VM: Arvio Suomen talouden kestävyys­vajeesta parani hieman – Väestö ikääntyy kuitenkin vauhdilla, jota edes merkittävä syntyvyyden paraneminen ei paikkaisi - Talous | HS.fi
Talous|Julkinen talous

VM: Arvio Suomen talouden kestävyys­vajeesta parani hieman – Väestö ikääntyy kuitenkin vauhdilla, jota edes merkittävä syntyvyyden paraneminen ei paikkaisi

Julkisen kestävyysvaje on neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, todetaan valtiovarainministeriön tuoreessa raportissa. Väestön ikääntyminen on ongelma, johon tarvitaan ratkaisuja lähivuosina.

Suomen velkasuhde heikkenee VM:n mukaan lähivuosina, vaikka arvio kestävyysvajeesta pienentyi hieman syksyyn 2019 verrattuna.

Julkaistu: 7.7. 10:00

Arvio Suomen talouden kestävyysvajeesta on parantunut hieman, todetaan valtiovarainministeriön (VM) tänään julkaistussa raportissa.

Sen mukaan kestävyysvaje eli julkisen talouden menojen ja tulojen välinen ero on pitkällä aikavälillä neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Se tarkoittaa kymmentä miljardia euroa vuoden 2024 tasolla.

Vielä syksyllä 2019 ministeriö arvioi kestävyysvajeen olevan noin 4,5 prosenttia suhteessa bkt:hen. VM:n mukaan parannusta selittävät osittain laskelmiin tehdyt päivitykset ja muutokset.

”Arvio koronaviruspandemian vaikutuksesta on kuitenkin huomattavan epävarma, ja arvio tarkentuu myöhemmin”, toteaa finanssineuvos Jenni Pääkkönen ministeriön tiedotteessa.

Valtiovarainministeriön raportissa tarkastellaan Suomen talouden kestävyyttä eri näkökulmista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Siinä käydään läpi myös useita eri skenaarioita valtion velkaantumisen ja huoltosuhteen kehityksestä.

Lähivuosina etenkin väestön ikääntyminen luo lisää painetta julkiseen talouteen, ja vanhusväestön kasvava määrä näkyy hoiva- ja eläkemenojen kasvuna. Samaan aikaan työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia ja nakertaa Suomen veropohjaa.

Edes syntyvyyden merkittävä kasvu ei riittäisi paikkaamaan vanhushuoltosuhteen heikkenemistä, raportissa todetaan.

Sen sijaan työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin ehkäistä huoltosuhteen heikkenemistä, mikäli tietyt ehdot täyttyvät. Pysyvästi nykyistä korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaisi julkista taloutta siinä tapauksessa, että maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys- ja palkkataso ei olennaisesti poikkeaisi kantaväestöstä.

Julkisen talouden velkasuhde kasvaa lähivuosina ja sen arvioidaan nousevan 80 prosenttiin. Velkasuhteen vakauttamien 2020-luvun loppuun mennessä edellyttäisi VM:n mukaan noin viiden miljardin euron sopeutustoimia.

Ennen koronakriisiä velkasuhde oli 60 prosenttia. Mikäli velkasuhteen nousu halutaan pysäyttää ja palauttaa se vuoteen 2035 mennessä koronakriisiä edeltävälle tasolle, pitäisi sopeutustoimenpiteitä toteuttaa jopa 11 miljardin euron edestä, raportissa todetaan.

Matala korkotaso voisi tasoittaa tilannetta, mutta sekä valtio että kunnat ovat tällä hetkellä syvästi alijäämäisiä. Samaan aikaan työeläkerahastojen omaisuuden tuotto on matalan korkotason vuoksi heikentynyt.

Siksi myös korkotason lasku heikentää myös julkista taloutta, VM:stä todetaan.

HS-haastattelu|Matti Vanhasella on selvä viesti hallituksen syksyn kohtalonhetkiin: Uskottavat työllisyystoimet on tehtävä koronasta huolimatta

HS-analyysi|Melkein kaikki maat velkaantuvat nyt hurjaa vauhtia – Pitääkö Suomen olla omasta velasta huolissaan?

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous