EKP:n edustaja FT:ssä: ”Riittävän vahvasti pääomitetut pankit voivat maksaa osingot ensi vuoden puolella” - Talous | HS.fi

EKP:n edustaja FT:ssä: ”Riittävän vahvasti pääomitetut pankit voivat maksaa osingot ensi vuoden puolella”

Linjaus tarkoittanee, että Euroopan vakavaraisimpiin pankkeihin kuuluva Nordea voi maksaa tänä vuonna lykkääntyneet osinkonsa ja OP tuotto-osuuksiensa korot.

Euroopan keskuspankin päärakennus.­

25.11.2020 12:44

Euroopan keskuspankin (EKP) pankkivalvonnan varapuheenjohtaja Yves Mersch sanoo talouslehti Financial Timesin haastattelussa, että riittävän vahvasti pääomitetut pankit voinevat maksaa osinkonsa ensi vuoden puolella. Merschin mukaan näyttää siltä, ettei ainakaan yleisen kiellon jatkamiselle ole riittäviä oikeudellisia perusteita.

EKP käytännössä kielsi euroalueen pankeilta osingonmaksun viime maaliskuussa, koska se halusi varmistaa, että pankeilla on riittävästi pääomaa koronaepidemian aiheuttamien luottotappioiden kattamiseen.

Samaan aikaan EKP myös lievensi väliaikaisesti pankkien pääomavaatimuksia, jotta luotonanto ei tyrehtyisi ja pahentaisi yritysten ongelmia. Samanlaisia toimia tekivät myös euroalueen ulkopuolella olevien maiden, kuten esimerkiksi Ruotsin ja Britannian pankkivalvojat.

Merschin mukaan valvojien huolena oli, että osa pankeista jakaisi väliaikaisen lievennyksen vapauttamat pääomat omistajilleen sen sijaan, että ne käytettäisiin luotonantoon.

Päätös osinkokiellosta uusittiin loppukesällä, mikä tarkoitti, että eurooppalaiset pankit eivät ole tänä vuonna voineet maksaa osinkoja lainkaan. Suomessa linjaus koski varsinaisten osinkojen lisäksi myös OP-ryhmän tuotto-osuuksien korkoja, koska ne katsotaan voitonjaoksi.

Erityisesti hyvää tulosta tekevät pankit ovat kritisoineet kulisseissa osinkokieltoa jopa vaaralliseksi, koska se uhkaa rapauttaa sijoittajien luottamuksen pankkeihin sijoituskohteena. Se taas voi olla pitkällä tähtäimellä haitallista koko toimialalle.

Pankkien kirjanpitosääntöjen mukaan niiden on pitänyt joka tapauksessa varautua koronaepidemian aiheuttamiin tappioihin kirjaamalla tappiovarauksia etupainotteisesti.

FT:lle puhuneen Merschin mielestä osinkokieltoa pitäisi harkita tapauskohtaisesti, ja sitä pitäisi arvioida suhteessa esimerkiksi pankkien niin sanottuihin sisäisiin malleihin, joiden perusteella pankit arvioivat asiakkaidensa luottotappioriskiä. Mallit vaikuttavat ratkaisevasti pankilta vaadittavaan pääomaan.

Merschin mukaan joidenkin pankkien sisäiset mallit perustuvat yhä aivan liian ”ruusuisiin” arvioihin pandemian vaikutuksista.

Euroalueella on hyvin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa olevia pankkeja. Suomen suuret pankit eli Nordea ja OP-ryhmä ovat alueen vakavaraisimpien ja hyvää tulosta tekevien pankkien joukossa, kun taas monilla Italian ja Espanjan pankeilla on edelleen finanssikriisin perintönä paljon järjestämättömiä luottoja. Myös niiden vakavaraisuus on heikompi.

Pankkivalvojien keskuudessa on ollut erimielisyyttä siitä, miten osinkokiellon jatkoon tulisi suhtautua. Esimerkiksi Suomen Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen sanoi HS:n haastattelussa syyskuussa, että hänen mielestään vahvojen pankkien osingot pitäisi vapauttaa.

Jos kielto kumotaan tai se toteutetaan tapauskohtaisesti, Nordea voisi todennäköisesti jakaa viime vuoden osinkonsa ensi vuoden alussa. Myös OP-ryhmä todennäköisesti voisi maksaa tuotto-osuuksiensa koron.

Tuotto-osuudet ovat omaan pääomaan luettavia rahoitusinstrumentteja, joita ryhmän osuuspankit myivät joitain vuosia sitten asiakasomistajilleen. Niille maksetaan vuotuista korkoa, joka riippuu pankin tuloksesta. OP ryhmä on asiakkaiden omistama osuuskunta, joten varsinaista osinkoa se ei maksa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat