Asuntokauppa käy nyt kuumana: Lokakuussa uusia asuntolainoja nostettiin eniten yli yhdeksään vuoteen - Talous | HS.fi

Asuntokauppa käy nyt kuumana: Lokakuussa uusia asuntolainoja nostettiin eniten yli yhdeksään vuoteen

Hypon asiantuntijan mukaan vanhoja asuntoja ei tule nyt myyntiin kuten normaalioloissa. Syy on osin mysteeri.

Jätkäsaaren kaupunginosa Helsingissä on edelleen rakenteilla.­

30.11.2020 13:36 | Päivitetty 30.11.2020 14:57

Suomen Pankin asuntolainatilaston mukaan lokakuussa 2020 uusia asuntolainoja nostettiin kahden miljardin edestä, mikä on 5,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Suomen Pankin mukaan yhden kuukauden aikana on nostettu näin paljon asuntolainoja viimeksi toukokuussa 2011.

Koko vuoden tilastoja painaa se, että asuntokauppa notkahti keväällä. Tammi–lokakuun aikana uusia asuntolainoja on nostettu kaksi prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019.

Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko laski hieman syyskuusta ja oli 0,71 prosenttia lokakuussa.

Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo asuntolainatilaston ja aiemmin maanantaina julkaistujen asuntohintatietojen vahvistavan kuvaa, että asuntomarkkinoilla on nyt vahva tilanne erityisesti kasvukeskuksissa koronakriisin keskelläkin.

Lue lisää: Asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti Tampereella ja Helsingissä, Oulussa hinnat rajussa pudotuksessa

”Keväällä asuntokaupassa oli hyvinkin voimakas sukellus ja näkymät olivat huomattavan epävarmat talouden, työllisyyden ja terveydenkin osalta. Kesäkuusta lähtien näkymät ovat vakautuneet ja syksyn mittaan jopa parantuneet, kun olemme saaneet uutisia rokotteista ja samaan aikaan Suomen talous on pärjännyt selvästi pelättyä paremmin”, Brotherus sanoo.

Brotheruksen mukaan uudistuotantoakaan ei ole Suomessa laitettu ”säppiin” kuten paikoitellen Euroopassa on tapahtunut, vaan suunnitellut asuntoaloitukset ovat toteutuneet.

Tosin rakentaminen keskittyy lähinnä kasvukeskuksiin. Koronapandemia on lisännyt asuntomarkkinoiden voimakasta kahtiajakoa.

Koronakriisin yksi ilmentymä on se, että asuntojen tarjonta erityisesti kasvukeskuksissa on supistunut.

”Tämä on mielenkiintoinen mysteeri. Vanhoja asuntoja ei tahdo tulla myyntiin, mikä ei ollut yllätys keväällä, mutta se on jatkunut koko kesän ja pitkälle syksyyn.”

Brotherus arvelee, että erityisesti iäkkäämmät ihmiset eivät halua nyt laittaa asuntoaan myyntiin eivätkä lähde asuntokaupoille. Kotiin ei haluta tuntemattomia käymään asuntonäytöillä eikä näyttöjen kiertelykään kiinnosta.

”Toinen syy voi olla se, että varsinkaan työssä käyvillä ei ole kovin selvää kuvaa, mikä on se oikea asumistarve tulevaisuudessa, kuinka paljon esimerkiksi tarvitsee etätyötilaa ja millaiseksi työ ja vapaa-aika muodostuvat. Omaa kotia ei laiteta myyntiin, kun seuraavaa asuntoa ei ole vielä tähtäimessä. Varotaan nollan asunnon loukkua, mikä on ymmärrettävää.”

Asuntolainakanta kasvoi yli kolme prosenttia lokakuussa ja oli 103 miljardia euroa. Uusien lainojen lisäksi kasvua on vauhdittanut lyhennysvapaiden käyttö keväällä.

Suomen Pankin mukaan myös pidemmät takaisinmaksuajat vahvistavat osaltaan asuntolainakantaa.

Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika piteni hieman ja oli lokakuussa 21 vuotta 5 kuukautta.

Tyypillisin uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika Suomessa on 24–26 vuotta. Tällaisia oli hieman yli puolet lokakuun kaikista uusista asuntolainoista. Yli 29 vuoden takaisinmaksuajan lainoja oli uusista asuntoluotoista noin 10 prosenttia.

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli lokakuussa 103,4 miljardia euroa. Talletusten keskikorko oli 0,07 prosenttia.

Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat lokakuussa 100 miljoonan euron edestä. Määräaikaistalletusten keskikorko oli lokakuussa 0,23 prosenttia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat