Optimismi vaihtui painajaiseen - Talous | HS.fi

Poniratsastuskoulun omistaja Päivi Alihanka kouluttaa pohjoisportugalilaiseen suojeltuun rotuun kuuluvaa Boneco-garranohevosta Paço de Lanhesesin aateliskartanon pihassa.

Optimismi vaihtui painajaiseen

YK varoittaa, että Euroopan suurimmat kärsijät matkailualan ahdingossa ovat Kroatia, Portugali ja Kreikka. Portugalissa työskentelevät suomalaiset kertovat, miten turismin äkkipysähdys koettelee arkea.

Julkaistu: 22.7. 2:00, Päivitetty 22.7. 6:47

Ponte de Lima / Porto

Tuttavallinen hörähtely tervehtii Päivi Alihankaa, kun hän saapuu aidatulle laitumelle Pohjois-Portugalissa. Tanakat pienet hevoset kurottavat turpaansa porkkanoiden toivossa.

”Tässä ovat koronapandemian vuoksi työttömäksi jääneet suomalaiset ponit”, Alihanka sutkauttaa.

Hän on matkailuelinkeinosta riippuvainen yrittäjä, joka asuu Portugalissa ja omistaa hevostoimintaa järjestävän Pony School -yrityksen. Siihen kuuluu koulu ja tusinan verran liinaharjoja Viana do Castelon alueella Minhon maakunnassa.

Alihanka lukeutuu siihen joukkoon, jonka tulot ehtyivät turismin halvaantuessa Etelä-Euroopassa.

Lähes neljäksi kuukaudeksi seisahtunut matkailu kouraisee maailmantaloutta rankasti, YK ennustaa. Turismin menetykset kirpaisevat etenkin köyhiä kehittyviä maita ja naisten toimeentuloa.

Päivi Alihanka taputtaa Suomesta tuomaansa shetlanninponia Ponte de Limassa Pohjois-Portugalissa.

Euroopassa matkailutulojen surkastuminen leikkaa syvimmän loven Kroatian, Portugalin ja Kreikan bruttokansantuotteisiin, arvioi YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi heinäkuussa.

”Nolla”, yrittäjä Alihanka summaa kevätkauden ja alkukesän ansioitaan raahatessaan vettä ja apetta hevoshakaan.

Turismin voimakas kasvu auttoi kymmenen miljoonan asukkaan Portugalia, kun kansainvälinen talouskriisi syöksi euroalueen maita velkaantumaan yli maksukyvyn. Portugali, Italia ja Kreikka kuuluivat rankimmin koeteltujen maiden joukkoon.

Tämä vuosi valkeni Lounais-Euroopan kolkassa iloisissa tunnelmissa. Portugalin valtion budjetin piti olla ylijäämäinen ensimmäistä kertaa historiassa. Euromaiden takaamaa hätäluottopakettia oli lyhennetty tunnollisesti. Kaikki näytti lupaavalta myös matkailualalla. Sesongista toivottiin ennätyksellistä.

Sitten putosi pohja.

Päivi Alihanka omistaa tusinan verran ratsuja. Hän ruokkii Suomesta tuotuja Elinaa ja X Sattaa sekä suojeltua garranohevosta Giroa aitauksessa.

Alihanka kertoo selviytyneensä pahimman yli lähiomaisten ja tuttujen asiakkaiden tuella.

”Ensimmäiseksi hätäilin, mistä ruoka poneille. Koulut suljettiin. Ulkomailta ei päässytkään Portugaliin lomailemaan. Nytkin turvaohjeiden vuoksi toiminta on hankalaa”, hän kertoo.

”Eläköitynyt äiti siirsi tilille rahaa. Muutama perhe, joiden lapsille olen järjestänyt eripituisia päiväleirejä, avusti Saksasta ja Britanniasta. He aavistivat, miten tiukoille jouduin eläinten takia.”

Alihanka pitää ponikoulua Ponte de Liman kunnan harrastus- ja opetusmaatilalla. Hän kertoo, että Suomessa hänen ammattinimikkeensä olisi hevoskerho-ohjaaja. Hevosten boksien edessä ei hääri nyt lapsia, vaan paikka on hiljainen. Ponien nimikoidut varustekorit ovat pienimpienkin ratsastajien ulottuvilla.

Läheisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat myös kotimajoitusta tarjoavan aateliskartanon omistajat. Lapsiperheet etsivät toimintaa, ja Alihanka on tässä suhteessa maaseutumatkailuun panostaville vetonaula.

”Lomailijat eivät halua vain lepäillä vaan janoavat elämyksiä”, hän sanoo ja naurahtaa.

Osan poneista Alihanka kuljetti mukanaan Varsinais-Suomen Maskusta, josta hän muutti Portugaliin yksitoista vuotta sitten.

Lauma on sittemmin karttunut pohjoisportugalilaisilla garranoilla. Iberianhevosten sukuun kuuluva ikivanha rotu on uhanalainen ja suojeltu.

Garranoiden suojeluprojekti tutustutti toisiinsa Alihangan ja Paço de Lanhesesin kartanon omistajat. Lourenço Almada ja Rita Roquette huhkivat entisessä varastossa majesteettisten paraatiportaiden juurella.

”Remontoimme baaria, jotta Päivi pääsee kahville ratsastustuntien välissä. Tästä tulee avoin oppilaille, yöpyjille ja ulkopuolisille”, Lourenço Almada kertoo hyväntuulisesti.

Almada ja Roquette ohjaavat saliin kartanossa, jonka vanhimmat osat on rakennettu 1500-luvulla. Muotokuvista katselevat Almadan esivanhemmat, jotka ovat vaikuttaneet Portugalin ja Espanjan historiaan.

Perhe aloitti majoitustoiminnan 18 vuotta sitten. Kävijöissä on ollut paljon brittejä, espanjalaisia, ranskalaisia, saksalaisia ja japanilaisia.

”Maanviljelystä saatava tuotto on kutistunut EU-direktiivienkin vuoksi, turismin tuoma kasvanut”, Almada sanoo mutta laskee pandemian lohkaisseen kolmanneksen matkailutuloista.

Kartanot portit pysyivät avoinna satunnaisille kulkijoille koronaviruspandemian eristäytymiskauden ajan. Vierailijat pystyivät pitämään turvaväliä suositusten mukaisesti. Rita Roquette uskoo maaseutulomailun suosion voimistumiseen.

”Lapsiperheitä on enemmän kuin ennen pandemiaa. He hakevat levollista lomaa luonnon ja eläinten parissa”, hän sanoo ja imettää päiväunilta herännyttä Mateus-vauvaa.

Suuntaus lupailee parempaa Päivi Alihangan liiketoiminnalle. Sekä espanjalaiset että portugalilaiset varaavat paikallisten tiedotusvälineiden mukaan lomakaudeksi maaseutuhuviloita ja vuoristomökkejä. Tilauskirjat ovat täyttyneet nopeasti.

Paço de Lanhesesin aateliskartanon isäntäväki Rita Roquette ja Lourenço Almada tarjoaa maatilamajoitusta. He kuuluvat Päivi Alihangan (oik.) ystäviin ja yhteistyökumppaneihin.

Portolainen Marco Niemi Morgado uskoo kaupunkimatkailun vetovoimaan tulevaisuudessakin, kunhan koronaviruksesta saadaan ensin niskalenkki.

”Luottamuksen palautuminen on vielä kaukana ja riippuu rokotteen aikataulusta. Matkustusrajoituksia puretaan, joten viruspesäkkeitä puhkeaa väistämättä eri maissa”, sanoo majoitustoimintaa harjoittavan Innvict-yhtiön omistaja Niemi Morgado.

Hän omistaa suomalaisen äitinsä Leena Niemi Morgadon kanssa komean kivitalon aivan Porton vanhimman kaupunginosan kulmalta. Keltaisilla koristetiilillä verhotun porvaristalon edustalla soljuu Dourojoki.

”Äiti osti talon 25 vuotta sitten. Kunnostimme tämän arkkitehtien ja graafisten suunnittelijoiden toimistotiloiksi. Mutta eurokriisin puhjetessa toimistot tyhjenivät. Väki siirtyi etätöihin kotiin. Pähkäilimme, miten rakennuksen käy”, Niemi Morgado kertoo ala-aulassa.

Pohjoisen Porton ”hype” kuitenkin orasti samoihin aikoihin, Niemi Morgado luonnehtii. Myös lyhytaikaiseen vuokraukseen pohjaavan Airbnb-yhtiön idea maailmanlaajuisine nettialustoineen oli villityksen alkutaipaleella. Äiti ja poika investoivat talon muuttamiseen hotellimaisiksi huoneiksi.

”Porto, Lissabon ja Portugali kahmivat erilaisia kansainvälisiä parhaan matkakohteen tunnustuksia. Emme olleet pioneereja, mutta olimme ensimmäisiä paikallis­majoitus­liike­toimintaan ryhtyneitä portolaisia”, Niemi Morgado sanoo.

Portugalissa on lähes 100 000 rekisteröityä paikallismajoittajaa. Alan kattojärjestö arvioi, että Lissaboniin matkustavista puolet ja Porton turisteista peräti kaksi kolmannesta on yöpynyt näissä lyhytaikaisissa vuokra-asunnoissa. Elinkeinona majoittaminen moninkertaistui ja työllisti yhä useamman 2010-luvulla.

Matkailun romahdus on paikallismajoittajille isku, jonka rajuutta ei vielä tiedetä. Hallitus on nyt laatinut tukiohjelman, jonka avulla voi siirtää autioituneita huoneistoja edullisiksi pitkäaikaisiksi vuokra-asunnoiksi.

Portolainen Marco Niemi Morgado omistaa suomalaisen äitinsä kanssa kivitalon, jossa hän tarjoaa turisteille majoitusta.

Marco Niemi Morgado katselee ulos somalle pienelle aukiolle, jonka tyhjistä tavernoista kaikuu haikea fado eli portugalilainen kansanmusiikki.

”Heinäkuussa tässä liikkuisi yleensä valtavasti väkeä. Nyt ei juuri ketään”, hän hymähtää.

Seuraan on liittynyt lyhytaikaista vuokrausta harjoittavien kiinteistöjen hoitoyhtiön Guestreadyn edustaja António Fragateiro. Kolmen sveitsiläisen perustama Guestready ehti pandemiaan mennessä saada hoitoonsa 3 500 kiinteistöä Euroopassa ja Dubaissa, Fragateiro kertoo. Eniten asuntoja on Pariisissa.

Pandemia leikkasi majoitushinnoista pois ainakin puolet.

”Portugalissa olemme menettäneet noin kymmenen prosenttia asiakkaistamme. He siirsivät asunnot pitkäaikaisille vuokralaisille.”

Guestready perii omistajan vuokratuloista viidenneksen sekä veloittaa arvonlisäveron ja siivousmaksut. Samalla matkailijan tarpeisiin vastataan vuorokauden ympäri.

”Portolainen tiimi hoitaa asioinnin päiväsaikaan, Kuala Lumpurin -toimisto öisin”, Fragateiro kertoo.

Niemi Morgadot antoivat kiinteistönsä Guestreadyn hoitoon puolitoista vuotta sitten, kun kilpailu kiristyi ja turistiruuhkat kasvoivat.

Nyt he miettivät taas, mitä talolle tehdään. Entisten tekstiilitehtailijoiden perheen toimeentulo ei kuitenkaan riipu yksin tästä toiminnasta.

”Omistamme rakennuksen, joten meillä ei ole sellaista huolta kuin varmasti monilla muilla näissäkin kortteleissa. Konkursseja tulee”, Marco Niemi Morgado sanoo.

Huoneistohotellin Portossa omistava Marco Niemi Morgado (oik.) pohtii koronakriisin vaikutusta turismiin Guestready-yrityksen edustajan António Fragateiron kanssa.

Portugalilaisen matkatoimiston myyntipäällikkö Mika Palo iloitsee. Etätyöpakko on päättynyt, ja lomautuskin on pian ohi.

Portugalin johtavat poliitikot ovat kannustaneet yrityksiä kolmen kuukauden lomautusohjelmaan laajan joukkotyöttömyyden välttämiseksi. Työntekijät sitoutuvat osapäivätöihin. Vastineeksi he saavat 70 prosenttia palkastaan, josta valtio kustantaa kaksi kolmannesta.

Jo vuodesta 1999 pysyvästi Portugalissa asunut Palo jätti suomen kielen opettajan työt paikallisissa yliopistoissa, kun matkailuala alkoi kukoistaa. Kuusi vuotta sitten hänet värvättiin räätälöimään Sublu Tour Portugal -matkatoimiston ryhmämatkoja. Ensin hän teki niitä suomalaisille ja sitten alkoi avata markkinoita myös muihin Pohjoismaihin. Toimiston emoyhtiö sijaitsee Nazarén rannikkokaupungissa.

”Tätä vuotta voi luonnehtia painajaiseksi, vaikka siitä piti tulla paras ikinä. Pystyimme toteuttamaan vain yhden suomalaisryhmien yhdeksästä kevään ryhmämatkasta. Syksyksikin sovittuja matkoja on vaakalaudalla pandemiapelosta seuranneiden peruutusten ja lentoyhtiöiden reittileikkausten vuoksi”, Palo kertoo videopuhelussa.

Jo maksetut tai varatut keväältä peruuntuneet pakettimatkat koskivat pariasataa ihmistä.

Ensimmäiset koronakriisin viikot Palo pahoitteli toistuvasti sähköpostitse ja puhelimitse suomalaisille sitä, ettei peruutuksista voinut saada rahoja takaisin kahden viikon kuluessa EU:n kuluttajansuojan mukaisesti.

”Valtaosa asiakkaistamme ymmärtää pandemian aiheuttaman kriisin poikkeuksellisuuden turismille. Mutta jotkut jopa haukkuivat varkaaksi. Olen kuitenkin vain palkattu työntekijä yrityksessä, joka noudattaa tämän maan lakia.”

Portugali sääti huhtikuussa kiireesti erikoislakeja suojellakseen matkailualaa konkursseilta. Lait rikkovat EU:n direktiivejä pakettimatkojen asiakkaiden oikeusturvasta.

EU-komissio käynnisti heinäkuun alussa rangaistusmenettelyn, joka kohdistuu Portugalin ohella samasta syystä Italiaan, Kreikkaan, Kroatiaan, Kyprokseen, Liettuaan, Puolaan, Ranskaan, Slovakiaan ja Tšekkiin.

Portugalissa laki ohjeistaa matkanjärjestäjää ensisijaisesti siirtämään matkaa myöhemmäksi, Palo sanoo. Jos se ei onnistu, tarjotaan ensi vuoden loppuun asti voimassa olevaa matkaseteliä.

Vasta viimeisessä vaiheessa rahojen takaisinsaanti on mahdollista tammikuussa 2022. Lain tarkoituksena on antaa ahdinkoon joutuneille yrityksille riittävästi aikaa uusien tulojen hankkimiseen.

Jos alan yritys onkin kaatunut, palautusmaksusta vastaa valtion matkavakuusrahasto.

Palo sanoo pettyneensä Suomen hallituksen ulkomaanmatkailun linjauksiin. Niissä ei suositella Portugalissa lomailua.

Esimerkiksi Belgia otti käyttöön täsmärajoitukset, joita Palo pitää oikeudenmukaisempina. Belgian ulkoministeriön mukaan Portugaliin voi vapaasti matkustaa ja sieltä saapua Belgiaan joitain alueita lukuun ottamatta.

Lissabonissa vain yksi kaupunginosa kuuluu varoituksen kattamiin alueisiin. Pääkaupunkiseudulla on lisäksi kaupunkeja tai niiden kaupunginosia, joissa liikkumista on vältettävä tartuntapesäkkeiden vuoksi. Eteläisestä Algarven maakunnastakin palatessa pitää ottaa testi ja eristäytyä karanteeniin, Belgia ohjeistaa.

”Toivoisin, ettei Suomen hallitus sulloisi koko Portugalia samaan koronasäkkiin. Useimmilla alueilla uusien tartuntojen määrä ei ylitä Suomen asettamaa rajaa”, Palo sanoo.

Luetuimmat - Talous