Kelan selvitys osoitti ongelman: Valtaosa humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneista elää sosiaalitukien varassa - Talous | HS.fi

Kelan selvitys osoitti ongelman: Valtaosa humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneista elää sosiaalitukien varassa

Kelan tuore selvitys osoittaa, että nimenomaan pakolaisina ja turvapaikanhakijoina Suomeen tulleilla maahanmuuttajilla on suuria vaikeuksia työllistyä. Puolueiden näkemykset eroavat siinä, kuinka suurena ongelmana ne pitävät heikkoa työllistymistä.

Kelan toimisto Helsingissä viime toukokuussa.­

5.12.2020 2:00 | Päivitetty 5.12.2020 7:02

Noin 13 prosenttia Kelan vuonna 2018 maksamista toimeentuloa turvaavista etuuksista meni maahanmuuttajille, kävi ilmi Kelan torstaina julkaisemasta selvityksestä. Maahanmuuttajien osuus tutkimuksen kohdejoukon henkilöistä oli 6,6 prosenttia.

Nämä osuudet eivät sinänsä ole yllättäviä. Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessakin alhaisempi kuin kantaväestöllä, joten maahanmuuttajat tarvitsevat keskimääräistä useammin tukea tullakseen toimeen.

Kelan luvuissa ei ole mukana esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jota maahanmuuttajat saavat muita vähemmän. Jos se laskettaisiin mukaan, maahanmuuttajien osuus kaikissa maksetuissa sosiaalietuuksissa ei näyttäisi niinkään korostuneelta.

Maahanmuuttajien tarkasteleminen yhtenä ryhmänä ei kuitenkaan kerro kaikkea.

Kelan selvitys osoittaa, että 6 prosentille Suomessa syntyneistä ja 22 prosentille maahanmuuttajista maksettiin toimeentulotukea vuonna 2018. Kuva muuttuu, kun tarkastellaan vain humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneita: heistä peräti 74 prosentille maksettiin vuoden aikana toimeentulotukea, keskimäärin lähes yhdeksän kuukauden ajalta.

Humanitaarisista syistä muuttaneita ovat esimerkiksi kiintiöpakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleet.

Toimeentulotuki on niin sanottu viimesijainen etuus, jonka ohella maksetaan yleensä työmarkkinatukea ja asumistukea. Humanitaarisista syistä muuttaneista sai asumistukea 82 prosenttia.

Noin kolme neljästä humanitaarisista syistä Suomeen tulleesta elää siis sosiaalietuuksien varassa.

Toimeentulotukea sai vuonna 2018 runsaat 23 000 ihmistä, jotka ovat muuttaneet Suomeen humanitaarisista syistä. Osa heistä on muuttanut Suomeen hiljattain, osa on asunut Suomessa jo pitkään. Yleisimmät lähtömaat ovat Irak, Somalia, Iran, Afganistan ja Syyria.

Luvut koonnut Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen kuvailee niitä ”aikamoisiksi”. Hän sanoo monien yllättyneen siitä, kuinka suuri osa humanitaarista syistä muuttaneista saa toimeentulon turvaavia etuuksia.

”Osoittavathan nämä isot erot sen, että ennen kaikkea humanitaarisista syistä muuttaneiden asema työmarkkinoilla on vaikea ja toimeentulo on heikko.”

Jauhiaisen mielestä ongelmaa voisi korjata parantamalla kotouttamista eli esimerkiksi kielenopetusta ja työllistymistä edistäviä palveluita.

Muitakin mielipiteitä on. Aihe on poliittisesti kiistelty, ja useat puolueet ovat esittäneet omia ratkaisuehdotuksiaan.

Kokoomus haluaisi esimerkiksi lisätä työmarkkinoiden joustoja, jotta maahanmuuttajillekin syntyisi enemmän työmahdollisuuksia.

Kristillisdemokraatit ehdotti tänä vuonna työmarkkinatuen tason alentamista niiltä, jotka eivät osaa tai opettele suomea tai ruotsia. Tarkoituksena olisi saada maahanmuuttajat hakeutumaan kielikoulutukseen. Juha Sipilän (kesk) hallituksen lähes vastaava esitys kaatui vuonna 2016 perustuslakivaliokuntaan.

Perussuomalaiset taas haluaisi supistaa humanitaarisen maahanmuuton mahdollisimman vähäiseksi. Perussuomalaiset ei ottaisi Suomeen kiintiöpakolaisia. Puolueen mukaan Suomen taloudelle ei ole eduksi ottaa tänne esimerkiksi pakolaisia, joista – kuten Kelan tuoreet luvutkin osoittavat – suuri osa ei työllisty.

Toisaalta esimerkiksi löysempää turvapaikkapolitiikkaa ja pakolaiskiintiön kasvattamista kannattavat vihreät ja vasemmistoliitto katsovat, että hädänalaisia ihmisiä tulee auttaa riippumatta siitä, työllistyvätkö he Suomessa vai eivät.

Humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneiden työllistymisessä on siis kiistatta suuria ongelmia. Näkemyserot liittyvät siihen, kuinka suurena ongelmana heikkoa työllistymistä pidetään.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat