Sijoitushuijaukset muuttuvat yhä uskottavamman näköisiksi – näiden merkkien pitäisi saada hälytyskellot soimaan - Talous | HS.fi
Talous|Huijaukset

Sijoitushuijaukset muuttuvat yhä uskottavamman näköisiksi – näiden merkkien pitäisi saada hälytyskellot soimaan

Sijoitussivustojen aitoutta ei ole aina helppoa selvittää. Liian hyviin tarjouksiin kannattaa aina vastata: ”Ei kiitos.”

Taitavat huijausmyyjät houkuttelevat puhelussa asiakkaan kovilla tuottolupauksilla tekemään sijoituksia. Tarjotut valesijoitukset voivat olla esimerkiksi ulkomaisen yrityksen osakkeita tai kryptovaluuttaa.

Julkaistu: 30.7. 12:20

HS kertoi torstaina, miten sijoitushuijauksiin erikoistuneet rikollisorganisaatiot käyttävät tunnettujen suomalaisten nimiä uhrien houkutteluun. Organisaatiot jakavat sähköposteissa ja sosiaalisen median kautta valeartikkeleita, joissa tunnetut henkilöt, muun muassa Antti Herlin, ovat muka sijoittaneet kryptovaluuttoihin.

Samanlaisia kirjoituksia käytetään myös muissa maissa, paikallisilla kuuluisuuksilla höystettynä. Kirjoitusten tavoitteena on houkutella lukija luovuttamaan yhteystietonsa jutun linkistä löytyvälle sijoitussivustolle.

Sen jälkeen soi puhelin. Taitavat huijausmyyjät houkuttelevat puhelussa asiakkaan kovilla tuottolupauksilla tekemään sijoituksia. Tarjotut valesijoitukset voivat olla esimerkiksi ulkomaisen yrityksen osakkeita tai kryptovaluuttaa.

Yleensä kieli on englanti, mutta tiedossa on myös tapauksia, joissa soittaja on ollut suomenkielinen.

”Tyypillisesti aloitetaan 250 eurolla ja siitä summat kasvavat. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun asiakas haluaisi kotiuttaa voitot. Siinä vaiheessa pyydetään tyypillisesti vielä lisää rahaa. Eikä asiakas lopulta saa yleensä mitään takaisin”, lakimies Harri Hirvi Finanssivalvonnasta (Fiva) sanoo.

Taustatyöt on tehty huolella. Asiakkaalle näyttää siltä, että sijoitukset näkyvät sijoitussivustolla hänen omalla sijoitustilillään. Ja sijoitukset myös näyttäisivät kasvavan arvossa.

Tämän tyyppisten hyvin organisoitujen, rikollisjärjestöjen pyörittämien sijoitushuijausten määrä kasvaa Euroopassa jatkuvasti. Europolin arvion mukaan erilaisilla petoksilla saatava hyöty on vuosittain Euroopassa noin 10 miljardia euroa.

HS kertoi maaliskuussa Ukrainasta käsin toimivasta ammattimaisesta sijoitushuijausorganisaatiosta, jolla oli myös suomalaisia uhreja. Viime vuonna Keskusrikospoliisi varoitti sijoitushuijauksesta, josta oli tehty yhteensä noin sata rikosilmoitusta.

Sijoitushuijausten lisäksi esimerkiksi pankkien nimissä kalastellaan jatkuvasti ihmisten pankkitunnuksia ja tilitietoja. Nordea varoitti keskiviikkona hyvin aidon oloisista kalasteluviesteistä.

Oikeisiinkin sijoitustuotteisiin sijoitetut varat voivat toki huveta. Erityisesti, jos rahat on sijoitettu hyvin korkeariskisiin kohteisiin kuten kryptovaluuttoihin tai korkeariskisiin strukturoituihin sijoitustuotteisiin.

Oikean sijoituksen niistä tekee kuitenkin se, että varoilla todella on hankittu asiakkaan nimiin luvattua sijoitustuotetta. Huijauksissa varoja ei ole sijoitettu yhtään mihinkään, vaan ne ovat menneet suoraan rikollisorganisaation taskuun.

Mistä huijauksen sitten tunnistaa ja erottaa oikeasta sijoituspalveluntarjoajasta?

Ensimmäinen hälytysmerkki on kiire.

”Jos tällainen puhelu tulee, kannattaa aina ottaa aikaa ja selvittää palveluntarjoajan taustat”, Harri Hirvi sanoo.

Jos soittaja yrittää hoputtaa sijoittamaan sillä varjolla, että aikaa on vain vähän, kannattaa jämäkästi kieltäytyä.

Palveluntarjoajan sivuilta voi löytyä tieto siitä, missä EU- tai Eta-maassa sillä on toimilupa. Kyseisen maan finanssivalvontaviranomaisen sivulta voi sitten tarkistaa, onko yritys todella rekisteröity siellä. Jos yritys on EU:n ulkopuolelta, sillä pitäisi olla Suomen Finanssivalvonnan myöntämä toimilupa Suomessa toimimiselle.

Jos näitä tietoja ei löydy, kyseessä on mitä todennäköisimmin huijaus. Tietojen löytyminenkään ei välttämättä takaa, ettei kyseessä olisi huijaus.

”Myös rekisteröityjen toimijoiden sivustoja kopioidaan”, Hirvi sanoo.

Suomen Fivan sivuilta löytyy lista rekisteröityneistä palveluntarjoajista ja myös varoituslista yli 150 toimijasta, jotka ovat toimineet luvatta. Kansainväliseltä varoituslistalta löytyy tuhansia nimiä.

Myös googlaamalla huijaussivustoista löytyy yleensä varoituksia. Samat sivustot voivat kuitenkin esiintyä useilla eri nimillä.

Perussääntö on, että jos joku lupaa poikkeuksellisen hyvää tuottoa matalalla riskillä, kyseessä on melko varmasti huijaus.

Älä anna vakuuttavuuden hämätä

Sijoitushuijaukset ovat usein kansainvälisten järjestäytyneiden rikollisorganisaatioiden pyörittämiä. Huijarit ovat taitavia, ammattimaisia ja vakuuttavia.

Sijoitussivustot voivat vaikuttaa täysin aidoilta. Niissä voi olla pitkät selostukset ehdoista ja lakiasioista. Markkinakäyrät liikkuvat ihan oikeasti ja omien sijoitusten arvo näyttää kehittyvän vakuuttavan näköisesti.

Soittelijat vaikuttavat asiantuntevilta ja osaavat olla rehellisen oloisia.

Miksi et sijoittaisi luotettavaksi tiedetyn palveluntarjoajan kautta?

Koska on niin työlästä selvittää, onko ulkomailta soitteleva palveluntarjoaja laillinen toimija vai huijari, asiaa kannattaisi ehkä lähestyä kokonaan toisesta näkökulmasta. Onko ylipäätään mitään perusteita sijoittaa tuntemattoman ulkomaisen toimijan kautta?

Kaikenlaisiin sijoitustuotteisiin, myös vaikkapa kryptovaluuttoihin, on mahdollista sijoittaa Suomessa toimiluvan saaneiden palveluntarjoajien kautta. Vaihtoehtoja on runsaasti.

Ei ole myöskään käytännössä mahdollista, että samasta sijoituskohteesta saisi jonkin toisen palveluntarjoajan kautta merkittävästi parempaa tuottoa.

Suomessa rekisteröidyt tai toimiluvalla toimivat palveluntarjoajat ovat Suomen viranomaisten toimivallan piirissä.

Silloin tiedät, että varat todella sijoitetaan luvattuun kohteeseen. Sijoittamiasi varoja ei myöskään sekoiteta sijoitusyrityksen omien varojen kanssa. Saat myös nostettua sijoituksesi pois silloin kun haluat.

Poliisin keinot ovat vähissä

Jos rahansa menettää kansainvälisille huijareille, niitä voi olla hyvin vaikea saada takaisin. Poliisin keinot selvittää kansainvälisiä sijoitushuijauksia ovat rajalliset.

Rikostarkastaja Sampsa Marttila Helsingin poliisista kertoo, että esimerkiksi rahaliikenteen selvittäminen edellyttää usein tietojen pyytämistä useista eri maista.

”Rahat kiertävät tyypillisesti monen eri maan ja pankin kautta. Toiminta on muutenkin hajautettu moneen maahan. Siksi selvittäminen on työlästä ja aikaa vievää. On kuitenkin joitain tapauksia, joita on kansainvälisellä yhteistyöllä saatu selvitettyä.”

Marttilankin mukaan tehokkain tapa ehkäistä huijareiden toimintaa olisi se, että ihmiset ymmärtäisivät varoa. Rikokset loppuisivat, jos ihmiset tajuaisivat olla lankeamatta huijausyrityksiin.

”Se on jo klisee, mutta jos joku tarjous kuulostaa liian hyvältä, niin se kannattaa yleensä kiertää kaukaa. Nämä huijarit ovat kuitenkin äärimmäisen taitavia, enkä siksi ihmettele että näihin mennään mukaan.”

Fivan Hirvi arvioi, ettei petoksille näy loppua.

”Saa nähdä, minkälaisia tarjouksia esimerkiksi koronavirusrokotteen ympärille kehitetään”, hän sanoo.

Ehkä sähköposteihin alkaa siis seuraavaksi pulpahdella tarjouksia, joissa muutamalla tuhannella eurolla luvataan etupään paikka rokotejonossa.

Talousrikokset|Sijoituspetokset ovat yksi nopeimmin kasvavista rikollisista uhkista Euroopassa, arvioi Europol-johtaja – niiden tutkintaa ei kuitenkaan priorisoida

HS tutki|Parhaita timanttijuttuja: HS paljastaa kansainvälisten kumppaniensa kanssa massiivisen sijoitushuijauksen, jonka uhriksi on joutunut suomalaisia – Näin toimii salaperäinen petostehdas

Sijoitushuijaukset|”Älä nyt hyvä ihminen lähde tuollaiseen” – Pankit pysäyttivät viime vuonna 15 miljoonan arvosta epäilyttäviä rahansiirtoja, arvioi Finanssiala

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous