Koronavirus tuhosi valtavan määrän hyvin­vointia, mutta osake­kurssit rikkovat silti ennätyksiä – Asian­tuntijat kertovat, mistä se johtuu ja onko nousu kestävää - Talous | HS.fi

Koronavirus tuhosi valtavan määrän hyvin­vointia, mutta osake­kurssit rikkovat silti ennätyksiä – Asian­tuntijat kertovat, mistä se johtuu ja onko nousu kestävää

OP:n Antti Saaren mukaan joukossa on myös osakkeita, joiden nousurallia on vaikea perustella.

Wall Streetillä rikottiin uusia ennätyksiä maanantaina, kun Dow Jones ja S&P 300 -indeksit kipusivat uusiin ennätyslukemiin.­

26.11.2020 2:00 | Päivitetty 26.11.2020 6:28

Osakekurssien perusteella länsimaiden talousodotukset ovat nyt paremmat kuin aikoihin. Paremmat kuin vuosi sitten, kun koronaepidemiasta ei ollut vielä tietoakaan ja huomattavasti paremmat kuin kaksi vuotta sitten, jolloin talouskasvu oli vielä virkeää.

Yhdysvaltain Dow Jones -indeksi nimittäin puhkaisi maanantaina 30 000 pisteen ennätysrajan. S&P 500 -indeksikin kipusi uuteen ennätyslukemaan.

Myös Helsingin pörssi on noussut lähes koronaepidemiaa edeltävälle tasolle. Öljyn hintakin on toipunut viime kevään notkosta.

Markkinoiden kehitystä seuraavat analyytikot selittävät nousua viime päivinä ja viikkoina saaduilla hyvillä uutisilla. Tiedot tehokkaista rokotteista kasvattavat uskoa siihen, että taloudessa palataan jo ensi vuoden puolivälissä normaalimpaan menoon. Presidentti Donald Trumpin vähittäinen taipuminen rauhanomaiseen vallanvaihtoon vähentää pelkoa kaaoksesta Yhdysvaltain johdossa.

”Meillä on jo ainakin kolme lupaavaa rokotetta, jotka luovat edellytyksiä paluuseen normaalimpaan elämään ja talouskasvuun. Markkinat ovat ottaneet odotuksissa vähän etunojaa. Myös Yhdysvaltain presidentinvaalien tilanteen selkiytyminen on hyvä uutinen. Jonkun aikaa näytti siltä, että presidentti Trump hiekoittaa Joe Bidenin hallinnon siirtymää pitkään ja vaikeuttaa näin vallanvaihtoa. Nämä huolet ovat väistymässä”, OP-ryhmän pääanalyytikko Antti Saari sanoo.

Bidenin hallinnolta odotetaan Saaren mukaan Yhdysvaltain kansainvälisten suhteiden järkevöitymistä, mikä voisi edistää eurooppalaisten yritysten vientinäkymiä. Myös keynesiläistä eli elvytysmyönteistä talouskoulukuntaa edustavan Janet Yellenin oletettu nimitys valtiovarainministeriksi tukee positiivisia kasvuodotuksia.

”Oletettavasti hänen nimittämisensä ylläpitää elvytysmyönteistä politiikkaa. Entisenä keskuspankin johtajana hänellä on myös hyvät suhteet keskuspankkiin”, Saari sanoo.

Samat ilmiöt tukevat Saaren mukaan myös öljyn hintaa. Jos epidemia saadaan rokotteilla kuriin, kansa alkaa taas autoilla ja matkustaa, mikä kasvattaa öljyn kulutusta.

Lukemia ja selityksiä on silti vaikea täysin ymmärtää, koska epidemia on todellisuudessa pyyhkinyt mennessään valtavan määrän tuotantoa ja materiaalista hyvinvointia. Bruttokansantuotteen supistuminen kaikkialla maailmassa kertoo, että tavaroita on jäänyt tuottamatta, ruokaa kasvattamatta ja palveluja suorittamatta.

Miten nämä menetykset voivat pyyhkiytyä kokonaan pois osakkeiden hinnoista?

Analyysitalo Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén muistuttaa, että lopulta koronan aiheuttama kuoppa kysynnässä jäi yllättävän pieneksi.

”Yritysten tulokset heikkenivät lopulta yllättävän vähän, ja ensi vuodelle odotetaan jo ennätystuloksia. Osakkeen hinta perustaa yrityksen tulevaisuuden kassavirtoihin. Jos siellä yksi vuosi on vähän heikompi, sen merkitys ei ole kovin suuri”, Vilén sanoo.

Se, että yritykset ovat selvinneet yllättävän hyvin pandemiasta, johtuu Vilénin mukaan siitä, että valtiot ja keskuspankit ovat elvyttäneet taloutta ennennäkemättömällä tavalla.

”Ikinä aikaisemmin ei ole nähty tällaista elvytystä. Voi sanoa, että koronan aiheuttama kuoppa täyttyi seteleillä, joita valtiot ja keskuspankit ovat sinne heittäneet”, hän sanoo.

Ennen kuin finanssi- ja eurokriisin rahapoliittista elvytystä oli ehditty kunnolla purkaa, keskuspankit alkoivat pumpata pankkien kautta talouteen ennätyshalpaa rahaa. Valtioiden lainanottoa on tuettu valtavilla arvopaperiostoilla.

Yhdysvalloissa korkoja ehdittiin kolmen viime vuoden aikana nostaa niin, että USA:n kymmenen vuoden joukkolainan korko nousi yli kahteen prosenttiin. Nyt se on painunut jälleen alle 0,9 prosenttiin.

”Yhdysvaltain liittovaltion velka on maailman suurin omaisuuserä. Jos se ei tuota, vaikutukset osakemarkkinoille ovat isot”, Vilén sanoo.

Kun korkosijoitusten tuotot ovat lähes nollassa tai negatiivisia, osakkeille ja kiinteistöille ei ole sijoittajan näkökulmasta yksinkertaisesti tuottavaa vaihtoehtoa.

”Kyllähän se tavallaan vähän hirvittää, koska olemme tuntemattomilla vesillä. Kukaan ei tiedä, mihin tämä loppuu ja kuinka kauan tämä jatkuu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että niin kauan kuin luottamus keskuspankkeihin säilyy järkkymättömänä, tämä voi jatkua lähes loputtomiin. Japanissa tilanne on ollut tämän kaltainen hyvin pitkään”, OP:n Saari sanoo.

Toisaalta negatiivisten korkojen jatkuminen pitkälle tulevaisuuteen tarkoittaisi, ettei talouskehitys olisi kovin hyvää. Ja riskit kasvavat koko ajan, kun arvopaperien ja kiinteistöjen hinnat nousevat.

Osakemarkkinat eivät ole Saaren mukaan myöskään yhtenäiset. Voimakkaimpia hinnannousuja on nähty internetajan valtiailla, kuten Applella, Amazonilla, Googlella ja Microsoftilla.

”Jotkut ovat verranneet tilannetta vuosituhannen vaihteen it-kuplaan, mutta mielestäni vertaus on väärä. Silloin useimmat yhtiöt eivät tehneet voittoa, eikä niillä ollut edes kunnollista liiketoimintaa. Nyt nämä yritykset tekevät mieletöntä tulosta. Ne ovat todella hyötyneet etätyön, verkkokaupan ja digitaalisen viihteen kulutuksen kasvusta. Osa näistä käyttäytymisen muutoksista jää varmasti pysyväksi”, Saari sanoo.

Talouslehti The Wall Street Journal analysoi, että nimenomaan Dow Jones -indeksin nousun takana on toisaalta monien perinteisten, suhdanteista riippuvaisten teollisuusyhtiöiden osakkeiden kallistuminen hyvien rokote- ja vaaliuutisten vuoksi. Teollisuusyhtiöt ovat olleet pandemian kärsijöitä ja niiden osakekurssit ovat kehittyneet viime kuukausina paljon teknologiajättejä heikommin.

Markkinoilla on kuitenkin myös teknologiayhtiöitä, joiden arvon kehitys näyttää irtautuneen hyvin kauas niiden liiketoiminnasta. Esimerkiksi sähköautoyhtiö Teslan osakkeen arvo on kuusinkertaistunut tänä vuonna. Yhtiö maksaa niin paljon, että nykyisellä tulostahdilla sijoittaja tienaisi sijoituksensa takaisin noin 350 vuodessa.

”Yhdysvalloissa on myös paljon uudempia teknologiayhtiöitä, joille povataan vahvaa menestystä maailmanmarkkinoilla, mutta kaikki niistä eivät millään voi menestyä. Moni näistä yhtiöistä on ollut erityisesti piensijoittajien suosiossa. Joidenkin osalta tätä hypeä on vaikea perustella. Yksi tällainen on hiljattain listautunut pilvipalvelua tarjoava Snowflake”, Saari sanoo.

Snowflaken arvo on tällä hetkellä 140 kertaa yhtiön ensi vuodelle ennustettu liikevaihto.

Osakkeiden hinnat ovat Inderesin Vilénin mielestä varsin korkeita kautta osakemarkkinan, kun otetaan huomioon talousnäkymiin liittyvä epävarmuus.

”Kyllähän siellä euforian piirteitä on nähtävissä. Hintoihin on diskontattu aika paljon hyvää. Emme myöskään tiedä, minkälaista pysyvää rakenteellista vauriota epidemia lopulta talouteen jättää.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat