Kiinnostus anonyymiin rekrytointiin on kasvamassa, ilmenee henkilöstöalan ammattilaisille tehdystä kyselytutkimuksesta - Talous | HS.fi

Kiinnostus anonyymiin rekrytointiin on kasvamassa, ilmenee henkilöstöalan ammattilaisille tehdystä kyselytutkimuksesta

Työterveyslaitoksen tekemässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä monimuotoisuudesta.

Anonyymi rekrytointi tarkoittaa sitä, ettei työnhaussa käy ilmi esimerkiksi hakijan nimeä, ikää tai sukupuolta. Kuvassa asiakas Pasilan TE-toimistossa viime heinäkuussa.­

17.10. 14:12

Työterveyslaitoksen tuoreeseen kyselytutkimukseen vastanneista henkilöstöalan ammattilaisista 12 prosenttia kertoi, että anonyymia rekrytointia on joissain muodossa käytetty tai kokeiltu omalla työpaikalla.

Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Barbara Bergbomin mukaan kyselyyn tulleiden vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että organisaatioissa on kasvavaa kiinnostusta anonyymiin rekrytointiin, vaikka sitä kokeilleiden osuus on edelleen pieni.

Käytännössä anonyymi rekrytointi tarkoittaa sitä, ettei työnhaussa käy ilmi esimerkiksi hakijan nimeä, ikää tai sukupuolta. Anonyymia rekrytointia on toistaiseksi otettu käyttöön tai kokeiltu useimmiten iän ja sukupuolen osalta, Työterveyslaitoksen tiedotteessa kerrotaan. Kyselyn vastaajat kertoivat anonyymin rekrytoinnin haasteeksi sen, etteivät nykyiset rekrytointijärjestelmät tue sitä.

”Anonyymi rekrytointi tasoittaa erilaisten ryhmien pääsyä työhaastatteluun, mutta ei vielä takaa eri ryhmien tasavertaista valituksi tulemista. Ennakkoluulot, stereotypiat ja itseään muistuttavien näkeminen muita myönteisemmässä valossa esimerkiksi haastattelutilanteessa voivat vaikuttaa paljon enemmän kuin rekrytoivat henkilöt tiedostavat”, Bergbom toteaa Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Nimellä ja etnisellä taustalla tiedetään olevan merkitystä työnhaussa. Tämä on käynyt ilmi esimerkiksi Helsingin yliopistossa tehdyssä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa, jonka mukaan kaikkein huonoiten työhaastatteluihin pääsee somalialaistaustainen ja irakilaistaustainen työnhakija.

Työterveyslaitoksen Monimuotoisuusbarometri -nimisessä kyselyssä selvisi myös, että organisaatioissa on halua lisätä työntekijöiden monimuotoisuutta.

52 prosenttia vastaajista kertoi, että oman työpaikan viestinnässä on pyritty tuomaan esiin henkilöstön monimuotoisuutta. Tutkimusten mukaan työpaikan esittäminen monimuotoisena lisää eri vähemmistöihin kuuluvien kiinnostusta avoinna olevia työpaikkoja kohtaan.

11 prosenttia alkuvuonna tehtyyn kyselyyn vastanneista henkilöstöalan ammattilaisista kertoi havainneensa rekrytoinnissa tapahtunutta syrjintää. Syrjintä perustui useimmiten etniseen tai kansalliseen taustaan ja sukupuoleen. Sen arvioitiin useimmiten olevan rekrytoivan henkilön osalta tiedostamatonta tai tahatonta.

”Barometrin tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että pääkaupunkiseudulla tiedostetaan vierasperäisen nimen haittaavan työpaikan saantia muuta Suomea jonkin verran useammin”, laitoksen tiedotteessa kerrotaan.

Monimuotoisuusbarometriin vastasi yhteensä 250 henkilöstöalan ammattilaista ja se toteutettiin yhteistyössä henkilöstöjohdon ja –ammattilaisten yhdistyksen Henry ry:n ja KT Kuntatyönantajien kanssa.

Vastaava kyselytutkimus on toteutettu aikaisemminkin ja Työterveyslaitoksen mukaan suhtautuminen työntekijöiden monimuotoisuuteen on muuttunut.

Vuonna 2007 kyselyyn vastanneista 51 prosenttia katsoi, että omassa organisaatiossa hyväksytään monimuotoisuuden eri ilmenemismuodot ja kannustetaan ihmisiä avoimuuteen. Tänä vuonna 78 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä.

Myös henkilöstöalan ammattilaisten suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on muuttunut merkittävästi. Vuonna 2011 vastaajista 59 prosenttia kannatti työperäisen maahanmuuton edistämistä, kun tuoreessa kyselyssä tätä mieltä oli peräti 86 prosenttia.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous