Euroryhmää johtava irlantilais­ministeri vakuuttaa Suomelle, ettei elpymispaketista tule pysyvää - Talous | HS.fi

Euroryhmää johtava irlantilais­ministeri vakuuttaa Suomelle, ettei elpymispaketista tule pysyvää

Irlannin valtiovarainministeri Paschal Donohoe sanoo, ettei poliittista yhteisymmärrystä löydy elpymispaketin kehittämiseen koronakriisin jälkeen.

Euroryhmää johtava Irlannin valtiovarainministeri Paschal Donohoe onnistui vauhdittamaan kaksi vuotta pöydällä ollutta päätöstä pankkien yhteisvastuun lisäämisestä kriisitilanteissa.­

5.12.2020 2:00 | Päivitetty 5.12.2020 8:59

Bryssel

Irlannin valtiovarainministeri Paschal Donohoe, 46, on tyytyväinen. Euroryhmää johtava irlantilainen onnistui vauhdittamaan kaksi vuotta pöydällä ollutta päätöstä pankkien yhteisvastuun lisäämisestä kriisitilanteissa.

EU:n valtiovarainministereiden maanantaina tekemä päätös antaa lisävastuuta euroalueen kriisissä luodulle Euroopan vakausmekanismille (EVM) pankkien lainoittajana. Näin tulevat pankkikriisit eivät kaadu niin helposti vain tavallisen veronmaksajan niskaan.

EVM voi jatkossa myöntää lainaa pankkien kriisinratkaisumekanismille, jos sen omat varat ei riitä. Kriisilainat rahoitetaan pankeilta perittäviltä maksuilla. Maanantain päätös vauhdittaa rahoituksen hankkimista.

Maanantain päätös oli jälleen yksi tekninen siirtymä siihen, että eurovaltiot tekevät tiiviimpää taloudellista yhteistyötä. Pankkiunionin muodostaminen on vielä kesken. Esimerkiksi yhteisestä talletussuojasta ei ole päästy yksimielisyyteen.

Euroopan vakausmekanismia on arvosteltu siitä, että todellisen kriisin sattuessa sen varat olisivat lopulta riittämättömät. Mekanismia laajennettiin koronakriisissä niin, että sieltä voisi saada lainaa myös pandemian aiheuttamiin terveyskuluihin.

Tähän mennessä mikään maa ei ole tarttunut mahdollisuuteen, sillä EVM-lainoihin liittyy ehtoja ja seurantaa. Esimerkiksi Italiassa lainaaminen EVM:stä ei ole saanut poliittista kannatusta.

Donohoen mukaan se, ettei EVM:n lainoja ole kriisissä otettu, kertoo, että maat ovat vielä pärjänneet omilla elvytystoimillaan. Hän myös toivoo, että EVM-lainoista ei tulisi maille haitallista leimaa.

”Jos yksittäiset maat päätyvät EVM-lainoitukseen, se ei ole markkinoilla leima ja lainaamisen ei pitäisi aiheuttaa ylimääräistä huolta maille, jotka siihen päätyvät. Se on ylimääräinen turvaverkko”, Donohoe sanoo HS:n ja neljän muun eurooppalaislehden videohaastattelussa.

Donohoe uskoo, että vuoden 2012 euroalueen kriisin jälkeen tehdyt päätökset ovat riittävä ja tarpeeksi mittava suojaverkko tuleviin kriiseihin.

Donohoe ei itse ollut päättäjänä finanssikriisissä, joka vei myös Irlannin maksukyvyttömyyden partaalle. Donohoe aloitti ministeriuransa eurooppaministerinä vuonna 2013. Valtiovarainministerinä hän aloitti vuonna 2017.

Paschal Donohoe (oik.) tervehti Saksan valtiovarainministeriä Olaf Scholzia EU:n valtiovarainministerien kokouksessa syyskuussa.­

EU:n niin kutsuttu nuuka viisikko ilmaissut useaan otteeseen huolensa EU:n yhteisestä lainanotosta. ”Nuukiin” kuuluvat Ruotsi, Hollanti, Tanska ja Itävalta. Myös Suomi lukeutuu tietyissä kysymyksissä nuukien leiriin.

Heinäkuussa EU-maat tekivät uraauurtavan päätöksen, kun ne sopivat koronapandemian talousvaikutuksien torjumiseen käytettävästä 750 miljardin euron rahoituspotista.

Elpymispakettia varten EU hankkii ennätyksellisen paljon lainaa markkinoilta EU:n budjettia vastaan. Lainaa maksetaan takaisin muun muassa suurempina jäsenmaksuina. Suomi ja nuuka nelikko ovat paketin nettomaksajia.

Suomi on ollut huolissaan elpymispaketin tarkkarajaisuudesta. Suomi on myös painottanut paketin kertaluontoisuutta. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde ehdotti lokakuussa, että mekanismista tehtäisiin pysyvä.

Donohoe ymmärtää Suomen huolen.

”Elpymis- ja palautumistukiväline on aikaan sidottu, se on voimassa monen vuoden ajan ja se on EU:n erityinen vastaus erityisiin haasteisiin”, Donohoe muotoilee.

”Poliittista yhteisymmärrystä sen jatkamiseen koronakriisin jälkeen ei ole.”

Donohoe uskoo, että keskustelu aiheesta jatkuu.

”Käymme aina keskustelua EU:n tulevaisuudesta, mikä on tervettä. Olemme ryhmä demokratioita ja EU on demokraattinen projekti.”

Elpymisrahoitus ei etene, sillä Unkari ja Puola vastustavat EU:n varojen käyttöön liitettävää oikeusvaltiomekanismia. Yksi mahdollisuus on, että loput EU:n 25 jäsenmaata sopivat omasta elpymispaketista. Tämä on laillisesti mahdollista, mutta erillinen päätös hidastaisi elpymisrahoituksen jakamista.

Donohoe ei halua kommentoida meneillään olevia neuvotteluita, mutta painottaa, että rahoitus on syytä saada käyttöön ensi vuonna.

”Tiedän, että moni EU-jäsenmaa tarvitsee tätä rahoitusta jo ensi vuonna pitääkseen ihmiset töissä ja yritykset pyörimässä. Olen toiveikas, että keskustelut lopulta johtavat tulokseen.”

Paschal Donohoe kuvattiin EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden kanssa syyskuussa.­

Donohoe on euroryhmän neljäs puheenjohtaja, ja hänet valittiin kahden ja puolen vuoden puheenjohtajakaudelle heinäkuussa. Donohoen edeltäjä oli Portugalin valtiovarainministeri Mário Centeno.

Euroryhmään kuuluu 19 euroalueen maata, ja sen rooli on epävirallinen. EU-alueen rahapolitiikkaa koskevat päätökset tehdään pääosin EU-maiden valtiovarainministerien Ecofin-kokouksessa.

Euroryhmällä oli suuri rooli euroalueen talouskriisin ratkaisijana, mutta sen jälkeen päätökset on tehty usein laajennetussa kokoonpanossa muiden valtiovarainministereiden kanssa. Onko euroryhmällä sijaa päätöksenteossa?

”Euroryhmän arvo tuli jälleen todistettua maanantaina, kun vahvistumme taloudellisia suojaverkkoja Euroopassa. Päätöksen valmistelutyö tapahtui euroryhmässä. Euroryhmä on tärkeä poliittinen foorumi eurosta ja laajemmin EU:sta keskustelemiseen.”

Yksi EU:n isoista tulevaisuuden kysymyksistä on jäsenmaiden kasvava velka. Koronakriisin aikana EU on luopunut vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajavaatimuksista. Sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden velkasuhde ei saisi ylittää 60:ta prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kysymys onkin, saadaanko velkarajoituksia enää uudelleen voimaan.

”Uskon, että saamme. Nämä tavoitteet tulevat EU-sopimuksista”, Donohoe sanoo.

”Olen varma, että palaamme pienemmän velkaantumisen tielle, mutta vasta kun voimme taata korkean työllisyyden ja tulot. Näitä yritämme vauhdittaa elpymisrahoituksella.”

Mikäli elpymisrahoitus saadaan eteenpäin, EU:n jäsenmaat saavat rahoitusta niiden laatimien kansallisten suunnitelmien mukaan. EU:n komissio ja valtiot valvovat rahankäyttöä, mutta arvostelijoiden mielestä valvontaa ei ole tarpeeksi.

Donohoe sanoo luottavansa komission työhön ja muistuttaa, että myös euroryhmässä keskustellaan jatkossa kansallisten toimintasuunnitelmien laadusta.

”Euroalueen suosituksilla on myös rooli siinä, miten kansalliset suunnitelmat muotoutuvat.”

Paschal Donohoe

Syntynyt 1974 Dublinissa

Valittiin heinäkuussa euroryhmän neljänneksi puheenjohtajaksi. Aiemmat puheenjohtajat ovat olleet Jean-Claude Juncker, Jeroen Dijsselbloem ja Mário Centeno.

Irlannin keskustaoikeistopuolue Fine Gaelin jäsen. Aloitti valtiovarainministerinä vuonna 2017. Toiminut myös eurooppa- ja liikenneministerinä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat