Yksiön vuokra on noussut Savossa samaa tahtia kuin Uudellamaalla, vaikka asuntojen hintakehitys on ihan toisenlaista – Mikä selittää oudon ilmiön? - Talous | HS.fi

Yksiön vuokra on noussut Savossa samaa tahtia kuin Uudellamaalla, vaikka asuntojen hintakehitys on ihan toisenlaista – Mikä selittää oudon ilmiön?

Aktian pääekonomistin Lasse Corinin mukaan laskevien asuntohintojen maakunnissa vuokratuotot ovat korkeita, mutta vuokranantajan riskit ovat myös suuret.

Vuokra-asuntojen välittäjä Sari Halkosalmi esittelee yksiötä Pengerkadulla Helsingin Kalliossa.­

3.12.2020 9:00

Asuntojen vuokrien ja hintojen kehityksen välillä on suuri epäsuhta suuressa osassa Suomea.

Aktia-pankin kokoamien tilastojen mukaan yksiöiden neliövuokrat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa keskimäärin lähes samaa tahtia eli noin 15 prosenttia viiden viime vuoden aikana.

Samaan aikaan yksiöiden hinnat ovat kehittyneet hyvin eri tahtiin. Pääkaupunkiseudulla yksiöt ovat kallistuneet yli 20 prosenttia. Muualla Suomessa hinnat ovat pysyneet keskimäärin lähes paikoillaan.

”Räikein hintojen ja vuokrien erkaantuminen on tapahtunut Kanta-Hämeessä. Maakunnassa yksiöiden hinnat ovat laskeneet noin 30 prosenttia vuodesta 2015 kun samanaikaisesti vuokrat ovat nousseet lähes viisi prosenttia”, Aktian pääekonomisti Lasse Corin kirjoittaa katsauksessaan.

Lukemat tarkoittavat, että vuokratuotot ovat kasvaneet monissa maakunnissa rajusti. Laskennallinen vuokratuotto saadaan kun vuokratulosta vähennetään hoitovastikekulut ja summa jaetaan asunnon arvolla. Aktia laski tuottoprosentit tilastokeskuksen tilastojen perusteella.

Koko maassa keskimäärin vuokratuotto oli Aktian mukaan viime vuoden lopussa 6,2 prosenttia. Ero alueiden välillä on kuitenkin suuri. Keski-Suomessa vuokratuotto on keskimäärin yli 11 prosenttia, kun Uudellamaalla päästään vain 4,6 prosenttiin.

”Korkeat tuottoprosentit ovat seurausta sekä asuntojen hintojen laskusta että vuokrien noususta. Etenkin vuokrien nousu vaikuttaa monin paikoin kestämättömältä, alueiden väestönkehitys huomioiden”, Corin kirjoittaa.

Hänen mukaansa korkeat tuotot heijastavat myös maakuntien asuntosijoittamiseen liittyvää korkeaa riskiä. Vähenevän väestön alueilla asuntoihin on vaikeampi löytää asukkaita ja tyhjien kuukausien riski on suuri. Kehitys on kuitenkin monin tavoin nurinkurinen.

”Tyhjät kuukaudet leikkaavat sijoitusasunnon vuokratuottoa huomattavasti. Voisi kuvitella, että vähenevän väestön alueilla vuokranantajat joutuisivat kilpailemaan vuokralaisista ja sitä kautta myös tarjoamaan matalampia vuokria. Vuokralainen edes pienellä vuokralla on parempi, kuin tyhjä asunto”, Corin kirjoittaa.

Jostain syystä vuokralaisista kilpaileminen ei kuitenkaan näytä laskevan vuokrien tasoa edes taantuvilla seuduilla. Yksi syy voi Corinin mukaan olla asumistuen taso.

Hän arvioi, että asumistukijärjestelmään liittyy asuntosijoittajien kannalta riski, että tuen tasoa ja sitä myötä maakuntien luonnottoman korkeita vuokria ruvetaan jossain vaiheessa suitsimaan.

Valtio käyttää asumistukeen noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Moni asuntosijoittaja saa vuokratulonsa suoraan Kelalta.

”Asumistukien vaikutus vuokratasoon ei ole yksiselitteinen, mutta rahallisesti valtion rooli on merkittävä. Odotettavissa olevissa julkisen talouden tasapainotustoimissa nousee varmasti esiin asumistukikokonaisuus”, Corin kirjoittaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat