Maailman suurimpiin syövän sädehoitojen kehittäjiin kuuluva yhtiö turvautui suomalaisosaamiseen – Meilahdessa kehitetään hoidon tarkkuutta parantavaa ohjelmistoa - Talous | HS.fi
Talous|Teknologia

Maailman suurimpiin syövän sädehoitojen kehittäjiin kuuluva yhtiö turvautui suomalaisosaamiseen – Meilahdessa kehitetään hoidon tarkkuutta parantavaa ohjelmistoa

Teknologiayhtiö Reaktor kysyi työntekijöiltään, missä he haluaisivat tehdä töitä. Osa koodareista päätyi projektiin Varianiin, joka tekee syövän sädehoidossa käytettäviä ohjelmia.

Joni Rajanen toimii ohjelmistokehittäjänä Reaktorissa. Keväästä lähtien hän on koodannut etätöissä kotonaan Nummelassa.

Julkaistu: 5.7. 2:00, Päivitetty 5.7. 10:55

Teknologiayhtiö Reaktorissa on tapana ajoittain kysyä työntekijöiltä, millaisia vaikeita projekteja he tekisivät, jos saisivat vapaasti valita.

Toivomuksia pohtii ja valikoi työryhmä, joka yrittää saattaa ideat käytäntöön asti. Ajatuksena on, että asiantuntijatöissä monet haluavat välillä tehdä jotain uutta ja hankalaakin – kokeilla, mihin asti omat kyvyt riittävät.

Muutama vuosi sitten Reaktorin koodarit ehdottivat, että yritys yrittäisi päästä yhteistyöhön amerikkalaisen Varian-yhtiön Suomessa toimivan yksikön kanssa. Piilaaksossa Palo Altossa päämajaansa pitävä Varian on yksi maailman suurimmista syövän sädehoidon kehittäjistä. On suuri todennäköisyys, että sädehoitoa saavaa potilasta hoidetaan joko Varianin laitteilla tai yhtiön tekemän sädehoito-ohjelmiston avulla.

Sopiva hanke löytyi viime vuoden huhtikuussa, kun Varian ryhtyi rakentamaan toimintojaan pilvipalveluihin.

”Lääketiede toi työhön tarkoitusta, mutta se oli myös teknologisesti mielenkiintoinen”, sanoo Joni Rajanen, joka on nyt vuoden ajan tehnyt töitä Varianin kanssa.

Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut Rajanen työskentelee Reaktorissa viidettä vuotta ohjelmistokehittäjänä.

Suomesta Varian osti vuonna 1993 pienen Dosetek-teknologiayhtiön, joka oli erikoistunut sädehoidon suunnitteluohjelmistoihin. Varianin osana yksikkö on kasvanut niin, että sillä on tällä hetkellä lähes kolmesataa työntekijää.

Erikoisuutena on yrityksen suuri fyysikkokeskittymä, heitä on yhtiössä parikymmentä, kertoo Varianin Suomen-toimitusjohtaja Kari Toimela, fyysikko itsekin.

Toimela kertoo, että syövän hoidossa on kolme kulmakiveä.

On leikkaushoito, jossa potilaalta poistetaan syöpäkasvain. Syöpää voidaan myös hoitaa lääkkeillä eli kemoterapialla. Sitten on sädehoito, jossa kasvaimeen kohdistetaan säteilyä.

”Sädehoidossa on tiedettävä mahdollisimman paljon kasvaimesta ja siihen on osuttava mahdollisimman tarkasti.”

Sädehoitoa suunnitellaan tietokoneohjelmistoilla. Niitä kehitetään Varianin tiloissa Meilahdessa.

Monella on sellainen käsitys, että koodarit ovat mieluiten töissä startupeissa tai peliyhtiöissä, sanoo Reaktorin liiketoimintajohtaja Marcus Mattila.

”Me olemme huomanneet ajat sitten, että motivoitunut koodari haluaa käyttää älykkyyttään tekemällä työtä, jolla on merkitystä. Jos on rakentanut putkeen vaikkapa kolmelle yritykselle digipalveluita Javascriptillä, sen jälkeen tekee mielellään jotain muuta, jos haluaa laajentaa osaamistaan.”

Reaktorin koodaajat tekevät usein yritysten digitaalista liiketoimintaa tukevia projekteja, kuten etälääkäripalveluita, verkkokauppoja ja myyntityökaluja.

Koodaajien omat toivomukset ovat usein liittyneet yhteiskunnallisia hankkeisiin, esimerkiksi kyberturvallisuuteen tai joukkoliikenteeseen liittyviin projekteihin.

”Kuuntelemme toiveita tarkasti, sillä ne vaikuttavat paitsi koodareiden urakehitykseen, myös työhyvinvointiin.”

Toimela sanoo, että länsimaissa sädehoitoa pidetään selviönä, mutta toistaiseksi se vaatii kalliita laitteita ja paljon osaamista.

Suomessa Varian pyrkii kehittämään ohjelmistoja koneoppimisen, tekoälyn ja pilvipalveluiden turvin.

”Kun ohjelmat automatisoituvat, niiden käyttöön ei jatkossa enää tarvita pitkää koulutusta”, Toimela uskoo.

Meilahdessa tehdään Eclipse-nimistä ohjelmistoa. Yksinkertaistettuna se toimii niin, että ohjelmistoon syötetään tietokonetomografia- tai magneettikuva. Lääkäri tai fyysikko merkitsee kuvaan syöpäkasvaimen, ja ohjelmiston avulla suunnitellaan, mistä kulmasta ja miten paljon sädehoitoa potilaalle annetaan.

Toimela sanoo, että ohjelmistojen tarkkuuden kehittelyssä voi joskus tulla raja vastaan.

”Silloin voidaan kehittää ohjelmaa, joka mahdollistaa nopeamman hoidon suunnittelun, nopeamman hoidon ja enemmän potilaita yhteen päivään.”

Ohjelmiston koodaaminen on vaativaa, sillä terveydenhuoltoala on myös vahvasti säädeltyä.

Koodarit halusivat syöpäohjelmiston kanssa haasteita, ja niitä myös tuli.

Rajanen sanoo, että työssä on tavallista enemmän panosta, kun tekee lääketieteelliseen hoitoon vaikuttavaa ohjelmistoa.

”Virheen hinta on suuri. Koko ajan on muistettava, että pitää pystyä todistamaan ohjelmiston toimintavarmuus ennen potilaskäyttöä”.

Varianilla on nyt ollut vuoden ajan kolme koodaustiimiä Reaktorilta. Reaktorin Mattila tunnustaa, että projekti ei ole ollut ”pelkkää ruusuilla tanssimista”.

Työn tavoitteena on ollut siirtää Varianin toimintoja pilvipalveluihin, josta yhtiön asiakkaat pääsevät niihin käsiksi.

Reaktorin koodarit ovat auttaneet Varianilla sädehoidon suunnitteluun liittyvien toimintojen siirtämisessä pilveen.

”Terveydenhuollossa on paljon samaa kuin ilmailutoimialassa. Ohjelmistoon ei voi viedä uusia ominaisuuksia tuosta vaan. Koodareilta on vaatinut paljon oppimista, että kun sairaalassa on se serveri, siihen ei sitten kosketa”, Marcus Mattila sanoo.

Joni Rajanen sanoo, että muutakin on opittu.

Työssä pitää ymmärtää, mikä on ohjelmiston käyttötarkoitus, Rajanen kertoo.

”Teknisessä kehitystyössä tehdään aina valintoja, jotka vaikuttavat ohjelmiston rakenteeseen ja käyttöön. Ohjelmistokehittäjän on sisäistettävä ohjelmiston tarkoitus käyttäjille, että näitä valintoja pystyy tekemään oikein”, hän sanoo.

”Ymmärrän varmasti enemmän sädehoidosta ja sen merkityksestä. Syöpä on pelottava asia, mutta mitä enemmän siitä ja hoidosta on oppinut tietämään, sen vähemmän sairaus pelottaa.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous