajennetun yhtenäiskoulun paikalle. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio pitää sijoitusta järkevänä.

Valtuuston päätösasiakirjoista ei ilmene hankkeen kokonaishinta, kun mukaan lasketaan sopimukseen sisältyvät ylläpitokustannukset. Kaupunginjohtajan mukaan kyse on lähes 100 miljoonasta eurosta.

Se on valtava summa 15 500 asukkaan Uudellekaupungille. Jos keskus maksaisi 85 miljoonaa euroa, kuten Yle on kertonut, se tarkoittaisi väestöön suhteutettuna Helsingissä noin 3,6 miljardin euron hanketta. Rahalla saisi esimerkiksi kolme metroyhteyttä Ruoholahdesta Matinkylään tai 35 Oodi-kirjastoa.

”Saamme lyijypainot nilkkoihimme”, kaupunginjohtaja Vainio sanoo.

Hän on kuitenkin hankkeesta innoissaan ja pitää sijoitusta pitkällä aikavälillä kannattavana. Kun väki virtaa suuriin kaupunkikeskuksiin ja Suomi eriytyy, kunnolliset koulutilat ja harrastusmahdollisuudet voivat olla tulevaisuudessa tekijä, joka houkuttelee asukkaita muuttamaan tai jäämään seutukaupunkiin.

”Joskus on uskallettava ottaa riskejä, jotta kehityksessä pysyy mukana.”

Myös panostuspäätös perustuu odotukseen, että autotehtaan työpaikat vetävät puoleensa uusia asukkaita – ja verotuloja.

Valmet Automotive kieltäytyi HS:n haastattelu- ja vierailupyynnöstä koronatilanteeseen ja kiireisiin vedoten.

Autoteollisuus on kuulunut koronaviruskriisin suuriin kärsijöihin. Alan eurooppalaisen etujärjestön mukaan henkilöautojen ensirekisteröinnit vähenivät EU:n alueella tammi–toukokuussa 41,5 prosenttia, eikä luku edes kerro syöksyn syvyyttä. Uudenkaupungin autotehtaan merkittävän asiakkaan Daimlerin on kerrottu suunnittelevan 10 000 ihmisen irtisanomisia.

Uudenkaupungin autotehtaalla tehdään nyt töitä kahdessa vuorossa. Koronavirustoimien vuoksi tauot kestävät 15 minuuttia. Työvuorojen vähentyminen on syynä myös siihen, että kesäkuussa Valmet Automotive tiedotti lomauttavansa toistaiseksi yli 1 000 työntekijää.

Tiiminvetäjä Terhi Suominen sekä asentajat Tiia Konttinen ja Juha Wunsch ovat työskennelleet autotehtaalla yli 15 vuotta. He ovat nähneet sekä nousu- että laskusuhdanteita.

Sekä tehdas työntekijöineen kuin kaupungin johtokin ovat silti luottavaisia.

Maailman meret ovat keikuttaneet tehtaan venettä ennenkin, mutta aina se on pystynyt luovimaan itsensä ulos vaikeuksista.

Lisäksi tehtaalla on kertynyt hyviä näyttöjä muun muassa Daimler-yhteistyöstä. Niiden uskotaan houkuttelevan henkilöautotuotantoa Uuteenkaupunkiin myös tulevaisuudessa.

”Tehdas on aina pystynyt sopeuttamaan toimintaansa muuttuvaan ympäristöön. Sopeutumiskyky on heidän ydinosaamistaan”, Vainio sanoo.

Kokeneet työntekijät eivät murehdi tulevaa. Lomautuksia on ollut silloin tällöin, irtisanomisia vain hyvin harvoin. Tehdas on alusta lähtien kouluttanut henkilöstönsä itse, ja osaavista tekijöistä halutaan pitää kiinni.

”Aina on jossain vaiheessa kutsuttu takaisin töihin”, sanoo 15 vuotta tehtaalla työskennellyt Juha Wunsch.

Romanialainen Marian Dumitru työskenteli stunt-miehenä ennen muuttoa Suomeen ja Uuteenkaupunkiin.

Yt-neuvottelut|Valmet Automotive aloittaa yt-neuvottelut – lomautusuhan alla 1  200 työntekijää

Valmet Automotive aikoo palkata tänä vuonna taas 1 000 työntekijää autotehtaalle ja uuteen akkutehtaaseen

Teollisuus|Koronakriisi on vasta kärjistymässä Suomen vientiteollisuudessa: luottamuksen romahdus enteilee pahaa

Juhani Linnoinen tajusi, että avo-Porsche voisi olla avain menestykseen – Näin eläkkeen kynnyksellä ollut johtaja pelasti Uudenkaupungin autotehtaan vielä kerran

Suomalaiset sopimus­juristit olivat ovelampia kuin amerikkalainen jätti­yhtiö, ja se pelasti Uuden­kaupungin auto­tehtaan – Tällainen on Valmet Automotiven ihmeellinen tarina

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous