Työmarkkinat repeytyivät lokakuussa: Entistä pienemmälle joukolle työntekijöitä maksetaan aiempaa parempaa palkkaa – näin palkkatulot ja työllisyys kehittyivät kunnassasi - Talous | HS.fi

Työmarkkinat repeytyivät lokakuussa: Entistä pienemmälle joukolle työntekijöitä maksetaan aiempaa parempaa palkkaa – näin palkkatulot ja työllisyys kehittyivät kunnassasi

Suomalaisten palkkatulo kasvoi etenkin rakentamisessa ja teollisuudessa, vaikka työllisyys heikentyi samaan aikaan, kertoo Helsinki Graduate School of Ecomicsin (GSE) tilanneraportti.

Malminkuljetushihna Terrafamen Sotkamon kaivoksella vuonna 2018.­

25.11.2020 2:00 | Päivitetty 25.11.2020 11:31

Suomalaisille maksettujen palkkojen kokonaismäärä näyttää kääntyneen syksyllä nousuun, kertoo taloustieteilijöiden tuore tilannekatsaus.

Helsinki Graduate School of Economics (GSE) selvitti Verohallinnon tulorekisterin pohjalta suomalaisten palkkasumman ja työllisyyden kehitystä vuosina 2019–2020.

Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa, johon ei ole laskettu mukaan työsuhde-etuja.

Vielä huhtikuun ja elokuun välisenä aikana palkkasumma on ollut edellistä vuotta alemmalla tasolla. Sen sijaan syyskuussa 2020 suomalaisten palkkasumma nousi jo edellisvuoden tasolle.

Kehitys on jatkunut myönteisenä lokakuussa, kertoo GSE:n tutkimusryhmän johtaja, professori Otto Toivanen Aalto-yliopistosta.

”Suomalaisille maksettiin lokakuussa kokonaisuutena noin prosentin verran enemmän palkkoja kuin edellisvuonna”, Toivanen sanoo.

Samaan aikaan työllisyyden kehitys on ollut heikkoa. Koronaviruspandemia on näkynyt maaliskuun puolivälin ja marraskuun puolivälin välisenä aikana työttömyysturvahakemusten määrän jyrkkänä kasvuna.

Kelaan tulleiden työttömyysturvahakemusten määrä ylitti edellisvuoden tason yli 130 000 hakemuksella, ja voimakkain kasvu näyttää alkaneen noin viikkoa sen jälkeen, kun poikkeusolot tulivat keväällä voimaan.

Työttömyysturvahakemusten määrä alkoi tosin hiipua jo toukokuussa. Kesällä ja alkusyksyllä kasvu on vastannut edellisvuoden vauhtia.

Poikkeusaika on kuitenkin heikentänyt työllisyystilannetta kaikkialla Suomessa. Maakunnista pahiten on kärsinyt Uusimaa, jossa työttömyysturvahakemukset kasvoivat maalis–marraskuussa yli 80 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Voimakkain vaikutus on ollut palvelualalla.

Hakijoiden joukossa oli erityisen paljon kaupan alan työntekijöitä ja kauppiaita, mutta myös esimerkiksi lähihoitajia. Myös ravintolatyöntekijät, rakennustyöntekijät ja siivoojat korostuvat hakijoiden joukossa.

Työllisten määrä oli vielä alkuvuonna edellisvuotta korkeammalla tasolla. Esimerkiksi Helsingissä oli tammikuun 2020 alussa lähes 297 000 työllistä, mikä oli reilut 8000 enemmän kuin edellisen vuoden alussa.

Huhtikuussa tilanne heikkeni nopeasti pandemian vuoksi, eikä työllisten määrä ole heinäkuuta lukuun ottamatta noussut Helsingissä vuoden 2019 tasolle.

Katso HS:n koostamasta laskurista, miten työllisyys ja palkat kehittyivät Suomen kunnissa:

Koko Suomen työllisyys on myös ollut koko pandemian ajan viime vuotta heikompaa, joskin elokuun lopussa päästiin hetkittäin lähelle edellisvuoden tasoa.

Työllisyyslukujen heilahteluista huolimatta palkansaajien tienestit ovat kehittyneet myönteisesti alkusyksyn aikana. Erityisen vahvaa nousua on ollut teollisuuden ja rakentamisen alojen palkkasummissa.

”Esimerkiksi teollisuudessa oli lokakuussa vähemmän palkansaajia kuin edellisvuonna. Tästä huolimatta palkkasumma oli korkeampi. Se kertoo, että pienemmälle joukolle työntekijöitä on maksettu parempaa palkkaa”, Toivanen kertoo.

Lokakuun palkkasummat ovat vielä tarkentumassa, sillä osa tiedoista toimitetaan tulorekisteriin vasta myöhemmin. Tästä huolimatta jo tällä hetkellä näyttää siltä, että palkkasumma ovat kasvaneet useimmilla toimialoilla lokakuussa.

Esimerkiksi kaupan, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä asiantuntijapalveluiden lokakuun palkkasumma oli edellisvuoden edellä.

Laskua palkkasummissa näkyi puolestaan majoitus- ja ravintola-alalla sekä logistiikassa ja virkistyspalveluissa, joiden palkkasummat olivat lokakuussa selvästi edellisvuotta alemmat. Keskeisiä selittäviä tekijöitä tälle ovat pandemian vuoksi tehdyt rajoitukset palveluiden aukiolossa ja kuluttajien matkustuksessa.

Maantieteellisesti tarkasteltuna palkkasummat nousi viime vuoteen verrattuna eniten Uudessakaupungissa ja Kemissä, joissa nousua tapahtui 7,2 prosenttia.

Suhteellisesti suurimmat pudotukset palkkatuloissa tapahtuivat Järvenpäällä, Vantaalla ja Porvoossa. Suurin prosentuaalinen pudotus tapahtui Keravalla, jossa palkkasumma laski lokakuussa 4,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Ikäryhmien välisessä vertailussa palkkasumma laski alle 30-vuotiaiden joukossa sekä hieman 50–54-vuotiaiden ryhmässä. Muissa ikäryhmissä palkkasummat nousivat vuoden 2020 ja 2019 vertailussa. Eniten palkkasumma nousi 60–64-vuotiailla sekä 45–49-vuotiailla palkansaajilla.

Suurin notkahdus tapahtui alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti verrattuna viime vuoteen.

Vielä keväällä näytti siltä, että koronaviruksen talousvaikutukset osuvat yhtä lailla korkeasti palkattuihin suomalaisiin kuin nuorempiin matalapalkka-alojen työntekijöihin.

Syksyä kohti on kuitenkin käynyt selväksi, että palkkatulot ja työllisyys ovat laskeneet eniten juuri nuorten palkansaajien parissa.

”Todennäköisin selitys tälle on, että normaalisti nuoria työllistävät alat, kuten ravintolat ja matkailu, kärsivät pandemiasta eniten. Esimerkiksi kesätyömarkkinat olivat tänä vuonna täysin sekaisin, mikä selittää rajuja pudotuksia kesäkuukausien työllisyydessä”, Toivanen sanoo.

Oikaisu 25.11. klo 11.32: Helsinki GSE:n tekemä tutkimus perustuu Verohallinnon ylläpitämään tulorekisteriin. Alun perin jutussa puhuttiin virheellisesti Tilastokeskuksesta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat