Suomalaiskeksijä toivoo löytäneensä ratkaisun vesipulaan – ”Ensin pitää keksiä, mitä pitää keksiä” - Talous | HS.fi
Talous|Ympäristö

Suomalaiskeksijä toivoo löytäneensä ratkaisun vesipulaan – ”Ensin pitää keksiä, mitä pitää keksiä”

Heikki Pohjola, 73, on entinen laivanrakennusinsinööri, jonka intohimona on ongelmienratkaisu.

Heikki (vas.) ja Antti Pohjola esittelevät vedenpuhdistamon laitteistoa.

Julkaistu: 8.7. 2:00, Päivitetty 8.7. 7:00

Heikki Pohjolalla on keksijän mieli. Jos päässä pyörii ongelma, hän pyrkii kehittämään siihen ratkaisun.

Joskus ongelmat ovat poikkeuksellisen suuria. Kuten vesipula maailmassa.

Pohjola ymmärsi, että siinä saattaisi olla tarjolla myös hyvä liikeidea. Pohjola päätti kehittää laitteiston, jolla pystyy puhdistamaan juomavettä.

Vedenpuhdistamoissa sinänsä ei ole mitään uutta, niitä riittää ympäri maailmaa.

Yleisesti puhdistamoissa käytetään hyväksi käänteisosmoosia. Hyvin paljon yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että vettä pakotetaan tietyllä paineella puoliläpäisevän kalvon läpi. Lopputuloksena on juotavaa vettä.

Puhdistamot toimivat sähkövirralla, dieselillä tai joskus aurinkoenergialla.

Pohjola halusi mennä pari askelta pidemmälle. Hän päätti kehittää puhdistamon, joka toimisi aurinkovoimalla – ja mikä olennaista – eikä tarvitsisi toimiakseen akkuja.

”Sellaista ei ollut vielä kukaan tehnyt”, Pohjola sanoo.

Pohjola on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja toiminut työurallaan muun muassa laivanrakennusinsinöörinä. Hänellä on ennenkin ollut taipumusta tehdä keksintöjä, joita voisi käyttää hyväkseen liiketoiminnassa.

Pohjola itse kuvailee asian niin, että päässä on pyörinyt ongelmia, joihin hän on miettinyt ratkaisuja.

”Edesmennyt veljeni sanoi joskus, että keksimisessä vaikeinta on se, että ensin pitää keksiä, mitä pitää keksiä. Hän tarkoitti sitä, että pitää pystyä rajaamaan se alue, mikä on olennaisin osa ongelmaa.”

Vedenpuhdistamossa ongelmia oli useita.

Ympäristötekniikasta Pohjola innostui jo 1990-luvulla eli kauan ennen kuin siitä tuli muotia.

Erään kerran hän perusti yhtiön, joka valmisti pelleteillä energiaa synnyttäviä voimalaitoksia. Ajatuksena oli erityisesti hyödyntää pellettien poltossa syntyvää hukkalämpöä lämmityksessä.

Toimiva laite syntyi, mutta sitten romahti öljyn hinta, ja yhtäkkiä kukaan ei ollut kiinnostunut Pohjolan pellettivoimaloista.

Mutta nyt puhutaankin vedenpuhdistamoista.

Pohjola sanoo, että esimerkiksi Afrikassa on mieletön tarve pienille vedenpuhdistamoille. Nyt vettä saatetaan hakea likaisista puroista, ja kylissä voi olla suolaisia porakaivoja.

Aurinkoenergiaa olisi yllin kyllin tarjolla puhdistamoille, mutta ne vaativat toimiakseen tasaista sähkövirtaa, eikä sitä voi taata Afrikan auringossakaan ilman akkuja.

Merivedestä kolme ja puoli kuutiota makeaa vettä tunnissa tuottava puhdistamo vaatii 15 kilowatin moottorin, Pohjola laskee.

”Jos siihen laittaa normaaleja 200 ampeeritunnin akkuja, niitä pitäisi olla toistasataa.”

Akut kestävät muutaman vuoden, ja niitä pitää ladata joka päivä. Siksi Pohjolan piti kehittää puhdistamo, jossa ei tarvita akkuja.

”Siinä menikin jonkin aikaa, kunnes sattumalta oivalsin, miten sen voisi tehdä.”

Pohjola suunnitteli laitteen, joka piti veden paineen tasaisena riippumatta sähkön syöttövirtauksesta.

Nyt varoituksen sana, tätä on hieman hankala maallikon ymmärtää. Pohjola kertoo, että näin hän ongelman ratkaisi.

”Keksinnön mukainen laite ylläpitää käänteisosmoosin vaatiman vakiopaineen säätämällä adaptiivisesti konsentraattivirtauskanavan poikkipintaa sen virtausvolyymin muutoksen funktiona, kyseisen virtauksen riippuessa syöttövirtauksen volyymista, systeemipaineesta, veden lämpötilasta, membraanityypistä ja niiden iästä.”

Ihan heti koneisto ei toiminut, ja laitteesta piti tehdä useitakin versioita.

”Ensimmäinen koe meni ihan päin helvettiä.”

Ensin laitetta rakennettiin Klaukkalassa konepajalla, josta siirryttiin Aalto-yliopiston pajalle Otaniemeen.

”Ja sitten se toimi, kaikkien yllätykseksi!”

Tässä vaiheessa tarinaa Pohjolan keksintöä pitää vilkaista asiantuntijan silmin. Aalto-yliopiston laboratorioinsinööri Kari Saari oli projektin alkuvaiheessa mukana ja tietää, mistä on kyse.

Hän sanoo, että työ eteni kuten tällaisissa tapauksissa on yleensä tapana: ensin mietitään yhtä, mutta sitten päädytään ihan toisenlaisiin ratkaisuihin.

”Harvoin tiedetään tarkasti, mitä ollaan hakemassa.”

Saari sanoo toivovansa, että Pohjola on pystynyt patentoimaan kattavasti laitteessa käytetyt ratkaisut. Ilman niitä kaupan ilmestyy nopeasti vastaavia laitteita.

”Kilpailu maailmalla on kovaa. Juuri nyt ihan vastaavia ei ole markkinoilla, mutta kyllä sen joku muukin vielä pystyy kopioimaan ja rakentamaan, jos patenttisuoja ei ole kunnossa. Mutta uskon, että Pohjolan keksintö voisi menestyäkin. Kaikki riippuu siitä, miten halvalla laite pystytään valmistamaan.”

Onnistuneiden testien jälkeen työstä innostui myös Pohjolan poika Antti. Hän jätti työnsä pankkiiriliike Fimissä, jossa oli vastannut kehittyvien markkinoiden sijoituksista, ja ryhtyi perheen Solar water solutions -yhtiön toimitusjohtajaksi.

Mutta vaikka vedenpuhdistamoille olisikin tarvetta, maailmanvalloitus on silti hidasta. Pohjolan yritys perustettiin jo 2015, ja viime vuonna sen liikevaihto oli vasta noin 400 000 euroa.

Yhtiö sai viime vuonna kaupaksi viitisenkymmentä puhdistamoa. Muutama iso laitemalli myytiin Keniaan, mutta suurin osa oli Suomessa mökkikäyttöön hankittuja pieniä puhdistamoja. Sellainen maksaa kolmisen tuhatta euroa, ja vettä syntyy Itämerestä 25 litraa tunnissa.

Antti Pohjolan aikaa on kulunut jälleenmyyntiverkoston hankkimiseen, kun isä on jatkanut laitteiston kehittelyä.

Pohjola on kehittänyt sovelluksen, jonka avulla kaikkien myytyjen puhdistamoiden toimivuutta voidaan seurata yhtiön konttorissa Espoossa.

Sitten piti ratkaista, miten kertaalleen jo puhdistettu vesi pysyy juotavana laitteen säiliössä. Pohjola ratkaisi ongelman kehittämällä systeemin, jossa vesi kiertää jatkuvasti uv-valon läpi.

Pohjolan mukaan laitteesta ollaan oltu kiinnostuneita Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

”Ajattele nyt, esimerkiksi Chilessä on kalastajakyliä, joissa on ongelmia sekä puhtaan veden että energian kanssa.”

Nyt Pohjola kehittää vaihtoehtoa aurinkoenergialle. Tarkoituksena on saada laite toimimaan myös tuulivoimalla.

”Sen kimpussa olen tosin vain osa-aikaisesti, välillä pelaan golfia.”

Mutta entäs jos Chileen myyty laitteisto menee rikki?

Pohjola sanoo, että laitteisto on idiootinvarma, vaikka se vaatii huoltoa samalla tavalla kuin kaikki muutkin koneet.

Koska Suomesta on pitkä matka Chileen, yhtiö yrittää hankkia maailmalta lähinnä sellaisia jälleenmyyjiä, jotka pystyvät vastaamaan myös koneiden huollosta.

Maailmalle lähtö vaatii yritykseltä rahaa, ja sitä on tähän asti tullut muutamalta enkelisijoittajalta ja sijoitusyhtiö Korkian järjestämässä annissa.

Business Finland tuki kansainvälistä kasvua 250 000 eurolla, ja kesäkuun alussa Solar water solutions keräsi Invesdorin yleisöannissa 1,2 miljoonaa euroa.

Antti Pohjolan mukaan tavoitteena on pärjätä tulorahoituksella ensi vuodesta lähtien.

”Jossain vaiheessa kasvuun tarvitaan lisää rahaa, silloin edessä on isompi rahoituskierros.”

Maailmalla pärjätäkseen Pohjolan perheen pitää osoittaa, että laite todella toimii. Siksi ensimmäisiä kauppoja tehdessä joutuu tinkimään omista katteistaan.

”Meidän pitää saada puhdistamoja ulkomaille näytille”, Antti Pohjola sanoo.

Nyt jälleenmyyjiä on jo Keniassa, Indonesiassa ja Perussa.

Mikä sitten voisi estää menestystarinan syntymistä? Sitä pitää kysyä keksijältä itseltään.

Heikki Pohjola pohtii hetken. Hän muistuttaa, että vesiongelma pahenee koko ajan, mikä tarkoittaa puhdistamomarkkinoiden jatkuvaa kasvua.

Pohjolan mukaan on tietysti mahdollista, että hänen keksintönsä kopioidaan, ja laitteita ryhdytään myymään ilman patenttia. Silloin yhtiö voisi joutua puolustamaan etujaan raskaissa oikeusprosesseissa.

”Sitten saattaa käydä niin, että joku meidän kilpailijamme keksii vastaavan laitteen. Mutta ei, siihen minä en kyllä usko.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous