Lihantuotanto maailmassa vähenee tänä vuonna 1,7 prosenttia 333 miljoonaan tonniin, mikäli YK:n alaisen Elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n ennuste toteutuu.
Tuotannon vähenemiseen vaikuttavat muun muassa koronakriisi, eläintaudit ja kuivuus, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Muutos on historiallinen, sillä se tarkoittaisi lihantuotannon laskevan jo toista vuotta peräkkäin. Ennen viime vuotta tuotannon lasku nähtiin viimeksi vuonna 1961.
Tänä vuonna tuotannon laskun taustalla on erityisesti sianlihan tuotannon väheneminen Aasiassa, jossa toiminta on kärsinyt afrikkalaisen sikaruton ASF:n leviämisestä. Lisäksi naudanlihan tuotanto on supistunut Yhdysvalloissa ja Australiassa. Siipikarjalihan tuotanto kasvaa edelleen, mutta kasvuvauhti hidastuu.
Pellervon taloustutkimus PTT arvioi huhtikuussa julkaistussa ennusteessaan, että maailman lihantuotanto kasvaa tänä vuonna. PTT:n maatalousekonomisti Suvi Rinta-Kiikka sanoo, että ennuste on perustunut pääasiassa Kiinan kulutuskysynnän ja Euroopan tuotannon kasvuun.
”Korona on kuitenkin tuonut isoja muutoksia talouteen ja näkymiin”, Rinta-Kiikka kertoo.
”Tuotannossa varsinkin broilerin osalta Euroopassa on jouduttu hävittämään poikastuotannossa alkioita ja munia, kun vienti on laskenut.”
Jo huhtikuussa PTT totesi ennusteessaan, että lihan tuotannon kasvu jää ennakoitua pienemmäksi koronakriisin myötä. Rinta-Kiikka sanoo, ettei lihantuotannossa ja -kulutuksessa ole isoja muutoksia näköpiirissä. Korona tuottaa ennusteisiin myös suurta epävarmuutta.
Siipikarjan tuotanto kasvaa edelleen, mutta aiempaa hitaammalla vauhdilla.
Luonnonvarakeskus Luken erityistutkija Liisa Keto toteaa myös, ettei vielä voida sanoa lihankulutuksen jatkavan laskuaan.
”Haluaisin katsoa pidempää aikajanaa. Parin vuoden tilastojen perusteella ei voi päätellä, että tilanne olisi tämä jatkossakin”, Keto sanoo.
Keto ei usko, että koronakriisi vaikuttaa isosti lihantuotannon tulevaisuuteen.
”Sanoisin niin, että ei lihantuotanto ole koronan jälkeenkään syöksykierteeseen menossa. Muutosten taustalla on niin monta muuttujaa”, Keto sanoo.
Tuotannon lisäksi lihan kulutus maailmalla laskee jo toista vuotta. Tälle vuodelle ennustetaan 42,4 kilon keskikulutusta henkilöä kohden, mikä tarkoittaisi 2,8 prosentin laskua.
Suomessakin kulutettiin vähemmän lihaa viime vuonna. Luken mukaan suomalaiset söivät tuolloin lähes 80 kiloa lihaa henkilöä kohti mukaan lukien riista ja sisäelimet. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin 1,8 prosenttia eli 1,5 kiloa henkeä kohti.
Rinta-Kiikan mukaan PTT arvioi lihankulutuksen laskevan Suomessa edelleen tänä vuonna.
”Kulutus varmasti laskee. Alkuvuodesta tammi–huhtikuussa kulutus oli kaksi prosenttia viime vuotta alempana. Punaisen lihan kysyntä on ollut jopa odotettua pienempää”, Rinta-Kiikka sanoo.
Edellisen kerran lihan kulutuksessa Suomessa nähtiin selvää laskua 1990-luvun lamassa. Sen jälkeen kulutus on kasvanut lähes vuodesta toiseen.
Koronakriisi on vaikuttanut myös lihan liikkeisiin maailmalla. Tautitilanteen johdosta asetetut rajoitukset ovat tuoneet esimerkiksi logistisia pullonkauloja, joiden FAO ennustaa vaikuttavan lihakauppaan. Useissa teurastamoissa on myös todettu koronavirustartuntojen ryppäitä.
Kansainvälisen lihakaupan ennustetaan kasvavan 37 miljoonaan tonniin vuonna 2020, mikä on 2,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kasvuvauhti kuitenkin hidastuu merkittävästi viime vuoden 6,8 prosentista.
Brasilian lihatuotannon odotetaan kasvavan maltillisesti tänä vuonna. Aiempaa suurempi osuus lihasta lähtee vientiin, kun kotimainen kysyntä sakkaa talouden hidastumisen myötä.
Kiinassa liha maistuu edelleen enenevissä määrin ja lihan maahantuonnin uskotaan kasvavan 24 prosenttia viime vuodesta. Lihaa taas viedään suhteessa enemmän esimerkiksi Brasiliasta, Yhdysvalloista, EU-maista ja Britanniasta.
Heinäkuun alussa Kiinan kerrottiin kieltäneen useiden lihatalojen tuotteiden maahantuonti. Kieltolistalla on ollut lihataloja esimerkiksi Brasiliasta, Kanadasta ja Saksasta.
Viime vuonna EU:ssa tuotettiin 47 720 miljoonaa kiloa lihaa Britannia mukaan luettuna. EU-maista suurimmat lihantuottajat ovat Saksa ja Espanja. Yhdysvalloissa lihantuotanto oli yhteensä 44 830 miljoonaa kiloa ja Brasiliassa 27 810 miljoonaa kiloa.
Suomessa tuotettiin viime vuonna 400 miljoonaa kiloa sian-, naudan-, siipikarjan- ja karitsanlihaa, ilmenee Kantar TNS Agrin kokoamista tilastoista.
Luken Keto korostaa, että Suomessa kulutetaan pääasiassa kotimaista lihaa, jota pidetään myös turvallisena. Lihatiedotuksen mukaan Suomessa syödyn lihan kokonaiskulutuksen kotimaisuusaste oli 80,3 prosenttia viime vuonna.
