Mehiläinen pyrkii kansainvälisille markkinoille digipalveluilla – Suomen lähialueille on tarkoitus perustaa myös omia lääkärikeskuksia - Talous | HS.fi

Mehiläinen pyrkii kansainvälisille markkinoille digipalveluilla – Suomen lähialueille on tarkoitus perustaa myös omia lääkärikeskuksia

Mehiläinen irrottaa digipalvelut erilliseksi yhtiöksi ja pyrkii nostamaan sen palveluksessa olevien ohjelmistokehittäjien määrän yli sataan.

Mehiläisen pääkonttori ja sairaala Etu-Töölössä.­

24.11.2020 2:00

Suomen suurin terveysalan yritys Mehiläinen tähtää lähivuosina voimakkaaseen kansainväliseen kasvuun.

Mehiläinen irrottaa digitaalisen terveydenhuollon kehittämiseen oman erillisen Beehealthy-tytäryrityksen, jonka tavoitteena on myydä asiakkaille alustaratkaisuja ja tarjota myös itse terveydenhuollon palveluita Suomen rajojen ulkopuolella.

Kotimaassa kasvuhaluilla on rajat: Mehiläinen suunnitteli kilpailevan yrityksen Pihlajalinnan ostamista, mutta kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti syyskuun lopussa markkinaoikeudelle yrityskaupan kieltämistä.

Mehiläisellä on Suomessa käytössä Omamehiläinen -palvelu ja mobiilisovellus, joka sisältää muun muassa sähköisen ajanvarauksen, reseptien uusimismahdollisuuden, potilaan terveyshistorian ja Digiklinikaksi nimetyn palvelun. Tällaista kokonaisuutta Beehealthy aikoo myydä myös ulkomaisille asiakkaille. Suomessa Mehiläisen digipalvelulla on noin miljoona rekisteröitynyttä ja puoli miljoonaa aktiivista käyttäjää.

Toistaiseksi Mehiläinen on julkistanut myyneensä alustaratkaisut kreikkalaiselle ja italialaiselle terveydenhuollon toimijalle. Kreikassa yksityinen sairaala- ja lääkäripalveluja tarjoava Hellenic Healthcare Group on ostanut lisenssin Mehiläisen kehittämään Digiklinikka-alustaan, ja Italiassa Centro Medico Santagostino on ostanut Digiklinikan verkkototeutuksen, joka sisältää myös oirekartoituksen sekä erillisen koronakanavan.

Beehealthyn liiketoimintajohtajan Oskari Eskolan mukaan näiden kahden lisäksi Mehiläisellä on sopimukset viidestä muusta alustakaupasta, jotka julkistetaan myöhemmin. Sopimuksia on solmittu myös Euroopan ulkopuolelle.

Digiklinikan etävastaanotto tarkoittaa sitä, että potilas on chat-palvelun kautta yhteydessä lääkäriin. Kyseessä ei ole reaaliaikainen keskustelu, vaan lääkärille jätetään viesti, johon tämä vastaa. Se on eri palvelu kuin ajanvarauksella tehtävä lääkärin video- tai puhelinvastaanotto. Koronaepidemia on kasvattanut Digiklinikan käyntimääriä tänä vuonna.

Mehiläisessä jatketaan Beehealthyn rinnalla kotimaan digitaalisen terveydenhuollon palveluiden kehittämistä omalla jo olemassa olevalla tiimillä, jota myös kasvatetaan.

Mehiläinen tutkii kansainvälistymisessään mahdollisuutta myös itse tuottaa palveluita muuallakin kuin Suomessa.

”Silloin me lähdemme digitaalisuus edellä rakentamaan Digiklinikka-tyyppistä toimintaa, jota täydennetään fyysisillä lääkärikeskuksilla”, Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sanoo.

Järvenpään mukaan Mehiläinen tutkii tästä näkökulmasta erityisesti Suomen lähialueita eli pohjoismaita, Viroa ja Saksaa, mutta on selvittämässä laajenemismahdollisuuksia myös Keski- ja Itä-Euroopassa.

”Ohjelmistopalvelua voi myydä melkein minne tahansa, koska se skaalautuu. Siinä ei ole maantieteellisiä rajoja. Jos sen sijaan lähdetään rakentamaan fyysistä palveluverkostoa tai ostamaan olemassa olevia toimijoita, mikä on todennäköisempi tie, täytyy keskittyä yhteen maahan kerrallaan.”

Suomessa Mehiläinen on kiinnostuneempi myymään kunnille ja tuleville maakunnille terveyspalveluiden kokonaisuutta sen sijaan, että se olisi pelkästään ohjelmistojen myyjä.

Beehealthy irrotettiin omaksi yhtiökseen, koska Järvenpään mukaan Mehiläisen kaltaisen ison yrityksen ei välttämättä ole helppoa käynnistää startup-tyyppistä täysin uutta toimintaa osana muita toimintojaan.

”Tämä on kansainvälistä ohjelmisto- ja alustabisnestä. Haluamme antaa tälle liiketoiminnalle startup-henkisen itsenäisyyden ja toimintavapauden.”

Beehealthya vetävä Oskari Eskola oppi tuntemaan Mehiläisen työskennellessään Tukholmassa pääomasijoittaja Tritonilla, joka oli aiemmin yksi Mehiläisen omistajista. Mehiläisen palvelukseen Eskola siirtyi 2019.

Mehiläisellä on nyt töissä noin 70 ohjelmistokehittäjää, joiden määrän yhtiö aikoo Beehealthyn myötä nostaa yli sataan. Yhtiön kehitystyötä tehdään Helsingin lisäksi Turussa ja Jyväskylässä.

”Me tarvitsemme paljon uusia tekijöitä. Monelle sovelluskehittäjälle ei välttämättä ole tullut edes mieleenkään, että Mehiläisellä koodataan”, Eskola sanoo.

Mehiläinen kertoi maanantaina, että se ei jatka enää tarjousaikaa kotimaisen kilpailijansa Pihlajalinnan osakkeista.

Mehiläinen olisi halunnut ostaa Pihlajalinnan, mutta kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esitti syyskuun lopussa markkinaoikeudelle yrityskaupan kieltämistä. Markkinaoikeus voi joko kieltää yrityskaupan KKV:n esityksen mukaisesti, hyväksyä kaupan sellaisenaan tai asettaa sen toteuttamiselle ehtoja.

Päätöstä odotetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa KKV:n esityksestä eli 29. joulukuuta mennessä.

Mehiläisen mukaan noin 85 prosenttia Pihlajalinnan osakkaista on hyväksynyt ostotarjouksen sen viimeiseen voimassaolopäivään eli 20. marraskuuta mennessä. Yhtenä kaupan ehtona Mehiläisellä oli myös se, että se saisi yhteensä haltuunsa yli 90 prosenttia Pihlajalinnan osakkeista.

Mehiläinen kertoi maanantaina pitävänsä epätodennäköisenä, että se pystyy toteuttamaan ostotarjouksen marraskuun loppuun mennessä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat