Ministeri Lintilä pettyi Neleksen myyntiaikeista: ”Yhtiön hallituksessa on Solidiumin edustaja, mutta silti on esitetty myyntiä” - Talous | HS.fi
Talous|Yrityskaupat

Ministeri Lintilä pettyi Neleksen myyntiaikeista: ”Yhtiön hallituksessa on Solidiumin edustaja, mutta silti on esitetty myyntiä”

Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen uskoo, että Neleksellä olisi tulevaisuutta edessä myös suomalaisomistuksessa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä Säätytalolla kesäkuussa.

Julkaistu: 14.7. 18:33

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kommentoi Neleksen myyntiaikeita sanomalla, että suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaille harmittaa aina.

”Kun suomalaisia yrityksiä siirtyy ulos, se tuntuu aina pahalta. Neleksen hallituksessa on [valtion sijoitusyhtiön] Solidiumin edustaja, mutta silti on esitetty myyntiä”, Lintilä sanoo.

Muun muassa lämmönvaihtimia, pumppuja ja venttiilejä valmistava, ruotsalainen Alfa Laval ilmoitti maanantaina tarjoavansa heinäkuun alussa Metsosta irrotetusta venttiilinvalmistaja Neleksestä 1,7 miljardia euroa.

Päätöksentekoon osallistuneet Neleksen hallituksen jäsenet päättivät yksimielisesti suositella Neleksen osakkeenomistajille ostotarjouksen hyväksymistä.

Solidium myi osuutensa Neleksestä Valmetille heinäkuun alussa, mutta Neleksen hallituksessa istuu yhä Solidiumin edustaja.

Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine arvosteli maanantaina jyrkästi Neleksen hallituksen toimintaa HS:n haastattelussa. Hänen mukaansa myynti ei olisi yhtiön eikä osakkeenomistajien edun mukaista.

”Mielestäni yhtiön hallitus on tehnyt erittäin hätiköidyn päätöksen”, Laine sanoi.

Neles-kauppa käynnisti jälleen keskustelun niin sanotusta tytäryhtiötaloudesta. Sitä kiihdytti Dagens Industri-lehden ”Finlands industri är vår” -otsikko. Ruotsalaislehti otsikoi räväkästi, että Ruotsi jatkaa Suomen teollisuusyrityksien ostamista.

Suomessa on hyvät edellytykset omistamiseen, mutta kysymys on siitä, että onko täällä tarpeeksi pääomaa, ministeri Lintilä sanoo.

”Se on suurempi ongelma, erityisesti Ruotsiin verrattuna. Dagens Industrin ilkkumiseen voi vastata, että jos teillä on Suomen teollisuus, niin meillä on Ruotsin pankit.”

Lintilän mukaan vuosikymmeniä on puhuttu siitä, että Suomesta on tulossa tytäryhtiötalous.

”Kyllä se aina harmittaa, jos osia hyvistä yrityksistä siirtyy ulos, mutta yritysten strategia saattaa myös muuttua niin, että ostajaa ei löydy kotimaasta. Meidän tulee myös miettiä yritysten etua”, Lintilä sanoo.

”Hallituksella on hyvät keskusteluyhteydet niin suomalaisiin yrityksiin kuin etujärjestöihin, mutta hallitus ei voi puuttua yritysten sisäisiin toimiin. Eikä valtio ryhdy ostamaan yrityksiä, se ei ole valtion rooli. Koronakriisin aikana olemme tukeneet suomalaisia yrityksiä yli miljardilla.”

Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen sanoo, että Suomen kehityksestä kohti tytäryhtiötaloutta tulee olla huolissaan, mutta markkinatalous määrittää yksittäiset kaupat.

”Suomalaisena Dagens Industrin otsikko suututti. Mutkat oli vedetty sen verran suoriksi”, Miettinen sanoo.

Viime vuosina suomalaisia, keskikokoisia ja menestyviä yrityksiä on mennyt hyvin kaupaksi Ruotsiin. Vuonna 2014 ruotsalainen terästeollisuuden jätti SSAB nielaisi suomalaisen Rautaruukin ja viime vuonna ruotsalainen ÅF nappasi suomalaisen Pöyryn. Myös muun muassa Artek, Partioaitta, Sonera ja WSOY ovat päätyneet ruotsalaisomistukseen.

Toisaalta esimerkiksi Kesko osti viime vuonna ruotsalaisen rautakauppaketjun. Kesko maksoi Fresks-konsernin osakkeista noin 200 miljoonan euron velattoman kauppahinnan.

Markkinatalous toimii niin, että yrityksiä ostetaan, myydään, kasvatetaan tai yrityksiä menee konkurssiin, Miettinen sanoo.

”Se on normaalia liiketoimintaa. Mutta Neleksen tapauksessa erityistä on se, että Suomessa tulee pörssiin harvoin tämän kokoluokan yrityksiä. Suomessa on vain vähän keskikokoisia yrityksiä ja kun sieltä joku nousee ja listautuu, on se harvinainen tilanne.”

Siksi Neleksen pörssiin tulo oli Miettisen mukaan erityisen hieno tapaus ja sitä kautta moni ostaja on yrityksestä myös kiinnostunut.

”Onneksi Suomessa nyt ylipäätään puhutaan suomalaisesta omistajuudesta. Se on kuitenkin edelleen ohutta verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, joka on pääomiltaan ihan toisessa luokassa. Tytäryhtiötaloudesta tulee olla huolissaan, mutta markkinatalous toimii bisnes edellä”, Miettinen sanoo.

”Meidän täytyy aina miettiä, että yritys pysyy elinvoimaisena. Valmet ja Neles olisivat vahvasti samalla aaltopituudella.”

Siksi Miettinen uskoo vielä, että Neleksellä olisi tulevaisuutta edessä myös suomalaisomistuksessa.

”Kauppa ei ole vielä varma.”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, että tytäryhtiötaloutta tulisi välttää Suomessa kaikin keinoin.

”On kyse yksinkertaisesti siitä, että nykyisen hallituksen politiikan linja on sellainen, jossa pääomat, elinkeinoelämä ja yritykset eivät näe Suomea houkuttelevana paikkana. Silloin Suomeen tullaan muualta ja ostetaan parhaat pois”, Orpo sanoo.

”Vaikuttaa siltä, että hallituksessa ei ymmärretä sitä, mihin verojen korottaminen, velkaantuminen ja se, että rakenteellisia uudistuksia ei tehdä, johtavat. Se johtaa tytäryhtiötalouteen.”

Orpon mukaan ”näyttää siltä, että toimintaympäristö on lähdössä aivan väärään suuntaan, kilpailukyky on jo heikentynyt ja kokonaisveroaste on kiristymässä”.

”Ei ole ihme, että suunta on siihen, että myydään suomalaista omaisuutta. Pelkään, että suomalaista varallisuutta siirretään ja sijoitetaan muihin maihin.”

Yrityskaupat|Ruotsalainen talouslehti juhlii Neles-kauppaa: ”Suomen teollisuus on meidän”

Yrityskaupat|Valmetin toimitus­johtaja sättii aikeita myydä venttiili­yhtiö Neles ruotsalais­omistukseen: ”Surullista, jos oma suku­polveni on luomassa tytär­yhtiö­taloutta”

Teollisuus|Solidium myy Valmetille koko omistuksensa uudesta Neleksestä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous