Finnair kasvoi vauhdilla ja palkkasi uusia lentäjiä, sitten iski pandemia – Mikko Nikkanen päätyi lentäjä­koulusta töihin ruoka­kauppaan - Talous | HS.fi
Talous|Lentoliikenne

Finnair kasvoi vauhdilla ja palkkasi uusia lentäjiä, sitten iski pandemia – Mikko Nikkanen päätyi lentäjä­koulusta töihin ruoka­kauppaan

Liikennelentäjäkoulutusta tarjoava Ilmailuopisto aikoo pienentää lentäjäkurssien kokoa huomattavasti lentäjien ylitarjonnan ja koronaviruspandemian takia.

Mikko Nikkanen haki keväällä useampaan ulkomaiseen lentoyhtiöön töihin. Sitten alkoi koronaviruspandemia, ja lentoyhtiöiden rekrytoinnit pysähtyivät kuin seinään.

Julkaistu: 19.7. 2:00, Päivitetty 19.7. 11:27

Vuonna 2018 Mikko Nikkanen valmistui lentäjäksi. Nyt hän työskentelee myyjänä ruokakaupassa.

Valmistuttuaan Nikkanen, 23, sai muutamassa vuodessa vain pari määräaikaista sopimusta Finnairilla. Yhteensä hän on työskennellyt lentäjänä noin puoli vuotta.

Tänä keväänä Nikkanen haki useampaan ulkomaiseen lentoyhtiöön töihin, mutta sitten alkoi maailmanlaajuinen koronaviruspandemia. Lentoyhtiöiden rekrytoinnit pysähtyivät kuin seinään.

”Sain yhdestä yhtiöstä kiinnostuneen yhteydenoton, mutta parin päivän päästä tuli viesti, että kaikki rekrytoinnit on jäädytetty”, Nikkanen kertoo.

Nikkasen mukaan monet kurssikaverit ovat samassa tilanteessa. Lentoyhtiöt eivät rekrytoi, eikä kukaan tiedä, milloin tilanne muuttuu – jos muuttuu.

Nikkanen kävi 80 000 euroa maksavan MPL-koulutuksen, jonka Finnair on ostanut Patrialta.

Kun koulutus alkoi, lentoala tuntui heti omalta. Alalla tuntui menevän hyvin. Suomen suurin lentäjien työnantaja Finnair oli rekrytoinut edellisinä vuosina paljon lentäjiä.

Koulutuksen aikana tilanne muuttui. Oman alan työt ovat nyt kiven alla.

Nikkasen onneksi koulutuksessa sovellettiin erikoisehtoa, jonka mukaan lasku tulee maksettavaksi vasta kun opiskelija työllistyy täyspäiväisesti Finnairille.

Finnair aloitti MPL-koulutusohjelman kasvavan lentäjätarpeen takia, Finnairin mediasuhteista vastaava johtaja Päivyt Tallqvist kertoo.

Yhtiö kasvoi voimakkaasti vuodesta 2015 alkaen, jolloin Finnairille toimitettiin uusia Airbus A350 -mallisia koneita. Tällöin yhtiö avasi uusia kaukoreittejä Kiinaan, Japaniin ja myös Pohjois-Amerikkaan ja lisäsi lentämistä myös Euroopassa.

”Finnair kasvoi vuoden 2015 lopulta vuoteen 2018 historiallisen nopeasti, ja kasvu jatkui vielä vuonna 2019”, kertoo osaketutkimusyhtiö Inderesin analyytikko Antti Viljakainen.

Kasvu johti Finnairissa myös rekrytointeihin. Yhtiö on rekrytoinut 341 lentäjää vuodesta 2015 lähtien.

Rekrytointien oli tarkoitus jatkua myös tänä vuonna 35 uuden lentäjän palkkaamisella, mutta sitten alkoi koronaviruspandemia. Tällöin pysähtyivät niin Finnairin kasvu kuin lentoliikenne, kun matkustusrajoituksia asetettiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Lentoliikenteen luvut koronakevään aikana ovat kylmääviä.

Huhtikuussa Finnair kuljetti 16 100 matkustajaa, mikä on 98,7 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 vastaavalla jaksolla. Suomen suurin lentäjien työllistäjä lomautti käytännössä koko henkilöstönsä keväällä.

Osa yhtiön kaukoliikennelentäjistä lensi koronarajoitusten aikana rahtilentoja, mutta silti lentoyhtiön noin tuhannesta lentäjästä 70 prosenttia oli lomautettuna huhtikuussa. Tosin osa lentäjistä piti keväällä lomia, mikä ei näy lomautusluvussa.

”Täytyy kuitenkin muistaa, että lomauttaminen on suojannut lentäjien työpaikkoja. On ollut molempien etu, että lentäjiä ei ole tarvinnut irtisanoa”, Lentäjäliiton puheenjohtaja Akseli Meskanen sanoo.

Akseli Meskanen on itsekin Finnairin lentäjä, ja hän on ollut lomautettuna keväällä.

Sen sijaan lentoyhtiöt Cityjet ja Norwegian ovat irtisanoneet Suomessa noin 150 lentäjää, mikä on noin kymmenen prosenttia Lentäjäliiton 1 500:n jäsenestä, Meskanen kertoo.

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia vaikutti myös alan jätteihin.

Kesäkuussa kerrottiin, että lentoyhtiö Lufthansa oli aikeissa irtisanoa 20 000 työntekijää. Lentokoneita valmistava Airbus aikoi vähentää 15 000 työpaikkaa.

Yhdysvalloissa useat lentoyhtiöt odottavat lokakuuta, jolloin he pääsevät lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitään, kun kongressin tämän estävä elvytyslaki raukenee, kertoo The New York Times. Kymmeniätuhansia alan työntekijöitä uhkaa tuolloin työttömyys.

Lue lisää: Yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt saavat massiiviset tuet valtiolta, mutta sekään ei riitä – konetilauksia perutaan, ja kymmeniätuhansia uhkaa syksyllä työttömyys

Nyt lentoalalla on paljon Mikko Nikkasen kaltaisia koulutettuja lentäjiä, joilla ei ole oman alan työpaikkaa.

Tämä työntekijöiden puskuri yhdessä koronaviruspandemian tuoman epävarmuuden kanssa on saanut lentäjäkoulutusta tarjoavien tahojen huomion.

Esimerkiksi Suomen Ilmailuopiston toimitusjohtaja Juha Siivonen kertoo, että heillä tullaan luultavasti pienentämään lentäjäkurssien kokoja huomattavasti. Ilmailuopistolta on valmistunut noin 50 lentäjää vuosittain.

”Puskurissa on jo nyt paljon valmistuneita lentäjiä, jotka eivät ole kuitenkaan olleet vielä lainkaan lentäjän töissä. Samaan aikaan tilanne on tämä, mikä on helpottanut päätöksen tekemistä, että kursseja pitää pienentää”, Siivonen sanoo.

Lisäksi Ilmailuopisto oli joutunut lykkäämään toukokuussa kurssin aloittamista koronavirusrajoituksien takia. Siivosen mukaan kurssin aloitusta odottavista ihmisistä suurin osa on edelleen innokkaasti tulossa opiskelemaan lentäjäksi.

”Noin 70 ihmisestä lähes kaikki olivat tulossa edelleen, vain ihan muutama vielä arvuuttelee. Meille valitut vaikuttavat todella motivoituneilta edelleen”, Siivonen sanoo.

Myös liikennelentäjiä kouluttavasta Patriasta kerrotaan, että kaksi isoa lentoyhtiötä on lykännyt Patrian kanssa sovitun lentäjäkoulutuksen aloittamista koronapandemian takia. Koulutuksien piti alkaa keväällä, mutta nyt koulutuksien on suunniteltu alkavan loppuvuodesta.

Suoranaista koronaviruspandemian vaikutusta hakijamääriin ei ole Ilmailuopistossa tai Patrialla vielä nähtävissä, koska koulutuksentarjoajilla ei ole ollut hakuja käynnissä kevään aikana. Patrian on tarkoitus aloittaa haku Suomessa taas kesän jälkeen.

”Silloin nähdään, mikä vaikutus koronalla on hakijamääriin. Tämä on kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Koulutus kestää noin pari vuotta, joten silloin kun lentäjät valmistuvat, uskotaan lentoliikenteen jo palanneen lähes normaaliksi”, Patrian lentäjäkoulutuksen johtaja Jyrki Myyryläinen sanoo.

Lentoalalle on tyypillistä syklisyys, ja ala on vahvasti riippuvainen taloussuhdanteista.

Ilmailuopiston Juha Siivonen sanoo, että kun talous nousee, voivat lentoyhtiöt menestyä todella hyvin ja palkata lisää lentäjiä. Kääntöpuolena on, että kun taloudessa alkaa menemään huonommin, lasku on raju myös lentoalalla.

”Heilahtelut ovat lentoalalla todella suuria”, Siivonen sanoo.

Esimerkiksi Finnair ei palkannut vuosikausiin lähes lainkaan uusia työntekijöitä, Finnairin Päivyt Tallqvist kertoo.

Myös Lentäjäliiton Akseli Meskanen sanoo, että alalla on noin kymmenen vuoden välein huonompi kausi syystä tai toisesta, mikä lentäjäksi pyrkivän on hyvä tiedostaa.

”Kannustankin alalle pyrkiviä rakentamaan vaihtoehtoisia polkuja ja hankkimaan vaikka akateemisen tutkinnon pohjalle, joka luo turvaa, jos töitä ei ole”, Meskanen sanoo.

Taloussuhdanteinen lisäksi ala osin kausittaista ja lentäjille voidaan tarjota määräaikaisia sopimuksia esimerkiksi kesäkaudelle, jolloin lentojakin on enemmän, Tallqvist sanoo.

Lentoalalla on kuitenkin näkyvissä pilkahduksia paluusta edes hieman normaalimpaan. Suomi on höllentänyt matkustusrajoituksia, ja maanantaista 13. heinäkuuta alkaen matkustaminen sallittiin useisiin maihin.

Heinäkuussa Finnair kertoi lentävänsä noin 25 prosenttia lentojen normaalista määrästä. Kuitenkin matkustusmäärät ovat edelleen pienempiä kuin normaalisti, joten lennoilla käytetään pienempiä koneita, joita operoi Finnairille lentoyhtiö Norra. Tämän takia lentomäärän lisäys ei välttämättä näy heti täysmääräisenä Finnairin lentäjien lomautuksien määrissä.

Yhtiö kuitenkin arvioi, että loppuvuodesta lentoliikenteen uskotaan palautuneen 70-prosenttisesti normaaliksi.

Silti paluu entiseen on pitkä tie. Finnair arvioi, että lentoliikenne palaa vuoden 2019 tasolle noin kahden kolmen vuoden kuluessa, ja senkin jälkeen kasvu on hidasta.

Matkustusrajoituksia höllennettiin 13. heinäkuuta alkaen.

Tallqvist kertoo, että lentäjien lomautuksiin vaikuttaa matkustajaliikenteen elpymisen tahti. Reittejä ja viikkovuoroja lisätään kysynnän elpymisen ja matkustusrajoitusten poistumisen mukaan.

Analyytikko Antti Viljakaisen mukaan on odotettavissa, että Finnair tulee jatkamaan lomautuksia vielä pitkään, eikä yhtiö ala lentämään uusia reittejä. Finnair ei itse halunnut kommentoida yhtiön tulevaisuuden näkymiä ennen alkavaa tuloskautta.

“Se on tuhannen taalan kysymys, miltä toimialan tulevaisuus näyttää. Siihen on vielä vaikea ottaa kantaa”, Viljakainen sanoo.

Viljakainen kertoo, että historiallisesti lentoliikenteen volyymi tuplaantuu viidessätoista vuodessa ja on kasvanut noin neljän prosentin vuosivauhtia. Hän uskoo, että vapaa-ajan matkustaminen pysyy kasvubisneksenä kriisistä toipumisen jälkeen, mutta nähtäväksi jää, palautuuko bisnesmatkustaminen ennalleen.

Akseli Meskanen uskoo, että lentoliikenne palautuu normaaliksi, vaikkakin hiilijalanjäljen pohtiminen ja etäkokousten suosion kasvu voivat hidastaa alan elpymistä.

”Matkustaminen ja bisnes ovat kumminkin riippuvaisia siitä fyysisestä läsnä olemisesta, tämä ei tule poistumaan. Uskon, että lentoliikenne palaa vielä ennalleen.”

Meskasen mukaan vastavalmistuneet lentäjät, jotka eivät ole vielä työsuhteessa, ovat vaikeassa asemassa, vaikka lentoliikenne palautuisi normaaliksi ja jatkaisi kasvua.

Koronapandemian aikaan lentoyhtiöt eivät palkkaa juuri lainkaan uusia lentäjiä. Lisäksi vaikka lentoliikenne kasvaisi Aasiassa ja Lähi-idässä, haluavat yhtiöt Meskasen mukaan palkata kokeneita lentäjiä, joiden avulla lentoliikenne saadaan nopeasti pyörimään.

Mikko Nikkanen on päättänyt lähteä toteuttamaan varasuunnitelmaansa, ja hän haki opiskelemaan liiketaloutta.

Nikkanen kertookin, että hän on hyväksynyt alan realiteetit. Nikkanen sanoo valmistautuneensa siihen, että omalle alalle työllistymisessä voi vierähtää parikin vuotta. Eikä työskentely ruokakaupassa suoranaisesti turhauta häntä.

”Ennemmin se on tapa maksaa asuntolaina. Tykkään ruumiillisesta työstä. Mieluummin olen täällä töissä kuin istuisin kotona ja koettaisin elää tuilla.”

Nikkanen kertoo, että hän olisi mahdollisesti kiinnostunut suorittamaan ilmailualan korkeakoulututkinnon, jos sellainen päätetään aloittaa. Nyt hän kuitenkin suuntaa innolla opiskelemaan liiketaloutta, jonka opiskelupaikan hän otti vastaan maanantaina.

”Totta kai toivon pääseväni lentämään täyspäiväisesti, mutta olen todennut, että ’plan B’ on hyvä olla. Eikä tässä nyt parempaakaan tekemistä ole kuin kouluttautua lisää”, Nikkanen toteaa.

Lentoyhtiöt|Yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt saavat massiiviset tuet valtiolta, mutta sekään ei riitä – konetilauksia perutaan, ja kymmeniätuhansia uhkaa syksyllä työttömyys

Yt-neuvottelut|Finnair aloittaa yt-neuvottelut lisä­lomautuksista

Lentoliikenne|Finnairin liikenne elpyi hitusen: Matkustajamäärä edelleen 98 prosenttia viimevuotista pienempi

HS-haastattelu|Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner uskoo lento­liikenteen palaavan ennalleen, sillä siihen on inhimillinen syy

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous