Analyytikot: Euroopan vilkas tulospäivä poisti sijoittajien pelkoja, mutta koronaviruksen uusi nousu painaa mieltä - Talous | HS.fi
Talous|Sijoittaminen

Analyytikot: Euroopan vilkas tulospäivä poisti sijoittajien pelkoja, mutta koronaviruksen uusi nousu painaa mieltä

Yritykset sopeutuivat odotettua paremmin notkahdukseen, mutta talouden romahdus voi tulla vielä kalliiksi, kun kaikille nyt työttömiksi jääneille ei enää löydy töitä.

Frankfurtin pörssissä seurattiin Saksan Dax-indeksin kehitystä keskiviikkona 29. heinäkuuta.

Julkaistu: 30.7. 16:24, Päivitetty 30.7. 17:11

Torstai oli Euroopan toistaiseksi vilkkain tulospäivä tänä vuonna.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan yli 60 yhtiötä Stoxx 600 Europe -indeksistä julkaisee torstaina osavuosikatsauksensa. Stoxx 600 Europe -indeksissä on mukana yhtiöitä seitsemästätoista Euroopan maasta.

Iltapäivällä kello 16 Suomen aikaa Stoxx 600 -indeksi oli 1,8 prosenttia miinuksella.

Tulossuman odotettiin näyttävän suuntaa siitä, miten eri aloilla toimivat yhtiöt ovat selviytyneet koronaviruksen aikana.

Eurooppalaisiin autovalmistajiin koronavirus iski kovaa.

Ranskalaisen Renaultin alkuvuoden nettotulos oli lähes 7,3 miljardia euroa tappiolla. Saksalainen Volkswagen kertoi oikaistun liiketuloksensa painuneen vuoden ensimmäisellä puoliskolla 800 miljoonaa euroa miinukselle.

Monessa tapauksessa yhden sektorin heikkenemistä oli pystytty paikkaamaan jonkin toisen liiketoiminnan paranemisella.

Ruoka- ja juomayhtiö Nestlé kertoi vertailukelpoisen liikevaihtonsa kasvaneen vuoden alkupuoliskolla 2,3 prosenttia ja ennusti liikevaihdon kasvavan myös loppuvuonna samalla, kun kannattavuus paranee.

Kahvikapselien myynti oli kasvanut, mutta pullotetun veden vähentynyt. Kotona tehdyn kahvin kulutukseen voi vaikuttaa etätöissä olo, pullotetun veden myynti puolestaan väheni, kun ravintolamyynti laski koronaviruksen takia.

Shell kertoi tuloksensa heikkenemisestä öljyn hinnan laskun seurauksena, mutta tulosta oli saatu parannettua muilla kaupankäyntituloilla.

Yleisnäkymä toisen vuosineljänneksen tuloksista on se, että yritysten tulokset eivät ole niin huonoja kuin keväällä pelättiin, analyytikot sanovat.

Mutta katse on kääntynyt jo tulevaisuuteen, joka koronavirustartuntojen kasvun takia näyttää aiempaa epävarmemmalta.

”Tämä on sekava tilanne niin tulosten kuin talouden kannalta”, sanoo S-Pankin päästrategi Lippo Suominen. ”Jos odotetaan kahden miljardin tappioita, ja tulee miljardin tappio, se on hyvä uutinen, mutta ei tietenkään ole lopulta hyvä, että tehdään tappioita.”

Yksi epävarmuustekijä on Suomisen mukaan se, että kun maailma muuttuu nopeasti, ei menneen kehityksen perusteella pysty ennustamaan, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

S-Pankin päästrategi Lippo Suominen.

”Koronavirus on taas kiihtymässä, eikä voi luottaa siihen, että edellinen vuosineljännes kertoisi mitä on tulossa. Olemme äärimmäisen epävarmassa ympäristössä.”

”Varmaan pohjat on hoidettu talouden heikkenemisen osalta ja toinen vuosineljännes oli se heikoin, mutta emme tiedä, kuinka paljon parempi tulevaisuus on.”

Sijoittajien päätöksentekoa vaikeuttaa yleisen epävarmuuden lisäksi kaksi varsin poikkeuksellista seikkaa. Ensinäkin se, että sijoittajat eivät tiedä, miten paljon valtiot ja keskuspankit pelastavat yrityksiä tai sitä, mihin yrityksiin nämä pelastustoimet kohdistuvat.

”Sijoittaminen on riskin ottamista, mutta valtion ja keskuspankkien rahoilla tapahtuvat pelastustoimet muuttavat tilannetta”, Lippo Suominen sanoo.

Nordean päästrategi Antti Saari.

Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari kiinnittää puolestaan huomiota siihen, että moni yhtiö on jättänyt epäselvien tulevaisuusnäkymien takia poikkeuksellisesti tulosohjeistuksensa antamatta. Syynä on se, että edes yhtiöiden johtoryhmillä ei ole näkyvyyttä tulevaisuuteen.

”Sijoittajalle on hankalaa, kun ei ole yhtiön johdon arvioita. Ennustaminen nyt todella vaikeaa.”

Sijoittajien täytyy osakkeiden hintoja pohtiessaan ottaa huomioon myös se, kuinka paljon keskuspankit tukevat nollakoroilla ja uutta rahaa markkinoille syytämällä osakkeiden arvostustasoja.

Yhdysvalloissa keskuspankki ostaa jo suoraan yrityslainoja, Lippo Suominen muistuttaa.

”Seuraavassa vaiheessa keskuspankki ostaa osakkeita, ja kun se voi tehdä rahaa loputtomasti, se on aika vahva tuki osakemarkkinoille.”

Nordean Antti Saaren mielestä osakkeiden nykyisestä arvostustasosta puhuttaessa keskuspankkien tukitoimien merkitystä korostetaan paikoin jo liikaakin.

”Markkina reagoi maaliskuussa tulosten heikkenemiseen, ja nyt ollaan jo menossa äkkipysähdyksestä seuraavaan vaiheeseen.”

Seuraavassa vaiheessa on Saaren mukaan lupaaviakin merkkejä – tulosennusteet ensi vuodelle eivät ole enää heikentyneet, ja Yhdysvaltojen pörssiyrityksille ennustetaan jo samanlaista tuloskertymää kuin mihin ne pääsivät vuonna 2019.

”Jos elvytään kuin finanssikriisin aikana, todennäköisesti ennusteita tullaan hilaamaan ylöspäin. Ja jos ensi vuoden tulosennusteet pitävät kutinsa, eivät osakkeiden arvostustasot ole näillä korkotasoilla mitenkään korkealla.”

Saari korostaa epävarmuuden olevan suurta. Toisaalta uhkakuvien maailmassa ja heikkouksiin keskittymällä monelta voi jäädä näkemättä esimerkiksi se, että kuluttajat keksivät uusia tapoja kuluttaa.

Kun vaikka matkustaminen ulkomaille vaikeutuu, säästyneet rahat voidaan käyttää tai sijoittaa toisaalle.

Saari ja Suominen korostavat molemmat eri toimialojen kurssikehityksen suurta hajontaa. Suhdannevaihteluille alttiit sykliset alat kuten energiayhtiöt ovat pärjänneet heikosti. Samoin palvelut ovat kärsineet.

Toisaalta esimerkiksi telekommunikaatio, terveydenhuolto ja päivittäistavarakauppa ovat usein parantaneet myyntiään. Kansainväliset isot teknologiayritykset ovat jopa lisänneet voittojaan.

”Euroopassa näkyy se, että meillä on perinteistä teollisuutta ja vain vähän teknologiayhtiöitä. Toimialarakenne on ongelma”, Suominen sanoo.

Euroopassa osakekurssit ovat nousseet noin 30 prosenttia maaliskuun pohjaluvuista.

Kansantalouksien tasolla koronaviruksen vaikutukset näkyvät julmemmin.

Euroopan talousveturi Saksan bruttokansantuote laski huhti–kesäkuussa historiallisen paljon, enemmän kuin vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikaan.

Suomisen mukaan yritykset onnistuivat nopeilla kustannussäästöillä pärjäämään talouden yleistä tilaa paremmin.

Huono taloustilanne voi silti iskeä yrityksiin viiveellä.

”Moni jää työttömiksi, ja kaikki eivät tule enää palaamaan töihin. Yritysten lyhyen tähtäimen ilo voi olla pidemmän tähtäimen suru.”

Antti Saari muistuttaa, että vaikka torstain eurooppalaisissa tulosjulkistuksissa on saattanut tulla jonkin verran enemmän epävarmuutta nostavia tulosjulkistuksia, kokonaiskuva on kuitenkin se, että yritysten tulokset ovat olleet odotuksia parempia.

”Analyytikkojen ja sijoittajien odotukset olivat alkuun liian synkkiä. Nyt on alettu hinnoittelemaan sitä, mitä tapahtuu toisen vuosineljänneksen jälkeen.”

Elintarviketeollisuus|Alkuvuoden ruokahamstraus hidasti elintarvikejätti Nestlén kasvua huhti–kesäkuussa

Autoteollisuus|Eurooppalaiset autovalmistajat kertoivat ennätyksellisistä tappioista, Renaultin tulos painui yli 7 miljardia pakkaselle

Kauppa|Luksustuotteiden myynti alkoi elpyä hieman kesäkuussa – lentokenttien hiljeneminen ja turistikato iskivät silti ylellisistä merkeistään tunnettuun LVMH-yhtiöön

Kansantalous|Saksan talous supistui keväällä ennätyksellisen rajusti

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous