Fortumin strategia on täynnä vihreitä sanoja, mutta onko yhtiöstä energia­murroksen voittajaksi? - Talous | HS.fi

Fortumin strategia on täynnä vihreitä sanoja, mutta onko yhtiöstä energia­murroksen voittajaksi?

Fortum sulkee hiilivoimaloita kovaa vauhtia, mutta kaasuvoimaa sillä on yhä valtavat määrät. Fortumin mukaan hiili- ja ydinvoimalat sulkeva Saksa ei selviä ilman maakaasua vielä pitkään pitkään aikaan.

Fortumin omistama Imatran voimalaitos kesällä 2018. Vesivoimalaitos vihittiin käyttöön vuonna 1929.­

3.12.2020 18:36 | Päivitetty 3.12.2020 19:06

Anni Lassila­

Mahtoikohan Fortumkaan ihan täysin käsittää, millaista vauhtia Euroopan energiamurros etenisi, kun se syyskuussa 2017 osti vajaan puolikkaan saksalaisesta Uniperista.

Pariisin ilmastosopimus oli solmittu pari vuotta aiemmin ja peruskuvio oli toki selvillä. Mutta sittemmin tahti, jolla Euroopassa ajetaan alas hiilivoimaa ja siirrytään päästöttömään energiantuotantoon, on vain kiihtynyt kiihtymistään.

Muutoksen vauhtiin nähden saksalainen Uniper näyttää hurjalta ostokselta. Fortum on kasvattanut omistusosuutensa sittemmin 73 prosenttiin ja käyttänyt kauppoihin yhteensä noin 6,5 miljardia euroa.

Uniperin sähköntuotantokapasiteetista kaksi kolmasosaa perustuu nimittäin fossiilisiin polttoaineisiin. Suurin osa siitä on maakaasua, mutta myös kivi- ja ruskohiiltä on yhteensä yli yhdeksän gigawatin tehon verran, kun koko Suomen sähköntuotantokapasiteetti on noin 12 gigawattia.

Lisäksi Uniper on Saksan suurin maakaasun varastoija ja kaasukauppias. Se ja sen mukana Fortum seisovat siis tukevasti fossiilisilla jaloilla, kun maailma on menossa kovaa vauhtia toiseen suuntaan.

Torstaina Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo ja Fortumin tytäryhtiöksi muuttuneen Uniperin toimitusjohtaja Andreas Schierenbeck selittivät pääomamarkkinapäivässä, miksi tämä ei yhtiöiden näkemyksen mukaan ole ongelma.

Fortumin uudenuutukaisen strategian mukaan siitä tulee vielä energiamurroksen voittaja.

Fortum aikoo olla hiilineutraali vuonna 2050, ja Euroopan tuotannossa jo viimeistään vuonna 2035. Venäjällä murros kulkee jälkijunassa.

Fortumin ja Uniperin hiilivoimalat suljetaan viiden vuoden kuluessa lukuun ottamatta Hollannin Maasvlaktea ja tänä vuonna käynnistettyä Saksan Dattelnin voimalaa sekä Venäjän voimaloita.

Vaikka maakaasu kuulostaa Suomen näkökulmasta likaiselta, Fortumissa lasketaan että maakaasua tarvitaan Keski-Euroopassa vielä pitkään. Kun Saksa ajaa alas hiili- ja ydinvoimalat jo lähivuosina, pelkkä tuuli- ja aurinkosähkö eivät riitä.

Niitä täydentämään tarvitaan paljon maakaasulla käyvää tuotantoa, jolla pystytään myös tasaamaan tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon voimakasta vaihtelua. Vaikka maakaasu on hiilen tavoin fossiilinen polttoaine, se on paljon hiiltä parempi vaihtoehto. Sen polttamisen tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat noin puolet hiileen verrattuna.

”Kaasuvoimantuotannon arvo tulee vain kasvamaan, kun valtavia määriä hiiltä ja ydinvoimaa ajetaan alas. Vain maakaasulla pystytään korvaamaan tämä”, Rauramo sanoi.

Myös Uniperin kaasunvälitysbisneksellä on Rauramon mukaan pitkä tulevaisuus edessään. Saksa lämmitetään maakaasulla.

”Turvaamme maakaasun toimitukset lämpövoimaloille ja teollisuudella. Keski-Euroopassa käytetään enemmän maakaasua kuin sähköä.”

Fortumilla on kuitenkin vakaat aikeet muuttaa myös maakaasu vähitellen vihreäksi. Uniperin kaasuturbiineissa on mahdollista käyttää polttoaineena vetyä, jota voidaan tuottaa vedestä tuuli- tai aurinkovoimalla. Toistaiseksi tämä ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa, mutta tekninen kehitys on tässäkin vauhdikasta.

Ennen pitkää kannattavaksi muuttuu todennäköisesti myös hiilidioksidin talteenotto. Sillä tavoin maakaasusta voisi tuottaa päästötöntä vetyä ja kaasun polton päästöt voisi neutraloida.

Muutenkin Fortumilla on aikomus olla vetytaloudessa edelläkävijä.

”Yhteiskunnat eivät saavuta päästöjenvähennystavoitteita, vaikka energiasektorin päästöt putoaisivat nollaan. Teollisuudessa, asumisessa ja liikenteessä ratkaisu on sähköistyminen, mutta siellä missä sekään ei ole mahdollista, ratkaisu voi olla vety. Vety on energia-alan sampanja”, Schierenbeck sanoi.

Hän vakuutteli, ettei hiilivoimaloidenkaan alasajo ole lopulta taloudellisesti niin kannattamatonta kuin se voi paperilla näyttää.

”Käytöstä poistettavien voimaloiden tontit voivat olla erinomaisia paikkoja uusiutuvalle energiantuotannolle ja esimerkiksi datakeskuksille tai vedyn tuotantolaitoksille. Ne on kaavoitettu teollisuuden käyttöön, niissä on saatavilla vettä, niihin on vedetty valmiiksi verkkoyhteydet”, Schierenbeck sanoi.

Jotkut maakaasuvarastot soveltuisivat myös suoraan vedyn varastointiin ja nesteytettyä maakaasua kuljettavat LNG-tankkerit vedyn kuljettamiseen. Vety- ja vihreän maakaasun kehitysprojekteja vedetään Fortumissa Saksasta käsin.

Rauramo visioi, että Pohjoismaissa, joissa on tilaa ja puhdasta vettä, voitaisiin ehkä joskus tulevaisuudessa tuottaa tuulisähköllä vetyä ja kuljettaa se putkea pitkin Keski-Eurooppaan.

”Vedyn tarve tulee skenaariomme mukaan 27-kertaistumaan vuoteen 2050 mennessä. Sähkön tarve tulee enemmän kuin kaksinkertaistumaan. Tarvittavat investoinnit ovat siis valtavia. Nämä luvut ovat tietysti vain yksi näkemys, mutta jotain tämän suuntaista uskomme kehityksen olevan”, Rauramo sanoi.

Fortumilla ja Uniperilla on myös muita ja kiistämättömiä vahvuuksia. Niiden sähköntuotannosta 60 prosenttia on päästötöntä.

Saksassa ja Pohjoismaissa niillä on paljon vesivoimaa, yhteensä 8,2 gigawatin tehon edestä. Se on yhtä kuin kaksi kertaa Suomen kaikki ydinvoimalat sen jälkeen, kun Olkiluoto kolmonen käynnistyy.

Vesivoima on energiamurroksessa kullanarvoista, koska se on uusiutuvaa, se on varastoitavaa eli sillä voidaan tasata tuuli- ja aurinkosähkön vaihtelua ja sitä ei käytännössä rakenneta enää lisää.

”Vesivoima ja vety ovat toistaiseksi ainoat todella skaalautuvat tavat varastoida sähköä ja tuottaa säätövoimaa uusiutuvalle energialle”, Rauramo sanoi.

Ydinvoima on Suomessa ja Ruotsissa vielä kelpo tapa tuottaa päästötöntä sähköä. Sitäkin Fortumilla ja Uniperilla on.

Toistaiseksi Fortumilla on tuuli- ja aurinkovoimaa vähän, mutta tuulivoimaa se aikoo rakentaa jo seuraavien viiden vuoden aikana jopa kahden gigawatin edestä lisää. Aurinkovoimaloita sen on tarkoitus rakentaa Intiaan ja Venäjälle, missä on yllin kyllin tilaa ja paistetta.

Fortumin Uniper-kauppa ei ole sujunut onnellisten tähtien alla, vaan ensimmäiset kaksi vuotta ostokohde asettui tukevaan neliraajajarrutukseen Fortumia vastaan. Uniperin johto keksi operaatioita Fortumin aikeiden jarruttamiseksi esimerkiksi Venäjällä ja teki hartiavoimin töitä estääkseen Fortumia ottamasta hallintopaikkoja Uniperissa.

Nyt Fortumin omistus on niin suuri, että se pystyy hallitsemaan Uniperia, mutta yhteistyön rakentaminen käytännössä organisaation eri tasoilla ei liene aivan yksinkertaista. Saksalaisten erilaiset hallintokäytännöt ja henkilöstön vahva edustus hallinnossa mutkistavat tietä.

Rauramo vakuutti torstaina hymyillen läheistä suhdettaan Schierenbeckin kanssa, mutta luulisi että Fortumin johtoa kismitti, ettei Suomi ollut mahtunut yhdellekään Schierenbeckin omassa esityksessään näyttämälle kartalle, eikä Fortumin nimi yhdellekään esityspohjalle.

Uniperilla on joka tapauksessa hyvää osaamista monilla tulevaisuuden tärkeillä alueilla niin vetyteknologiassa kuin voimalaprojektien kehittämisessä. Näitä hankkeita vedetään Rauramon mukaan Uniperista eli Saksasta käsin.

Osakemarkkinoilla ei Fortumin visioista innostuttu. Fortumin osakkeen arvo laski yli kolme prosenttia strategian julkistamisen jälkeen.

Myös ympäristöjärjestöt kritisoivat päästöjenvähennysaikataulun kunnianhimottomuutta. Lienee kuitenkin vain realismia, ettei Fortum voi ainakaan maakaasusta hankkiutua kovin nopeasti eroon. Muuten saksalaisia ja monia muitakin palelisi talvella kovasti.

Fortumin markkina-arvo on noin 16,4 miljardia euroa ja tästä valtio omistaa yli puolet. Jokaista suomalaista Fortumin valintojen pitäisi kiinnostaa siis ainakin noin 1 500 euron verran. Sen verran Fortumin arvosta nimittäin kuuluu laskennallisesti joka ikiselle suomalaiselle.

Pitkään Fortumin johtotehtävissä työskennellyt Markus Rauramo nousi viime kesänä yhtiön toimitusjohtajaksi.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat