Viranomaiselta linjaus: Woltin ja Foodoran ruokalähetit ovat työsuhteessa, eivät itsenäisiä yrittäjiä - Talous | HS.fi

Viranomaiselta linjaus: Woltin ja Foodoran ruokalähetit ovat työsuhteessa, eivät itsenäisiä yrittäjiä

Tuhansien ruokalähettien asemaan kantaa ottava päätös antaa suuntaa, mutta se ei ole lainvoimainen tuomio.

Ruokalähetti pyöräilemässä Helsingin keskustassa.­

15.10. 16:25 | Päivitetty 15.10. 17:47

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto linjasi torstaina, että Woltin ja Foodoran ruokalähetit ovat työsuhteessa.

Ala on toistaiseksi lähtenyt siitä, että ruokalähetit ovat palkkioilla toimivia itsenäisiä yrittäjiä. Kyseessä on kiista, joka on vellonut jo pitkään ja jonka ratkaisulla saattaa olla suuria vaikutuksia alustatalouden yritysten toimintaedellytyksille.

Lue lisää: Wolt sai alkunsa kehnosta liikeideasta, levisi 23 maahan ja kasvoi yli miljardin arvoiseksi yhtiöksi – Nyt sen suomalaiset perustajat kertovat, miten kaikki tapahtui

Työneuvosto päätyi kannalleen äänin 6–3.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli kysynyt helmikuussa 2020 neuvoston kantaa Woltin ja Foodoran osalta kummastakin erikseen muun muassa selvittääkseen, sovelletaanko ruokalähettien työhön työaikalakia.

Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen mutta toiminnassaan riippumaton erityisviranomainen. Se antaa lausuntoja erilaisista työntekijöiden suojelua koskevien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta.

Lausunnot eivät ole oikeudellisesti sitovia mutta painoarvoltaan merkittäviä.

Työneuvostoon kuuluu vähintään yhdeksän sivutoimista jäsentä, joista kolme on puolueettomia. Muut jäsenet edustavat työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä.

Työneuvoston mukaan kysymys siitä, sovelletaanko lähetteihin työaikalakia, edellyttää ensin arviointia siitä, ovatko lähetit työsuhteessa. Neuvosto korostaa ottavansa kantaa yleisesti ja vain sellaisten sopijakumppaneiden osalta, jotka ovat solmineet sopimuksen luonnollisina henkilöinä eivätkä harjoita toimintaansa yrityksen kautta.

”Työsuhteen syntyminen edellyttää viiden säädetyn tunnusmerkin täyttymistä: työtä on tehtävä sopimuksen perusteella toiselle, vastiketta vastaan, henkilökohtaisesti ja tämän toisen (= työnantajan) johdon ja valvonnan alaisena”, työneuvosto toteaa lausunnossaan.

Nämä kohdat käydään yksityiskohdittain päätöksissä läpi, ja tunnusmerkistön todetaan täyttyvän.

Näiden lisäksi työntekijäsuhde edellyttää vielä kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon esimerkiksi muodollisia yrittäjyyteen liittyviä tunnusmerkkejä kuten rekisteri-ilmoituksia, eläkevakuutuksen ottamisia ja arvonlisäverovelvollisuutta, neuvosto toteaa.

Sen mukaan asian käsittelyssä esille tuodut tosiseikat eivät ole sellaisia,”joiden johdosta työsuhteen yksittäisten tunnusmerkkien täyttävää oikeussuhdetta ei olisi perusteltua pitää työsuhteena”.

Lopputuloksena neuvosto päätyy siihen, että kyse on työsuhteesta ja että työaikalaki soveltuu ruokalähettien työhön.

Lue lisää: Ruokaa kuljettavalle Mustafalle jää kuussa käteen 1250 euroa ja minimieläke – HS selvitti, millaista on Foodoran ja Woltin lähetin arki Suomessa

Eriävässä mielipiteessä lähdetään siitä, että yrittäjän työsuhteessa valvonta kohdistuu pikemminkin työn lopputulokseen kuin työsuoritukseen. Lähetillä on myös oikeus kieltäytyä töistä, mikä viittaisi siihen, että hän on yrittäjä.

”On selvää, että yhtiö ei ole määrännyt eikä ole voinut määrätä työn tekemisestä, sen ajankohdasta tai suorittamistavasta. Ruokalähetit ovat päättäneet itse, tekevätkö he ylipäätään työtä, minkä toimeksiannon he valitsevat ja miten he toimeksiannon toteuttavat”, eriävässä mielipiteessä todetaan.

Kun työnjohtoa ja valvontaoikeutta koskeva tunnusmerkki ei täyty, kyse ei voi olla työsuhteesta, vähemmistöön jääneet työneuvoston jäsenet toteavat.

Woltilla on noin neljä tuhatta lähettiä.

”Arvostamme lausuntoa”, Woltin lähettimallin vastuullisesta kehittämisestä vastaava Juhani Mykkänen kommentoi työneuvoston lausuntoa.

”Samaan aikaan kyseessä on asiantuntijamielipide, jolla ei ole suoraan eri osapuolia sitovia vaikutuksia.”

Mykkänen kertoo Woltin vielä perehtyvän 29-sivuiseen lausuntoon ja odottavan sen jälkeen, että aluehallintovirastosta otetaan yhteyttä.

Mykkäsen mielestä olennaista on se, että se koskee luonnollisten henkilöiden ja Woltin välisiä sopimussuhteita.

Woltin arvion mukaan noin puolet lähettikeikoista tehdään toiminimen tai yrityksen kautta toimivien yrittäjien kautta, ja loput työkorvausverokortilla tai laskutuspalvelun kautta ilman y-tunnusta.

Mykkäsen mukaan lausunnon eriävä mielipide korostaa asioita, joita Woltissa on pidetty tärkeinä.

”Ymmärrämme tosi hyvin yhteiskunnallista keskustelua asiasta. Meille olennainen asia on se, että yhteiskunnassa nähtäisiin kummankin työmuodon hyvät ja huonot puolet.”

Mykkäsen mukaan työsuhdetulkinnan omaksuminen tarkoittaisi Woltissa sitä, että se joutuisi päättämään sopimukset tuhansien ihmisten kanssa.

Sen jälkeen se värväisi ”toistatuhatta” ihmistä luultavasti vakituisiin töihin tekemään töitä työvuoroissa.

”Mutta tuntipalkka olisi olennaisesti nykyistä palkkiota huonompi, eikä ihminen voisi enää itse päättää, milloin tekee töitä”, hän sanoo.

”Ymmärrämme että työsuhteessa on paljon hyvää, mutta nykyinen malli tuo todella monelle työtä ja pitää työn saannin riman matalalla.”

Foodoran Pohjoismaiden toimitusjohtaja Shilei Zhang kertoo yhtiön perehtyvän työneuvoston lausuntoon huolellisesti ja pohtivan eri vaihtoehtoja.

”Tärkeintä on löytää ratkaisu, joka mahdollistaa läheteille työmahdollisuuden, kuluttajille hyvän palvelun, ravintoloille mahdollisuuden lisämyyntiin ja toimitusyrityksille sujuvan liiketoiminnan”, hän viestittää sähköpostitse.

”Suomi tarvitsee nyt työtä ja työpaikkoja, ja ruoan ja tavaroiden kotiintoimituspalvelut ovat kasvava ja merkittävä työllistäjä”, Zhang muistuttaa.

”Kuulostaa hyvältä”, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto kommentoi työneuvoston lausuntoa. Hän kertoo, ettei ole vielä perehtynyt työneuvoston perusteluihin, mutta pitää lausuntoa oikeansuuntaisena.

Hän viittaa EU-tuomioistuimen lukuisiin linjauksiin siitä, että työsuhteessa ratkaisevaa on se, onko tekijä alisteisessa asemassa niin, että työn tilaaja johtaa ja valvoo töitä. ”Muu on ei-työsuhteista.”

”Näitä perusteita tulkitaan ja niitä tulkitaan oikein.”

Laajemmin ottaen kiistassa on Lehdon mukaan kyse siitä, paljonko yrityksen pitää työntekijälle työstä maksaa. ”Tullaanko sillä toimeen ja kuka vastaa toimeentulosta.”

Lehto muistuttaa, että jos palkat ovat niin pieniä, että niillä ei voi tulla toimeen, niin silloin yritykset vyöryttävät osan kustannuksistaan valtiolle.

”Yrittäjäriski menee työntekijälle, vaikka hänellä ei ole yrittäjän mahdollisuutta rikastua.”

Lehdon mukaan SAK on ”totta kai” halukas etsimään uusia malleja työntekemiseen niin, että työn saannin rima pysyisi matalana.

”Mutta täytyy lähteä siitä, että yritykset maksavat palkan, eikä yhteiskunta.”

Työministeri Tuula Haatainen (sd) toteaa työministeriön verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa pitävänsä työneuvoston lausuntoja merkittävinä linjauksina, vaikka ne eivät ole sitovia.

”Alustatalouden piirissä työskentelee Suomessa tuhansia ihmisiä, joiden aseman arviointiin työneuvoston kannanotto vaikuttaa. Oletan, että yritykset tekevät nyt omalta osaltaan tällaista arviointia”, hän sanoo.

Haatainen muistuttaa, että hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan selvittämään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta.

”Alustatalous on tämän työn keskiössä, ja työneuvoston linjaus tullaan ottamaan huomioon valmistelussa.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous