EU:n pelastuspaketin vaihtoehtona olisi ollut kiinalainen raha, ja se olisi ollut vielä huonompi vaihtoehto - Talous | HS.fi
Talous|Kommentti

EU:n pelastuspaketin vaihtoehtona olisi ollut kiinalainen raha, ja se olisi ollut vielä huonompi vaihtoehto

Rahoittamalla omaa elpymistään Eurooppa voi itse määrätä ne säännöt ja tavat, joilla talousaluettamme kehitetään, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimittaja Juha-Pekka Raeste.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel saapuivat yhteiseen tiedotustilaisuuteen Brysselissä maanantaina.

Julkaistu: 22.7. 9:44

Euroopan unionin jäsenmaiden tiistaiaamuna solmima sopu 750 miljardin elpymispaketista ja EU:n seitsemänvuotisesta rahoituskehityksestä sai normaalit haukut. Eteläeurooppalaisille ei olisi kannattanut antaa rahaa ja Suomen neuvottelijat toimivat huonosti kun Suomen nettomaksut EU:lle nousevat.

Yksi asia unohtui. Mitä jos sopua ei olisi syntynyt?

Jäsenvaltiot olisivat ehkä elpyneet vähän hitaammin, mutta runsaiden pääomien ja halpojen korkojen maailmassa rahaa olisi kyllä aina jostain löytynyt – esimerkiksi Kiinasta.

Se olisi voinut ostaa yhtiöitä Sisiliasta samalla lailla kuin kiinalaiset ovat tehneet esimerkiksi ostaessaan Norwegian-lentoyhtiön sen suistuttua lähelle vararikkoa, tai aiemmin Volvon. Tai rahoittaa eri maiden 5G-hankkeita.

Se, kuinka paljon kiinalaisia omistajia kannattaa pelätä, on laaja ja monikulmainen puheenaihe. Joukossa voi olla turhiakin ennakkoluuloja.

Euroopalla ei mene hyvin. Se taantuu väestömäärän osalta, väestö vanhenee, talous yskii ja turvallisuuspoliittiset uhat kasvavat.

Kiinan vaikutusvalta taas tulee seuraavina vuosikymmeninä kasvamaan. Silloin Euroopan kannattaa todennäköisesti pelata aikaa ja pyrkiä pitämään ohjaimet omissa käsissään.

Euroopalla on nimittäin aidosti vaarana se, että sen vaikutusvalta vähenee. Jos rahoitussopua ei olisi syntynyt, Euroopan kansainvälinen painoarvo yhtenäisenä toimijana olisi heikentynyt, talouselpyminen olisi hidastunut tai sitten se olisi jäänyt Euroopan ulkopuolelta olevan pääoman varaan.

Yksi EU:n vahvuuksista on se, että se on yhtenäisenä unionina enemmän kuin jäsenvaltioidensa summa. Lainaa saadaan halvemmalla ja poliittinen globaali vaikutusvalta on suurempi – Isoille pojille, Kiinalle ja Yhdysvalloille, pystytään panemaan paremmin kampoihin.

Tuo voima unohtuu helposti jäsenvaltioiden pelatessa erilaisia nollasummapelejä, joissa oma etu pyritään maksimoimaan seurauksista välittämättä. Nyt aikaansaatu sopu oli pieni askel poispäin tuosta nollasummapelistä.

Sovun poliittiseksi ansioksi voi laskea ainakin sen, että nyt talouskasvua tuetaan Euroopassa yhteisesti sovituilla keinoilla ja yhteisvastuullisestikin, eikä kiinalaisten tai venäläisten rahoilla.

Suomen vaikutusvalta ei isossa kuvassa ole suuri. Maantieteellisen sijaintimme takia meillä ei ole niin paljon pelitilaa eikä varaa kiukutella kuin esimerkiksi Hollannilla tai Itävallalla.

Syynä on Venäjän-pelko. Me haluamme, että EU:sta löytyisi solidaarisuutta silloin, jos esimerkiksi Venäjä jostain syystä päättäisi käynnistää rajoillemme suuren pakolaisvirran. Se on toki vain toive, mutta pitää mielen nöyränä.

Suomalaiset tietävät, että politiikassa on parempi olla osa ratkaisua kuin osa ongelmaa.

Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimittaja.

Euroopan unioni|Miten EU:n historiallinen hätärahoitus toimii ja pärjäsikö Suomi neuvotteluissa? HS käy läpi kahdeksan tärkeää kysymystä

Euroopan unioni|Marin puolustaa pesäeron tekemistä nuukaan nelikkoon: lopputulos nyt parempi kuin jäsenmaksupalautuksia vaatimalla

Euroopan unioni|Eurooppaministeri Tuppurainen: Puola ja Unkari eivät voi jatkossa yksin estää EU:n puuttumista oikeusvaltiorikkomuksiin

HS-analyysi|Macronin mukaan elpymispaketti merkitsee ”historiallista muutosta Euroopassa”, mutta sitä tuskin tapahtuu kolmesta syystä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous