Miten Saksan teollisuus toipuu koronakriisistä? Tämä kysymys määrittää Suomenkin syksyn synkkyyttä ja juuri nyt näkymä on ”heiveröinen” - Talous | HS.fi
Talous|Teollisuus

Miten Saksan teollisuus toipuu koronakriisistä? Tämä kysymys määrittää Suomenkin syksyn synkkyyttä ja juuri nyt näkymä on ”heiveröinen”

Saksan teollisuuden ongelmat heijastuvat nopeasti investointivetoisia hyödykkeitä vievään Suomeen. Vientiluvut ovat toistaiseksi olleet ”hirveän huonoja, rumiakin”, sanoo asiantuntija.

Saksan autoteollisuus on ollut vaikeuksissa jo pitkään ennen koronaviruspandemiaa. Autoa kokoava työntekijä käytti maskia Volkswagenin tehtaalla Wolfsburgin kaupungissa Saksassa huhtikuussa.

Julkaistu: 20.7. 2:00, Päivitetty 20.7. 9:58

Milloin Eurooppa toipuu koronaviruspandemian aiheuttamasta taantumasta?

Kun tähän kysymykseen hakee vastausta, on syytä kääntää katseet Saksaan. Se on Euroopan suurin kansantalous, jota kuvaillaan usein mantereen moottoriksi ja talousveturiksi. Jos Saksan talous sakkaa, on koko Euroopan vaikea nousta jaloilleen.

Saksan talous – kuten koko maailmantalous – on pandemian seurauksena historiallisissa vaikeuksissa.

Huhtikuussa Saksan talousministeri Peter Altmaier varoitti maan talouden olevan vakavimmassa tilanteessa sitten toisen maailmansodan.

Euroopan komission ennusteen mukaan Saksan talous supistuu tänä vuonna 6,3 prosentilla. Samaa lukua komissio ennustaa myös Suomelle.

Saksasta on kuitenkin tullut hiljattain toivoakin herättäviä uutisia.

Kesäkuussa saksalaisyritysten mielialaa ja luottamusta kuvaava indeksi nousi ennätysheikoista kantimistaan. Taloustutkimuslaitos Ifo-instituutin julkaiseman indeksin mukaan yritykset näkevät valoa tunnelin päässä, vaikka esimerkiksi teollisuusyrityksistä enemmistö määritteli nykyisen tilanteensa yhä heikoksi.

Talouden tilaa ennustava teollisuustuotannon ostopäällikköindeksi nousi Saksassa niin ikään korkeimpiin lukemiin kolmeen kuukauteen. IHS Markit -tutkimuslaitoksen julkaiseman indeksin luku jäi kuitenkin edelleen alle 50:n, mikä ennakoi talouden supistumista.

Saksan teollisuuden uudet tilaukset näyttävät myös nousseen pienoisesti syvästä kuopastaan, selviää tilastoviranomaisen Destatisin tiedoista.

Heinäkuun alussa ministeri Altmaier arvioi, että Saksan talouden syöksy voidaan pysäyttää kesän jälkeen. Lokakuussa maan talous voi alkaa taas kasvaa, Altmaier sanoi Bild am Sonntag -lehden haastattelussa.

Tästäkö alkaa Euroopan elpyminen?

Elpymistä tapahtuu juuri nyt. Se on selvä asia, sanoo Saksan teollisuus- ja kauppakamareiden keskusjärjestön (DIHK) johtokunnan jäsen Ilja Nothnagel.

”Kysymys ei ole siitä, tapahtuuko elpymistä vaan millä nopeudella se tapahtuu. Ja vastaus tähän taas riippuu siitä, miten koronavirustilanne ja sen aiheuttamat seuraukset kehittyvät. Sitä emme tiedä”, Nothnagel sanoo puhelimitse Berliinistä.

Myös muut asiantuntijat sanovat, ettei vielä voida huokaista helpotuksesta ja todeta, että Saksan ja Euroopan näkymät olisivat hyvät. Päinvastoin.

”Talouden elpyminen tulee olemaan varovaista niin kauan kunnes koronavirus saadaan hallintaan lääketieteellisesti”, arvioi Suomen Pankin ekonomisti Annika Lindblad.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin mukaan voidaan puhua useista vuosista ennen kuin Saksan teollisuudessa päästään sille tasolle, josta lähdettiin.

”Pahoin pelkään, ettei teollisuuden osalta huonoimpia uutisia tai kriisin kaikkia vaikutuksia ole vielä nähty”, hän sanoo.

”Nyt, kun tautimäärät ovat kasvussa maailman talousveturi Yhdysvalloissa, heikentyvät etenkin teollisuuden näkymät.”

Teollisuuden näkymät ovat oleellisia Saksalle ja myös Suomelle.

Saksa on Euroopan johtava teollisuusmaa ja noin 20 prosenttia sen bruttokansantuotteesta tulee teollisuudesta. Saksan teollisuuden ketjut taas ulottuvat laajalle, myös Suomeen. Suomesta viedään erilaisia tuotteita, koneita ja laitteita saksalaisteollisuuden käyttöön.

Saksa on Suomen suurin kauppakumppani. Sinne suuntautuu noin 15 prosenttia Suomen tavaraviennistä ja noin yhdeksän prosenttia palveluviennistä. Kaupankäynti on pääasiassa yritysten välistä kauppaa.

Suomen viennin kannalta on tärkeää, miten Saksalla menee. Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin vt. toimitusjohtajan Jan Fellerin mukaan Saksan talouden vointi heijastuu ennemmin tai myöhemmin Suomen työllisyystilanteeseen.

”Noin miljoona työpaikkaa riippuu Suomessa viennistä ja Saksa on tärkein vientimaa. Loppujen lopuksi Saksan taloustilanne näkyy suomalaisten tuloissa.”

Jos Saksan teollisuus sakkaa, tuntuu se siis myös täällä.

”Suomi vie investointivetoista hyödykettä, ja toistaiseksi olemme nähneet Saksan viennin osalta hirveän huonoja, rumiakin lukuja”, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Hän viittaa Tullin ulkomaankaupan ennakkotietoihin. Niiden mukaan Suomen vienti Saksaan on romahtanut. Tavaravienti Saksaan väheni toukokuussa ennakkotietojen mukaan 52 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

”Suomen tilanteen kannalta teollisuus on isoin kysymysmerkki. Kun kesälomat päättyvät, miten uudet tilaukset lähtevät liikkeelle? Jos maailmalla ei nähdä pian piristymistä, Saksaan ei tule tilauksia eikä sitten Suomeenkaan”, Pakarinen sanoo.

Hän kuvaa Saksan teollisuuden näkymiä ”hyvin heiveröisiksi”, vaikka maan talouden odotetaan jo ensi vuonna kasvavan selvästi. Syy heiveröisiin näkymiin on Pakarisen mukaan globaalin kysynnän laskussa.

Juuri kriisin globaali ulottuvuus on saksalaisteollisuuden ja -yritysten huolena, kertoo DIHK:n Nothnagel. Puolet saksalaisteollisuuden työpaikoista riippuu hänen mukaansa viennistä.

”Saksalaisyritykset valmistavat auto- ja koneteollisuudessa tuotteita, jotka ovat erittäin erikoistuneita. Kun on pitkälle erikoistunut, on oltava paljon asiakkaita eivätkä yksin Saksan sisämarkkinat sellaiseen riitä. Siksi yrityksemme ovat hyvin kansainvälisiä, samoin kuin niiden tuotantoketjut.”

Tästä syystä kansainvälisen kaupan pitkäkestoinen hidastuminen ja sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän rapautuminen entisestään huolestuttavat Saksaa, Nothnagel sanoo.

Keskeisin yksittäinen teollisuudenala Saksassa on autoteollisuus. Myös sen lonkerot ulottuvat Suomeen ja etenkin Uuteenkaupunkiin, jossa valmistetaan Mercedes-Benzejä saksalaiselle Daimlerille.

Saksan autoteollisuus on ollut vaikeuksissa jo pitkään ennen koronaviruspandemiaa, ja sen uudistamista pidetään maan talouden kohtalonkysymyksenä.

Saksalainen autoteollisuus on ollut hidas muuttamaan toimintaansa vähäpäästöisten autojen valmistukseen. Myös maailman talousmahtien, Kiinan ja Yhdysvaltojen, väliset kauppasotatoimet, Britannian EU-ero ja globaalin kaupan epävarmuus ovat heijastuneet sen toimintaan.

Jo vuosi sitten puhuttiin muutenkin Saksan taloustilanteesta huolestuneeseen sävyyn. Luottamusta kuvaava Ifo-indeksi laski, teollisuuden tuotanto hidastui, ja Saksa kävi lähellä teknistä taantumaa.

Sitten pandemia iski Eurooppaan ja nämäkin luvut saivat uusia mittasuhteita.

Teollisuuden tilaukset romahtivat. Esimerkiksi autoteollisuuden tilausten lasku oli Destatisin indeksin mukaan rajumpaa kuin globaalin rahoitusmarkkinakriisin aikaan reilu kymmenen vuotta sitten.

”On selvää, että Saksan teollisuudessa on ollut haasteita, etenkin autonvalmistajilla, eivätkä ne ole menneet pois. Samat haasteet tulevat hidastamaan Saksan toipumista”, arvioi Nordean von Gerich.

Saksa on pyrkinyt pelastamaan työpaikkoja ja lieventämään pandemian aiheuttamaan šokkia ennätyssuurella, yhteensä 130 miljardin euron paketilla. Tämä on Saksan historian suurin panostus talouden elvytykseen ja eräänlainen suunnanmuutos.

Saksalla on perinteisesti ollut huomattavasti muita Euroopan maita suurempi kynnys tehdä elvyttävää talouspolitiikkaa ja pitäytyä niin sanotussa mustassa nollassa. Se tarkoittaa julkisen talouden pitämistä tasapainossa.

Pandemian keskellä Saksan nyörit kuitenkin avautuivat, ja moni elvytystä jo aiemmin vaatinut saksalaisekonomisti oli tyytyväinen.

Pakettiin kuuluu tilapäisiä toimia, kuten arvonlisäveron alennus vuoden loppuun saakka, mutta myös tulevaisuuden investointien vauhdittamista. Siinä keskeisessä roolissa on Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin Fellerin mukaan digitaalisuuteen ja energian infrastruktuuriin tähtäävät investoinnit.

Fellerin mukaan suomalaisyrityksillä on hyvä mahdollisuus päästä tämän elvytyspaketin välillisiksi hyötyjiksi. Suomesta löytyy sellaista osaamista, jota Saksasta puuttuu, kuten digitaalisten ratkaisujen, terveysteknologian ja älykkään sähkönjakelun asiantuntijoita, Feller sanoo.

Liittokansleri Angela Merkelillä on tapana sanoa, että Eurooppa tarvitsee Saksaa ja Saksa Eurooppaa.

Tämä yhteys kirkastui pandemian keskellä, sanoo Ilja Nothnagel Saksan teollisuus- ja kauppakamareiden keskusjärjestöstä.

”Kun tuotanto- ja toimitusketjut takkusivat, kaikki kärsivät siitä.”

Koronapandemia vauhdittaa Nothnagelin mukaan jo olemassa olevia trendejä sisäänpäin kääntymisestä. Kansainvälisen kaupan haasteita tulee olemaan pitkään, eikä se tiedä hyvää Saksalle, kuten ei Suomellekaan.

Mutta silti Nothnagel on optimistinen.

”Nyt toisaalta ymmärrämme paremmin sen, kuinka tärkeitä globaalit tuotantoketjut ja kansainvälinen yhteistyö ovat”, hän sanoo.

”Näemme, että yritykset Saksassa pyrkivät kaikin keinoin sopeutumaan epävarmaan ja uuteen tilanteeseen. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että tuotantoketjuja pyritään varmentamaan ja tekemään kansainvälisestä yhteistyöstä entistäkin tiiviimpää. Esimerkiksi juuri Suomeen.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous