Hongkongilla on ollut erityinen paikka maailman rahoitusmarkkinoilla – Uhkaako kiistelty turvallisuuslaki sen asemaa? - Talous | HS.fi
Talous|Hongkong

Hongkongilla on ollut erityinen paikka maailman rahoitusmarkkinoilla – Uhkaako kiistelty turvallisuuslaki sen asemaa?

Uusi turvallisuuslaki synnyttää todennäköisesti itsesensuurin ja varovaisuuden aallon. Se uhkaa työntyä myös rahoitusmaailmaan.

Hongkong toimii väylänä Manner-Kiinan rajoitettujen rahoitusmarkkinoiden ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden välillä.

Julkaistu: 13.7. 2:00, Päivitetty 13.7. 12:08

Sellaista Hongkongia, jonka maailma aikaisemmin tunsi, ei enää ole.

Tällaisen tulkinnan teki demokratia-aktivisti Joshua Wongin lisäksi moni muukin heinäkuun alussa. Silloin Kiinan vauhdilla säätämä kansallisen turvallisuuden laki astui voimaan 7,5 miljoonan asukkaan Hongkongissa. Alkoi uusi aika Kiinan erityishallintoalueen historiassa.

Laki on herättänyt maailmalla vastustusta. Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat esittäneet Euroopan unionille yhteisiä vastatoimia Kiinalle Hongkongin turvallisuuslain vuoksi. Maanantaina EU:n ulkoministerien on määrä keskustella Hongkongin tilanteesta ja mahdollisista vastatoimista.

Turvallisuuslaki käsittelee vallankumouksellista toimintaa, terrorismia ja separatismia. Se ulottuu myös sananvapauteen. Rikoksista voi saada jopa elinkautisen vankeusrangaistuksen. Tuomio voi tulla myös yrityksille.

Hongkongin itsemääräämisoikeus murenee ja vapaus kaventuu. Mutta miten uusi turvallisuuslaki heijastuu Hongkongin talouselämään? Horjuuko sen asema rahoituskeskuksena?

Hongkongilla on pitkä historia maailmantalouden solmukohtana.

Britannia valtasi Hongkongin saaren kauppasatamakseen ensimmäisessä oopiumisodassa vuonna 1841. Sen asema Britannian alaisena virallistettiin rauhansopimuksella seuraavana vuonna, ja myöhemmin Britannian Hongkongiin liitettiin lisää alueita.

Britannian alaisuudessa Hongkongista tuli kapitalismin kehto. Siitä kasvoi merkittävä rahoituskeskus ja kansainvälisen liiketoiminnan keskittymä, jonka moni länsimainen yritys valikoi ensimmäiseksi Aasian kohteekseen.

Vuonna 1997 Hongkong siirtyi takaisin Kiinalle erityishallintoalueena. Tuolloin Hongkong oli suhteessa Kiinan muihin alueisiin varsin vauras. Sen osuus koko Kiinan bruttokansantuotteesta oli liki 20 prosenttia.

Nykyisin Hongkongin osuus Kiinan bruttokansantuotteesta on enää vajaa kolme prosenttia. Alueella on kuitenkin erityinen rooli paitsi Kiinalle myös maailmantaloudelle. Se toimii väylänä Manner-Kiinan rajoitettujen rahoitusmarkkinoiden ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden välillä.

Tämä asema on tehnyt Hongkongista ”valtavan merkityksellisen” globaalien rahoitusmarkkinoiden kannalta, sanoo Nordean pääekonomisti, Kiina-tuntija Tuuli Koivu.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu

Iso osa Manner-Kiinan ulkopuolisista kiinalaisyritysten pörssilistauksista tapahtuu Hongkongissa. Kiinalaisyritykset listautuvat tyypillisesti ensimmäiseksi sinne, kun ne hamuavat ulkomaalaista rahoitusta ja kansainvälistymistä.

Raha liikkuu Hongkongin kautta myös toiseen suuntaan.

Ulkomaalaisten sijoittajien toimintaa rajoitetaan Manner-Kiinassa huomattavasti. Siksi Hongkongin pörssi ja siellä olevat rahoitusinstrumentit ovat tarjonneet ulkomaalaisille mahdollisuuden sijoittaa kiinalaisyrityksiin, Koivu sanoo.

Hongkongissa käydään lisäksi erityisen vilkasta valuuttakauppaa. Vaikka kiinalainen rahoitusjärjestelmä pyörii yuan renminbeillä, kiinalaisyritykset tarvitsevat kaupankäyntiinsä myös Yhdysvaltojen dollareita. Niitä löytyy Hongkongista.

Yksi kanava siellä tapahtuvaan dollarimääräisekauen kaupankäyntiin on rahoitusjärjestelmä, jonka jättipankki HSBC yhdistää New Yorkiin. Talouslehti The Economistin mukaan tämän rahoitusjärjestelmän kautta kulki viime vuonna 10,4 biljoonaa dollaria.

Kiinan keskushallinto tuskin haluaa sulkea turvallisuuslailla Hongkongin rahahanoja. Päinvastoin. Lain voimaan astumisen jälkeen Peking kertoi laajentavansa Hongkongia ja sen ympäristöä koskevia rahoitusohjelmiaan.

Peking siis pyrkii vain vankistamaan Hongkongin asemaa rahoituskeskuksena samalla kun alueen asukkaiden vapauksiin kosketaan.

Lue lisää: Kiina haluaa, että lakeja pelätään

Asiantuntijoiden mukaan on vielä liian varhaista arvioida, mitä uusi turvallisuuslaki tarkoittaa rahoituskeskukselle ja liike-elämälle. Laki on löyhä, eikä tiedetä kuinka sitä tullaan tulkitsemaan.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden asiantuntija Jenni Isola arvioi, että turvallisuuslaki tarkoittaa yrityksille laajaa oman toiminnan tarkastelemista. Lait koskevat kaikkia toimijoita ja tekoja kaikkialla – hongkongilaisten lisäksi laki ulottuu siis myös ulkomaalaisiin.

”Jokaisen Hongkongissa toimivan yritysjohtajan kannattaisi nyt käydä läpi oma toimintansa ja kumppaninsa. Tämä saattaa mennä niinkin pitkälle, että yrityksen pitää katsoa läpi kaikkien työntekijöidensä profiilit ja mahdolliset poliittiset kannanotot”, Isola sanoo.

Hongkongissa on noin sata suomalaisyritystä. Myös niiden kannattaa Isolan mukaan varautua siihen, että viranomaiset saattavat tulla kyselemään tietoja uutta turvallisuuslakia koskevista teemoista.

Isolalla on tällä hetkellä eritoten yksi huoli. Jos sananvapaustilanne heikkenee lain seurauksena merkittävästi, heijastuu se myös yritystoimintaan.

”Se saattaa johtaa varovaisuuteen tietojen vaihdossa, mikä taas voi heikentää yritysten toimintakykyä.”

Moni muukin jakaa huolen Hongkongin liike-elämän ja rahoitusalan itsesensuurista.

Financial Times on haastatellut Hongkongin rahoitusmaailmassa työskenteleviä henkilöitä nimettöminä. Yksi pelkää ”astuvansa miinaan” Kiinaa koskevissa analyyseissään. Toinen taas arvioi, että rahoitusmaailmaa koskevat raportit voivat menettää kokonaan merkityksensä.

Jo aiemmin Financial Times on raportoinut siitä, että investointipankit ovat jättäneet muistioissaan mainitsematta Hongkongin demokratialiikkeen mielenosoitukset, jotta ne eivät suututtaisi Pekingiä.

Osa rahoitusalan toimijoista on osoittanut jopa suoraa tukeaan uudelle turvallisuuslaille.

Näin teki HSBC sekä Standard Chartered kesäkuun alussa. Pankkien lausuntojen mukaan laki voisi tuoda vakautta Hongkongille. Tämänkaltaisilla ulostuloilla pankit haluavat selvästi varmistaa, että niiden toiminnassa ei tule olemaan ongelmia viranomaisten kanssa uuden lain jälkeen.

Kun yritysten toimintaympäristössä tapahtuu ihmisoikeustilanteeseen liittyviä muutoksia, tietää se Isolan mukaan kiperiä kysymyksiä yrityksille.

”Mikä on yritysten kanta? Miten ne vastaavat, jos kysytään suhtautumista heikentyneeseen ihmisoikeustilanteeseen? Nämä kysymykset liittyvät kaikkeen liiketoimintaan, mitä tehdään Kiinan ja ylipäänsä muiden maiden kanssa.”

Jos yritys on Hongkongissa, jotta se pääsee lähelle kiinalaismarkkinoita tai se jo valmiiksi toimii Kiinassa, turvallisuuslain tuomat ihmisoikeuskysymykset tuskin asettuvat esteeksi.

Noin 13 prosenttia Hongkongin työllisistä tekee töitä rahoitusalalla ja asiantuntijatehtävissä kuten kirjanpito- tai lakitoimistoissa.

Hongkongissa on tällä hetkellä epätietoinen ja huolestunut tunnelma, arvioi Hongkongin suomalaisen kauppakamarin puheenjohtaja Iñaki Amate.

”Osa ihmisistä on turhautuneita ja jotkut taas toivottavat turvallisuuslain tervetulleeksi. Tunteiden kirjo on laaja”, viisi vuotta Hongkongissa asunut Amate sanoo.

Hänen mukaansa talouselämän toimijoiden keskuudessa suhtaudutaan Hongkongin tulevaisuuteen turvallisuuslaista huolimatta melko optimistisesti. Sen odotetaan ainakin toistaiseksi säilyttävän asemansa liike-elämän ja rahoituksen keskuksena.

Tätä tukee myös sijoittajien liikkeet.

Hongkongin keskeisen osakeindeksin Hang Sengin kurssi kääntyi laskuun, kun tieto uudesta turvallisuuslaista levisi toukokuussa. Viime viikolla indeksi kuitenkin nousi selvästi. Syyksi arvioitiin sitä, että sijoittajat uskovat turvallisuuslain tuovan yhä lisää rahavirtoja Kiinasta Hongkongiin.

Osa Hongkongin liike-elämässä työskentelevistä on kuitenkin ottanut turvallisuuslain hyvin vakavissaan ja jotkut ovat päättäneet lähteä, Amate kertoo.

Alueen houkuttelevuus vaikuttaa jo jonkin verran kärsineen ennen turvallisuuslakia.

Hongkong oli ennen tätä vuotta luokiteltu maailman kolmanneksi tärkeimmäksi rahoituskeskukseksi New Yorkin ja Lontoon jälkeen. Listausta julkaisee lontoolainen konsulttiyritys Z/Yen ja kiinalainen China Development Institute -ajatushautomo.

Tänä vuonna Hongkongin sija kuitenkin tippui kyselyaineistoon perustuvassa listauksessa kuudenneksi. Yhtenä syynä tähän pidettiin laajamittaisia demokratialiikkeen mielenosoituksia, joiden katsottiin tuoneen epävakautta.

Jos Hongkongin houkuttelemat huippuosaajat lähtevät kansallisen turvallisuuslain seurauksena, murentaa se alueen kilpailukykyä.

”Singapore mainitaan useimmiten mahdollisena kakkosvaihtoehtona, mutta ei ole niin yksinkertaista vaihtaa sinne. Singaporesta on paljon pidempi matka Manner-Kiinaan kuin Hongkongista”, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta.

Lopulta Hongkongin aseman rahoituskeskuksena voi ratkaista aivan muut tahot kuin Kiina tai Hongkong. Tärkeä kysymys on Kaaresvirran mukaan nyt se, mitä Yhdysvallat ja muut länsimaat tekevät.

Yhdysvallat haluaa asettaa sanktioita. Ne kohdistuisivat sellaisille tahoille, joiden katsotaan osallistuvan Hongkongin itsehallinnon loukkaamiseen. Sanktiot osuisivat myös pankkeihin, jotka tekevät liiketoimintaa kiinalaisviranomaisten kanssa. Presidentti Donald Trump ei ole vielä hyväksynyt sanktioita.

Ranska ja Saksa ovat Financial Times-lehden mukaan ehdottamassa Euroopan unionille yhteisiä toimenpiteitä vastauksena Kiinan toiminnalle Hongkongissa.

Kaaresvirran mukaan kansainväliset vastatoimet tuskin saavat Pekingiä perääntymään vaikka niillä horjutettaisiin ankarasti Hongkongin asemaa rahoituskeskuksena.

”Se olisi liian suuri kasvojen menetys.”

Mutta mitä sitten, jos Hongkong menettää asemaansa rahoituskeskuksena? Onko se asia, josta pitäisi huolestua?

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun mukaan on kaikkien etu, että rahoitus kanavoituu maailmassa mahdollisimman tehokkaasti.

”Rahoituskeskukset ovat tärkeitä ja moni suomalainenkin yritys niitä käyttää. Yrityskohtaisesti se on iso ponnistus siirtää niitä virtoja.”

On myös toinen syy, miksi Hongkongin rahoitusaseman heikentyminen ei ole toivottavaa.

”Olisi hirveän tärkeää, että Kiinan ja muun maailman välillä olevat rahavirrat, jotka ovat jo nyt rajattuja, toimisivat nykymuodossaan. Jos rahavirrat eivät kanavoidu enää Hongkongin kautta, se voi hidastaa Kiinan markkinoiden kehittymistä ja avautumista entisestään.”

Oikaisu 13.7.2020 klo 12.05: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Hongkong vuokrattiin Britannialle vuonna 1841. Britannia valtasi tuolloin Hongkongin saaren. Toista aluetta koskeva vuokrasopimus tehtiin myöhemmin.

Hongkong|Hongkongin uusi turvallisuus­laki saattaa tuntua Suomessa asti – HS etsi vastaukset viiteen olennaiseen kysymykseen kuohuttavasta laista

Sosiaalinen media|Useat teknologiayhtiöt ilmoittivat keskeyttävänsä käyttäjätietojen luovuttamisen Hongkongin viranomaisille uuden turvallisuuslain vuoksi

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous