Maailmassa on tämän vuoden lopussa velkaa 277 000 miljardia dollaria - Talous | HS.fi

Maailmassa on tämän vuoden lopussa velkaa 277 000 miljardia dollaria

Maailman yhteenlasketun velan määrä on kasvanut noin kolmanneksella viidessä vuodessa. Suomessakin valtion ja kotitalouksien velat kasvavat vauhdilla.

Myös pandemian pahiten kohtelemat alat kuten risteilyvarustamot ovat saaneet kohtuuhintaista rahoitusta. Celebrity Silhouette -risteilijälaiva Hernesaaressa vuonna 2019.­

30.11.2020 16:11

Maailman yhteenlaskettu velka kasvaa tämän vuoden loppuun mennessä 277 000 miljardiin dollariin eli noin 232 000 miljardiin euroon, kertoo talouslehti Wall Street Journal. Summa on ennätyksellisen suuri ja noin 365 prosenttia eli lähes nelinkertainen suhteessa koko maailman bruttokansantuotteeseen.

Lehti perustaa tietonsa finanssialan kansainvälisen etujärjestön, IIF:n tilastoihin.

IIF:n keräämien tietojen mukaan velan kasvuvauhti on ollut rivakkaa jo kahtena viime vuotena ja jatkunut tänä vuonna, kun valtiot ovat paikanneet koronaepidemian aiheuttamia tappioita. Vuonna 2015 maailman yhteenlaskettu velka oli 210 000 miljardia dollaria eli noin 176 000 miljardia euroa. Viidessä vuodessa velan määrä on siis kasvanut lähes kolmanneksella.

Marraskuun loppuun menneessä yritykset ja valtiot olivat laskeneet tänä vuonna liikkeeseen uusia velkakirjoja 9 700 miljardin dollarin edestä. Summa ylittää WSJ:n mukaan kaikki aiemmat ennätykset.

Suomen valtiolla on velkaa tällä hetkellä 123,3 miljardia euroa. Summa on kasvanut tämän vuoden aikana noin 17 miljardilla eurolla.

Valtioiden velkasummat ovat kasvaneet lähes kaikkialla, koska hallitukset ovat elvyttäneet taloutta ja korvanneet epidemian aiheuttamia tappioita yrityksille. Myös yritykset ja kotitaloudet ovat ottaneet velkaa matalien korkojen houkuttelemana.

Suomen asuntolainakannan kasvu kiihtyi lokakuussa kolmeen prosenttiin. Suomalaisilla on asuntolainaa yhteensä 103 miljardia euroa. Yhteensä kotitalouksilla on lainoja 138 miljardia euroa.

Yritysten pankkilainojen määrä on kasvanut vuodessa kahdeksan prosenttia. Yrityksillä on pankkilainoja yhteensä 97 miljardia.

Erityisesti suuret pörssiyhtiöt rahoittavat toimintaansa usein pankkilainojen sijasta suoraan markkinoille myytävillä joukkovelkakirjoilla. Ne eivät näy Suomen Pankin lainatilastossa.

Yritysten ja kotitalouksien lainakorot ovat ennätysmäisen matalia, koska keskuspankit ovat syöttäneet pankkien kautta likviditeettiä markkinoille edullisilla rahoitusoperaatioilla ja matalilla koroilla.

Löysä raha on tarkoittanut, että heikommassakin taloudellisessa tilanteessa olevat yritykset ovat saaneet markkinoilta rahoitusta hyvin edullisin ehdoin. Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on ostanut markkinoilta myös yritysten joukkolainoja, mikä on entisestään madaltanut yritysten maksamia korkoja.

Myös epidemian raskaimmin koettelemat yritykset, kuten risteilyvarustamot ovat pystyneet rahoittamaan tappioitaan suhteellisen edullisella rahoituksella.

Keskuspankit ovat tukeneet suoraan myös valtioiden velanottoa ostamalla valtioiden velkakirjoja markkinoilta. Euroopassa siitä on ollut seurauksena, että valtioiden lainojen korkoerot pienemmän ja suuremman riskin valtioiden välillä ovat supistuneet.

Saksan kymmenvuotisen valtionlainan korko oli maanantaina –0,57 prosenttia, Suomen valtion –0,38 prosenttia. Kreikka, jolla on vakavia vaikeuksia selviytyä veloistaan, saisi kymmenvuotista lainaa 0,64 prosentin korolla eli vain runsaan prosentin kalliimmalla kuin käytännössä riskitön Saksa.

Oikaisu kello 17.10: Velkaa on lähes nelinkertainen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen, ei viisinkertainen niin kuin jutussa ensin luki. Jutun kuvassa oleva risteilijäalus ei ole nimeltään Silhouette Of The Seas kuten aiemmin kuvatekstissä luki, vaan Celebrity Silhouette.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat