”Suomen teollisuus on meidän” – Yhdestä venttiiliyhtiöstä syntyi raju Suomi–Ruotsi-ottelu, mutta mikä merkitys pääkonttorin paikalla oikeastaan on? - Talous | HS.fi
Talous|HS-analyysi

”Suomen teollisuus on meidän” – Yhdestä venttiiliyhtiöstä syntyi raju Suomi–Ruotsi-ottelu, mutta mikä merkitys pääkonttorin paikalla oikeastaan on?

Alfa Lavalin toimitusjohtaja kehuskeli ruotsalaislehdessä, että Neles saadaan nyt korona-alennuksella. Yhtiön tekemä ostotarjous Neleksestä ei välttämättä ole viimeinen sana.

Dagens Industri kommentoi ruotsalaisen Alfa Lavalin ja suomalaisen Neleksen suunniteltua yritysjärjestelyä kannessaan tiistaina.

Julkaistu: 15.7. 2:00, Päivitetty 15.7. 6:10

Monen suomalaisen poliitikon ja yritysjohtajan poskia saattoi tiistaiaamuna kuumottaa, jos he sattuivat vilkaisemaan ruotsalaisen talouslehden Dagens Industrin (DI) kantta.

”Suomen teollisuus on meidän”, lehti julisti. Otsikko liittyi ruotsalaisen Alfa Lavalin maanantaina tekemään ostotarjoukseen suomalaisesta venttiiliyhtiö Neleksestä.

Lehti listasi muitakin kauppoja, joissa perinteikkäitä suomalaisia yrityksiä on viime vuosina siirtynyt ruotsalaisiin käsiin: SSAB osti Rautaruukin vuonna 2014, ÅF osti konsulttiyhtiö Pöyryn kaksi vuotta sitten, Wallenbergin suvun Investor osti Wärtsilän vuonna 2014...

Wärtsilä on kylläkin edelleen vankasti suomalainen pörssiyhtiö. Wallenbergin suvun sijoitusyhtiö Investor on vain sen suurin omistaja. Jutun kärki osuu silti kipeästi.

Kovin moni menestynyt suomalainen yritys on päätynyt vuosien ja vuosikymmenten varrella ulkomaiseen omistukseen. Usein osoite on ollut Ruotsi.

Neleksen tapaus herättää erityisen paljon kysymyksiä, koska Metsosta irrotettu yhtiö ehti olla pörssissä vain pari viikkoa ennen kuin Alfa Laval teki ostotarjouksen. Kaiken lisäksi kotimainen Valmetkin oli tavoittelemassa yhtiötä.

Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine arvosteli ostoaikeita maanantaina jyrkin sanoin. Hän pitää Neleksen hallituksen positiivista suhtautumista tarjoukseen erittäin hätiköitynä ja hintaakin liian halpana.

”On surullista, jos oma sukupolveni on luomassa tytäryhtiötaloutta. Meidän pitäisi rakentaa Suomea niin, että seuraavallekin sukupolvelle jää hyviä yhtiöitä, mitä kehittää. Me haluaisimme olla kehittämässä Nelestä niin, että se säilyy hyvänä suomalaisena teknologiatoimijana, suomalaisessa omistuksessa.”

Vettä myllyyn lisäsi Alfa Lavalin toimitusjohtajan Tom Erixonin toteamus DI:ssä: tarjous haluttiin tehdä nyt, kun pörssimarkkinat ovat koronavirusepidemian takia heikot.

”Ajatukset siitä, millä arvolla yritys myytäisiin, olivat puoli vuotta ennen koronaa merkittävästi korkeampia”, Erixon sanoi lehdessä. Ostajakandidaatti siis totesi melko suoraan, että halvalla lähtee.

HS:n tietojen mukaan Valmet oli ajatellut Nelestä itselleen jo kauan ennen kuin Neles päätettiin irrottaa Metsosta noin vuosi sitten. Irrotuspäätöksen jälkeen Metson toiseksi suurin omistaja, ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Cevian, alkoi kaupitella yhtiötä kaikille potentiaalisille ostajille – myös Valmetille.

Valmet ei ilmeisesti ollut valmis maksamaan sitä hintaa, jota Cevian tavoitteli.

Valmet osti kuitenkin valtion Solidiumilta kesäkuussa sen omistaman 15 prosentin osuuden. Toiveena oli kaiketi säikyttää mahdolliset ostajatarjokkaat markkinoilta. Ilman Valmetin osuutta ostaja ei pystyisi fuusioimaan Nelestä itseensä. Pelote ei toiminut toivotulla tavalla.

Neleksen tapaus herättää vahvoja tunteita, mutta kuinka paljon merkitystä omistuksen kotimaisuudella todellisuudessa on? Onko suomalaisten työpaikkojen ja verotulojen kannalta olennaista eroa sillä, omistaako Neleksen Valmet vai ruotsalainen Alfa Laval?

Kysymys yritysten kotimaisuudesta ja niiden tuomasta hyödystä on monimutkainen. Siihen vaikuttavat niin tuotannon, tuotekehityksen, verotettavan tuloksen kuin omistuksenkin sijoittuminen.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) johtajan Emilia Kullaksen mielestä vastaus riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. Yritysostoissa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta juuri Neleksen tapaus näyttää silti oudolta.

Emilia Kullas.

”Kun yhtiö listataan pörssiin, se on sen jälkeen julkisesti kaupan ja ostettavissa ihan siitä riippumatta, onko se ollut siellä sata vuotta vai yhdeksän päivää. Se on osa markkina­taloutta. Yritysten omistaja­vaihdokset ja rakenne­järjestelyt luovat arvoa omistajille ja sitä kautta koko yhteis­kunnalle.”

Yleisesti voi Kullaksen mukaan sanoa, että ulkomaiset omistajat ovat olleet suomalaisille yrityksille myös työn­tekijöiden ja yhteis­kunnan kannalta hyviä omistajia. Ne ovat usein investoineet osto­kohteisiinsa ja tarjonneet parhaimmillaan suomalaisten yritysten tuotteille maailman­laajuiset markkinat.

”Tästä on lukuisia esimerkkejä, esimerkiksi Danfossin ostama Vacon, joka kasvaa ja tuottaa hyvin. Taikka kauan sitten Bayerin ostama Turussa sijaitseva tehdas, joka valmistaa ehkäisykierukoita.”

Bayer on vuosi toisensa jälkeen Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia.

Alfa Lavalkin lupaili maanantaina, että Neleksen toimintaa kehitettäisiin ja johdettaisiin Suomessa myös jatkossa. Silti Kullas suhtautuu juuri tähän kauppaan epäillen.

”Monet yrityskaupat on koronaepidemian puhkeamisen jälkeen pantu jäihin, koska hinnan määrittely on nyt vaikeaa. Epidemia on heiluttanut pörssikursseja rajusti. Ruotsalaiset näkevät tämän niin, että nyt on korona-alea ja nyt ostetaan. Mielestäni on erikoista, että Neleksen hallitus hyväksyi tarjouksen tässä tilanteessa.”

Kullaksen mielestä Neleksestä tarjottu hinta vaikuttaa halvalta.

Toinen kysymys on se, miksi ostajat niin usein tulevat juuri Ruotsista ja harvemmin Suomesta.

”Suomalainen omistajuus on niin ohutta. Meillä on hyvin vähän kasvollisia omistajia, jotka tekisivät tällaisia ostoksia ja kehittäisivät omistuksiaan pitkällä tähtäimellä. Neles-ostoksenkin taustalla on Alfa Lavalin suurin omistaja eli Rausingin perhe”, Kullas sanoo.

Vaikka ulkomaiset omistajat ovat olleet monille yhtiöille hyviä omistajia, Kullaksen mukaan on näyttöä siitäkin, että pääkonttorin paikalla on väliä. Siksi ulkomaisille yritysostoille ei kannata yksinomaan hurrata.

”Sillä on aina merkitystä, että päätöksenteko siirtyy kauemmas. Jos menee huonosti, leikkaukset kohdistetaan helpommin reuna-alueille. Myös kehittämisen painopiste on muualla.”

Kullas arvelee, ettei Neles välttämättä jää viimeiseksi ostokohteeksi koronaviruksen jälkeisillä alemarkkinoilla.

Neleksenkään myynti ei ole vielä loppuun käsitelty. Osakkeen hinta on noussut Helsingin pörssissä selvästi yli Alfa Lavalin tarjoaman hinnan. Katseet kohdistuvat nyt etenkin Valmetiin. Tekeekö se kilpailevan ostotarjouksen? Sitä yhtiössä paraikaa varmasti harkitaan.

Ei ole myöskään selvää, että Alfa Laval saa tarjouksellaan edes kahden kolmasosan osuutta, jota se tavoittelee. Neleksen omistus on hyvin hajallaan ulkomaisilla ja kotimaisilla sijoittajilla.

Mitä asiasta ajattelevat Suomen suuret eläkeyhtiöt, jotka ovat Valmetin ja ruotsalaisen Cevianin jälkeen Neleksen suurimpia omistajia?

Ilmarisen sijoitusjohtajan Mikko Mursulan mukaan yhtiö ei ole vielä muodostanut kantaansa itse ostotarjoukseen mutta sitä tarkastellaan puhtaasti sijoittajanäkökulmasta. Ilmarinen omistaa Neleksestä vajaat kolme prosenttia.

Mikko Mursula.

”Kun kyseessä on pörssiyritys, silloin osakkeet ovat vapaan kaupan­käynnin kohteena ja on vaikea kontrolloida, missä se omistus kulloinkin on. Sijoitus­päätöksemme lähtevät aina velvoitteesta sijoittaa eläke­varoja tuottavasti ja turvaavasti. Se antaa meille tiukat reuna­ehdot. Teemme ostotarjouksen kokonais­arvion sen perusteella, mikä on tarjottu hinta ja miten se suhtautuu Neleksen tulevaisuuden odotuksiin. Siihen pitää olla nivottu sisään riittävät kasvu­odotukset.”

Mursula ei halua lähteä edes keskusteluun maaottelusta. ”Pörssin henkeen kuuluu, että osto­tarjouksia tulee.”

Samoilla linjoilla on myös Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Varma omistaa Neleksestä vajaat puolitoista prosenttia.

Risto Murto.

”Meillä on ilman muuta sympatiaa kotimaisena sijoittajana suomalaisiin pää­konttoreihin ja pörssi­yrityksiin. Toisaalta pörssiin kuuluu olennaisena osana yritys­kaupat. Sijoittajan näkö­kulmasta sellainen pörssi­lista, josta yritykset eivät ole lainkaan ostettavissa, ei ole hyvä.”

Murron mukaan pörssissä on nähty taka­vuosina paljon spekulatiivisempiakin ostajia. Tällä kertaa ostaja­kandidaatti on kuitenkin hyvämaineinen ruotsalainen teollisuusyhtiö, joka on vielä luvannut säilyttää Neleksen suomalaisjohdon ja organisaation pitkälti ennallaan.

1990-luvun lopulla Amerin yritti vallata brittiläinen lordi Moyne, ja ennen finanssikriisiä islantilaissijoittajat yrittivät pilkkoa teleoperaattori Elisaa.

Elisasta eläkeyhtiöt käynnistivät Suomen oloissa poikkeuksellisen julkisen yhtiökokouskampanjan. Neleksen tapauksessa sellaiseen ei ole mitään aikomusta.

Eläkeyhtiöissä seurataan lähinnä kiinnostuneina, miten ostopeli Neleksestä kehittyy. Valmet on kertonut, ettei se aio ainakaan toistaiseksi myydä 15 prosentin osuuttaan. Tämä tarkoittaisi, ettei Alfa Laval pysty vetämään yritystä pörssistä, vaikka se saisi ensi vaiheessa tavoittelemansa kahden kolmasosan enemmistön osakkeista.

Peliin saattaa tulla vielä mukaan muita sijoittajia. Kovan kritiikin kohteeksi joutunut Neleksen hallituskin varmasti miettii vielä tarkasti vaihtoehtoja.

Yrityskaupat|Ministeri Lintilä pettyi Neleksen myyntiaikeista: ”Yhtiön hallituksessa on Solidiumin edustaja, mutta silti on esitetty myyntiä”

Yrityskaupat|Ruotsalainen talouslehti juhlii Neles-kauppaa: ”Suomen teollisuus on meidän”

Yrityskaupat|Valmetin toimitus­johtaja sättii aikeita myydä venttiili­yhtiö Neles ruotsalais­omistukseen: ”Surullista, jos oma suku­polveni on luomassa tytär­yhtiö­taloutta”

Miljardi euroa osinkoja vai yli 7 000 työpaikkaa ympäri Suomen: mikä yritys on Suomelle kaikkein tärkein?

Yritykset|Miksi Suomesta tuli kaivosteknologian suurvalta? Heinäkuun alussa aloittava Metso-Outotec on alansa jätti koko maailmassa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous