Foodoran berliiniläinen emoyhtiö kasvoi Nokian suuruiseksi – sen Euroopan-toimintoja johtaa Tuomas Hurmerinta, jonka mukaan menestyksen taustalla on viisi tekijää - Talous | HS.fi

Foodoran berliiniläinen emoyhtiö kasvoi Nokian suuruiseksi – sen Euroopan-toimintoja johtaa Tuomas Hurmerinta, jonka mukaan menestyksen taustalla on viisi tekijää

Suomessa Foodora-nimellä toimiva kuljetusyhtiö uskoo todellisen kasvuloikan tapahtuvan lähivuosina, kun lähetit tuovat ruokakassit halvalla kotiin.

Tuomas Hurmerinnan avovaimo pääsi Berliinissä olevaan startupiin töihin kuusi vuotta sitten. Hurmerinta lähti matkaan ja ajatteli sen olevan ”seikkailu”. Nyt hän ruuanjakeluyhtiö Delivery Heron Euroopan-toimintoja.­

17.10. 2:00 | Päivitetty 17.10. 14:16

”Tämä on vasta alkua”, saksalaisen ruoantoimitusyhtiö Delivery Heron Euroopan-liiketoiminnoista vastaava johtaja Tuomas Hurmerinta sanoo.

Hänen mukaansa sijoittajat ovat kiinnostuneita ruoantoimitusyhtiön kasvunäkymistä. Niitä kiinnostaa ennen kaikkea tulevaisuuden näkymä, jossa lähettipalveluiden kautta koteihin toimitetaan ruokakassit, kukat, lääkkeet ja elektroniikkakin.

Kassassa Delivery Herolla on kasvun rahoittamiseen ja yritysostoihin sijoittajilta saatuja varoja yli neljä miljardia euroa.

Berliiniläinen Delivery Hero on vasta yhdeksän vuotta vanha yhtiö, mutta tuona aikana se on noussut yhdeksi maailman suurimmista ruoankuljetusyhtiöistä.

Niistä suurimmat löytyvät Kiinasta, mutta länsimaisista yhtiöistä Delivery Hero kamppailee alan ykköspaikasta samassa sarjassa hollantilaisen Just Eat Takeway.comin ja amerikkalaisen Uber Eatsin kanssa.

Työntekijöitä on yli 25 000 ja toimintaa on yli 40 maassa ja yli 600 kaupungissa.

”Kuljettajia meillä on globaalisti noin miljoona”, Hurmerinta kertoo.

Delivery Hero ei ole tehnyt toimintavuosinaan vielä yhtään voitollista vuotta, mutta silti sen markkina-arvo on 19 miljardia euroa.

”Samaa luokkaa kuin Nokian markkina-arvo”, Hurmerinta vertaa.

Suomessa Delivery Hero toimii Foodora-nimellä. Sen kilpailija on suomalainen Wolt, jolla on neljä tuhatta lähettiä Suomessa

Helsingin Sanomien markkinaosapuolilta saamien epävirallisten tietojen mukaan Foodora ja Wolt kisaavat markkinaosuuksista varsin tasaväkisesti: molemmat hallitsevan Suomen markkinoista noin puolta.

Lue lisää: Wolt sai alkunsa kehnosta liikeideasta, levisi 23 maahan ja kasvoi yli miljardin arvoiseksi yhtiöksi – Nyt sen suomalaiset perustajat kertovat, miten kaikki tapahtui

Tuomas Hurmerinta, 36, nousi nykyiseen pestiinsä sattumien kautta. Hän oli tyytyväisesti töissä hissiyhtiö Koneen strategiatiimissä, mutta kun avovaimo pääsi Berliiniin startup-töihin, Hurmerinta lähti perässä.

”Ajattelin, että hyvä seikkailu.”

Hurmerinta päätyi viisi vuotta sitten muutaman mutkan kautta tekemään töitä Delivery Heron operatiivisen johtajan kanssa.

Vastuualueet ovat kasvaneet kokemuksen karttuessa.

”Pidän huolta, että maayhtiöillä on oikea johto, strategia ja resurssit. Sitten on varsin vapaat kädet”, hän kuvaa Euroopan liiketoiminnan vetovastuutaan.

Hurmerinta kertoo yhtiön laajentuneen eri maihin alusta asti lähes yksinomaan yritysostojen avulla.

”Monessa maassa on vieläkin alkuperäinen johto.”

Hurmerinnan mukaan Euroopan ja Lähi-idän liiketoimintayksiköt ovat kannattavia, mutta voittojen sijaan yhtiö keskittyy kasvuun.

Se on tärkeää myös kannattavuuden kannalta, sillä mitä tiheämmin ravintoloita, kauppoja, lähettejä ja tilauksia kullakin alueella on, sitä tehokkaammaksi ja nopeammaksi toiminta tulee.

Delivery Hero antaa yleensä ostettujen yhtiöiden jatkaa toimintaansa niiden omalla teknologialla.

Se kehittää korkeintaan kaikille sopivia sovelluksia, joita maayhtiöt voivat kytkeä omiin järjestelmiinsä, Hurmerinta kertoo.

”Esimerkiksi Foodora toimii Suomessa yhdellä teknologia-alustalla, mutta Itävallassa firmamme Mjam toimii toisella ja Kreikassa firmamme E-Food kolmannella”, Hurmerinta kertoo.

Tuomas Hurmerinta Delivery Heron pääkonttorin edessä Berliinissä.­

Hurmerinnan mukaan yhteistä teknologia-alustaa olennaisempaa on ymmärtää asiakasta, hänen käyttäytymistään ja tarpeitaan.

Hänen mukaansa ruoantoimitusyhtiöiden menestys on lopulta viiden seikan varassa:

1. Valikoima. ”Ravintoloita ja tuotteita pitää olla riittävästi ja riittävän hyviä.”

2. Hinta. ” Data näyttää selkeästi, että myynti on todella hintasensitiivistä. Halvemmat hinnat lisäävät kysyntää, ja alennuskampanjat saavat myynnin liki räjähtämään.”

3. Nopeus. ”Aasiassa kuljetusajan standardi on jo 20 minuuttia. Suomessa se on 30 minuutin tienoilla, mutta voi olla, että muutaman vuoden päästä se ei enää riitä. Se voi olla 20 minuuttia.”

4. Saumaton tilauskokemus. ”Toisin sanoen se, että tilausta ei peruta, kuljettaja ei eksy ja vastaukset saa helposti.”

5. Tuotelaajennukset esimerkiksi ruoka- ja päivittäistavaroihin.

”Meillä on nyt kaksisataa omaa varastoa, josta ruokakassin saa toimittua läheltä 15 minuutissa kotiin. Vuoden lopussa niitä on 400. Euroopassa näitä on vasta Turkissa. Tämä on liiketoimintana vasta pientä, muutaman prosentin luokkaa globaalista liikevaihdosta, mutta kasvu on älytöntä.”

Delivery Heron Euroopan-johtaja Tuomas Hurmerinta Museumsinsel-kaupunginosan liepeillä Berliinissä.­

Hurmerinta arvelee, että Amazonin ja Googlen kaltaiset teknologiajätit tulevat olemaan lähivuosina yhä enemmän kiinnostuneita ruoantoimitusyhtiöistä. Joko ostaakseen niitä, tai solmimalla kumppanuuksia niiden kanssa.

Esimerkiksi Amazon voi tarvita tiheän lähettiverkoston, jotta tavarat saadaan toimitettua kotiin alle puolessa tunnissa tilauksesta.

”Se, joka saa kauppakassin kotiin halvalla, on voittaja. Amazonilla ei ole tätä logistiikkainfraa”, Hurmerinta pohtii.

Amazon omistaakin jo osan Deliveroosta. Google on puolestaan mukana kuljetusbisneksessä tarjoamalla monille kuskiyhtiöille karttapalveluita ja niiden optimointia.

”Google tekee nykyisin eniten rahaa hakupalvelunsa kautta. Monessa maassa voi tilata ruokaa sen löytöpalvelun ja hakuselaimen kautta.”

Delivery Hero on viime vuosina laajentunut voimakkaasti Aasiaan.

Se osti joulukuussa 2019 Etelä-Koreasta 3,6 miljardilla dollarilla Woowan Brothers -ruoanjakeluyhtiön ja avasi äskettäin Japanin-toiminnot.

Aasiassa liikevaihdon kasvu on vuositasolla ”satoja prosentteja”, kun Euroopassa vuosikasvu toisella vuosineljänneksellä oli 47 prosenttia tilausmäärällä mitattuna ja 84 prosenttia liikevaihdolla mitattuna, Hurmerinta kertoo.

Kotimaansa Saksan ruokakuljetukset Delivery Hero myi viime vuonna hollantilaiselle Takeaway.comille, kun se ei saanut näitä toimintoja itse kannattamaan.

”Saksalaiset ovat hyvin hintasensitiivisiä ja kuljetustoiminta kallista. Totesimme, että saamme investoinneille paremman tuoton kehittyvillä markkinoilla kuten Aasiassa”, Hurmerinta selittää.

Delivery Hero on vetäytynyt monista muistakin Länsi-Euroopan maasta.

”Keskitymme kasvuun”, Hurmerinta perustelee liiketoiminnan uudelleensuuntaamista.

Hän käy läpi tarkemmin ruoantoimitusyhtiöiden liiketoiminnan perusideaa. Sen mukaan voitot kerätään suurten volyymien myötä.

Hurmerinnan mukaan tyypillisesti 10–20 euron tilauksista tulee ruoanvälitysyhtiön kate tai voitto kulujen jälkeen jää usein 0,50–1 euron tasoille.

Delivery Herolle noita euroja ja euron puolikkaitakin jo satelee: huhti–kesäkuussa Delivery Hero kuljetti 281 miljoonaa tilausta eli lähes sata miljoonaa tilausta kuukaudessa, Hurmerinta kertoo.

Osa sijoittajista karttaa kuljetusyhtiöitä sen takia, että niiden kuljettajat ovat pätkätyöläisiä ilman vakituisen työsuhteen tuomaa turvaa. Tämä muodostaa poliittisen riskin ainakin länsimaissa, joissa työvoiman työehdoista halutaan pitää huolta.

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto linjasi torstaina, että Foodoran ja Woltin ruokalähetit eivät ole yrittäjiä vaan työsuhteessa.

Lue lisää: Ruokalähettikiistan ydin: Onko mikä tahansa työ parempi kuin ei työtä lainkaan?

Hurmerinta ei ota linjaukseen sinänsä kantaa.

”Lainsäädäntö ei ole pysynyt reaalimaailman matkassa. On tärkeää, että saadaan ratkaisuja, joita kuljettajat haluavat ja firmat arvostavat”, Hurmerinta sanoo.

Kun eri maissa lainsäädäntö on kovin erilaista, ja kuljetushuiput osuvat lounas- ja illallisaikoihin, joustavuus on kaikille tärkeää, hän lisää.

”En näe tässä mitään eksistentiaalista [olemassaolon haastavaa] kriisiä.”

”Huolia tulisi ennemminkin siitä, jos asiakkaat eivät haluaisi näitä palveluita. Mutta kysynnän kova kasvu osoittaa että asiakkaat näkevät kuljetuspalveluissa suurta arvoa ja helpotusta heidän arkeensa.”

Nokiaa arvokkaampi

Berliiniläinen Delivery Hero on yksi läntisen maailman suurimpia ruoanvälitysyhtiöitä.

Työntekijöitä on yli 25 000, kuljettajia noin miljoona ja toimintaa yli 40 maassa ja yli 600 kaupungissa.

Delivery Heron markkina-arvo on yli 19 miljardia euroa.

Toimii Foodora-brändillä Pohjoismaissa, ja on Pohjoismaiden suurin ruoantoimitusyhtiö.

Suomessa Foodora operoi yli 80 kaupungissa. Foodoralla on Suomessa maanlaajuisesti yli 2 500 kumppaniravintolaa.

Yrityksellä on Suomessa noin sata työntekijää.

Markkinaosapuolten arvioiden mukaan Foodora ja Wolt jakavat ruoankuljetusyhtiöiden markkinat keskenään Suomessa jokseenkin samansuuruisin osuuksin.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous