Asuntomarkkinoilla käynnissä suuri muutos: Yhä useampi asunto rakennetaan vuokralle, ja asiantuntijan mukaan se voi lisätä alueiden eriytymisen riskiä - Talous | HS.fi

Asuntomarkkinoilla käynnissä suuri muutos: Yhä useampi asunto rakennetaan vuokralle, ja asiantuntijan mukaan se voi lisätä alueiden eriytymisen riskiä

”Yksityiset vuokra-asunnot muuttavat alueita, joihin on rakennettu paljon pieniä asuntoja. Omistusasuntoihin muuttaakin enemmän vuokralaisia kuin omistusasujia. Siihen liittyy segregaatioriskejä, joita vilkkaan rakentamisen vaiheessa ei haluta ajatella”, sanoo Aran asuntomarkkina-asiantuntija.

Helsingin asuntotuotannosta on tullut myyntiin runsas kolmannes, kun hintasäännellyt hitas-asunnot lasketaan mukaan.­

5.12.2020 16:31

Uusien asuntojen markkinoilla on syntynyt uusi ilmiö. Kerrostalojen gryndituotanto eli rakennusliikkeiden kuluttajamyyntiin tuleva omistusasuntotuotanto on menettänyt selvästi osuuttaan vuokra- asuntorakentamiselle.

Yhä useampi rakennettava uusi asunto päätyy joko sijoittajan tai Ara-toimijan omistamaksi vuokra-asunnoksi.

Uusien asuntojen omistusasuntomarkkinat käsittävät enää vain noin kolmasosan asuntotuotannosta.

Tiedot perustuvat kokonaisaloitusten osalta Tilastokeskuksen lukuihin. Gryndituotannon tiedot puolestaan perustuvat Rakennuslehden markkinakatsauksiin, joiden tiedot on kerännyt STH-Group. Asumisoikeus­asunnot on katsottu selvityksessä vuokra-asunnoiksi.

Muutos on ollut raju uusien asuntojen markkinoilla. Vielä vuosi sitten puntit olivat suurin piirtein tasan gryndi- ja vuokratuotannon osalta. Puolet asunnoista tuli myyntiin ja toinen puoli päätyi vuokra-asunnoiksi.

Nyt asetelma on kuitenkin keikahtanut vuokra-asuntojen suuntaan. Enää vain noin joka kolmas uusi asunto tulee myyntiin ja kaksi kolmannesta siirtyy suoraan vuokrakäyttöön.

Vuoden aikana on käynnistetty Tilastokeskuksen syyskuun tietojen mukaan 29 600 kerrostaloasunnon rakentaminen. Gryndituotantoa siitä on 10 000 asuntoa. Vuosi sitten 27 000 kerrostalo­aloituksesta oli gryndiä 13 700 asuntoa.

Myytävien ja vuokra-asuntojen suhde ei eroa oleellisesti pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Keskimäärin vuokra-asuntojen osuus on ollut pääkaupunkiseudulla hieman muuta maata suurempi. Kuluneen vuoden aikana vuokra-asunnot ovat kuitenkin kasvattaneet muualla maassa osuuttaan niin paljon, että nyt vuokra-asuntopainotus on siellä vahvempaa kuin pääkaupunkiseudulla.

Todellisuudessa vuokra-asuntojen osuus on kasvanut vielä enemmän kuin tilastot näyttävät. Myyntiin tulleista gryndiasunnoistakin suuri osa on päätynyt sijoitusasunnoiksi vuokrakäyttöön. Karkea sääntö on, että sijoittajien vahvasti operoimilla ­alueilla on jopa puolet myyntiin tulleista asunnoista päätynyt sijoitusasunnoiksi. Silloin ostajan omaan käyttöön on päätynyt enää alle viidesosa tuotannosta.

Vantaa on kuvaava esimerkki. Siellä rakennusliikkeiden kuluttajamyyntiin tulevan omistusasuntotuotannon osuus kokonaisaloituksista on vain 31 prosenttia. Tästäkin tuotannosta on jopa puolet päätynyt sijoittajille pieniksi vuokra-asunnoiksi, jolloin omistustuotannolle on jäänyt enää pieni siivu asuntotuotannosta.

Buumin hellittäminen on kuitenkin vähentänyt niiden ostajien osuutta, jotka ostavat asuntoja kuluttajamyynnistä sijoituskäyttöön. Väheneminen näkyy niin Vantaalla kuin myös muualla Suomessa.

Vauras Espookin on harpannut vahvasti vuokra-asumisen suuntaan. Vain joka kolmas aloitettu asunto on tullut kuluttajamyyntiin. Muu tuotanto on päätynyt vuokra-asunnoiksi.

Helsingissä rakennusliikkeiden suoraan kuluttajamyyntiin tulevan omistusasuntotuotannon osuus asuntotuotannosta on vain 26 prosenttia. Kun hitas-asunnot lasketaan mukaan, asuntotuotannosta on tullut myyntiin runsas kolmannes.

Vuokra-asuntojen painoarvon kasvun taustalla on kovan rahan vuokra-asuntorakentamisen vahva meno. Vantaa käy esimerkiksi myös siitä, miten asuntosijoittaminen on jyrännyt omistus­asuntotuotannon yli. Uusien omistusasuntojen tarjonnan väheneminen on osaltaan alentanut myös kauppojen määrää.

Rakennusliikkeille on ollut houkuttelevaa tehdä sijoittajille sopivia asuntokohteita tai muuttaa kohteita sijoittajakohteiksi, kun ostaja on heti valmiina. Kate tosin pienenee, mutta samalla katoaa myyntiriski ja syntyy tilaa uusien kohteiden aloituksille. Huoli ennakkovarausasteista poistuu.

Tilannetta kuvaa hyvin se, että uutisia rakennusliikkeiden ja asunto-omistajien kaupoista tulee tiuhaan tahtiin.

Tuntuma on, että rakennusliikkeiden myyntiin suunniteltuja kohteita on muutettu enemmän vapaarahoitteisiksi vuokra-asunnoiksi kuin Ara-tuotannoksi. Pienet asunnot soveltuvat paremmin sijoituskäyttöön.

Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta Arasta kertoo, että virastosta alettiin kysellä noin 1,5 vuotta sitten hiljaisemmilla alueilla sijaitsevien gryndikohteiden muuttamisesta Ara-tuotannoksi. Mitään ryntäystä ei ole kuitenkaan näkynyt.

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen buumi saattaa aiheuttaa joillakin alueilla vuokra- ja omistusasumisen välisen tasapainon järkkymistä. Alueista saattaa tulla yksipuolisesti vuokra-alueita, kun omistusasunnoiksi suunnitellut kohteet tulevatkin vuokrakäyttöön. Esimerkiksi Vantaalle ja Tampereelle on rakennettu paljon pieniä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

”Yksityiset vuokra-asunnot muuttavat alueita, joihin on rakennettu paljon pieniä asuntoja. Omistusasuntoihin muuttaakin enemmän vuokralaisia kuin omistusasujia. Siihen liittyy segregaatioriskejä, joita vilkkaan rakentamisen vaiheessa ei haluta ajatella”, Ahola sanoo.

Rakennusteollisuus RT:n marraskuun jäsenyrityskysely osoittaa, että rakentajat tekevät sijoittajille kokonaisia kohteita myös jatkossa. Yritykset arvioivat käynnistävänsä ensi vuonna 6 560 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakentamisen. Määrä on toiseksi korkein koko sijoitusasuntobuumin aikana. Tätä isompi lukema oli vain viime tammikuussa ennen koronan iskua.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat