Josephine Damaschken vuokra laski yhtäkkiä sadoilla euroilla, mutta se ei ilahduta: Berliinin vuokrakatto sekoitti asuntomarkkinat - Talous | HS.fi

Josephine Damaschken vuokra laski yhtäkkiä sadoilla euroilla, mutta se ei ilahduta: Berliinin vuokrakatto sekoitti asuntomarkkinat

Vuokra-asunnon löytäminen on Berliinissä erittäin vaikeaa, ja vuokralaisten hyväksi tehty uusi laki näyttää vaikeuttavan sitä entisestään.

Josephine Damaschke asuu Berliinin Prenzlauer Bergissä, ja sai vuokraansa ison alennuksen uuden sääntelyn ansiosta.­

7.12.2020 2:00 | Päivitetty 7.12.2020 6:50

Berliini

Kirje kolahti postiluukusta ja sisälsi yllätyksen: berliiniläinen Josephine Damaschke sai tietää, että hänen vuokraansa lasketaan noin kolmanneksella, koska se on laittoman suuri.

Hän on yksi yli 340 000:sta, joidenkin arvioiden mukaan jopa puolesta miljoonasta ihmisestä, joita Berliinin tuore vuokrasääntely koskee. Sääntely on tullut tänä vuonna kaksivaiheisesti voimaan.

Helmikuussa sääntelyn piiriin kuuluvat vuokrasopimukset jäädytettiin vuoden 2019 tasolle, ja marraskuun lopussa lain mukaan liian korkeita vuokria leikattiin. Korotuksia saa tehdä aikaisintaan vuoden 2022 alusta, korkeintaan 1,3 prosenttia.

Laissa on erilaisia poikkeussääntöjä, ja Damaschke oli luullut, että vuokrakattouudistus ei koskisi häntä. Yllättäen tupsahtanut vuokranalennus ei ole varsinainen juhlan paikka hänelle ja hänen puolisolleen.

”Valitettavasti uskon, että laki kumotaan ja joudumme maksamaan kaiken takaisin”, Prenzlauer Bergissä asuva Damaschke sanoo.

Pariskunta panee nyt vuokranalennuksesta säästyvät eurot syrjään mahdollista takaisinmaksua varten. Heidän vuokra-asuntonsa on kooltaan 77 neliömetriä, ja se on remontoitu puolitoista vuotta sitten. Ennen alennusta vuokra oli 1 034 euroa kuussa, alennuksen jälkeen 695 euroa.

Berliinissä on edelleen suurkaupungiksi edullinen vuokrataso, tosin se on jo pitkään kallistunut vakaasti. Berliinin vuokralaisten liitto on laskenut, että vuosien 2014 ja 2019 välillä vuokrat nousivat lähes 30 prosenttia. Punavihreä senaatti halusi hillitä asumiskulujen kallistumista vuokrakatolla. Sääntely herätti runsaasti kiistoja ja arvostelua jo etukäteen, eivätkä ne ole laantuneet.

Vuokrakatto toimii niin, että ennen vuotta 2014 rakennetuissa asuintaloissa on enimmäisneliövuokra, joka perustuu talon rakennusvuoteen ja varusteluun. Hinnasto on 12-portainen. Jos talo on rakennettu ennen vuotta 1918 eikä siinä ole lämmitystä eikä kylpyhuonetta, neliövuokra voi olla vain 3,92 euroa. Kalleimmillaan säännelty neliövuokra voi olla 9,80 euroa. Uusia taloja sääntely ei koske.

Berliinin asuntotilanne on täysin ainutlaatuinen kaupungin historian takia. Toisen maailmansodan pommitukset, DDR ja Berliinin muuri ovat saaneet aikaan pitkäaikaisia vaikutuksia kaupungin maankäyttöön. Osa vanhoista rakennuksista on edelleen huonokuntoisia tai tyhjillään.

Tyhjillään olevissa taloissa on ruohonjuuritason toimintaa.­

Berliinin keskeisilläkin paikoilla seisoo tyhjiä rapistuvia taloja, kuten entinen DDR:n tilastokeskus Alexanderplatzin tuntumassa.­

Berliini on kuitenkin kasvanut viime aikoihin asti, ja rosoisuuden takia se on ollut gryndereille houkutteleva kohde. Uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on repeämässä vuokrakaton ansiosta entistä suuremmaksi.

Politiikan puuttuminen asuntojen hintoihin on saanut sääntelyn piirissä olevien vuokrien kallistumisen hyytymään, kuten tarkoitus oli. Niin on käynyt monien havaintojen mukaan myös kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnalle verrattuna kalliisiin vuokra-asuntoihin.

Ifo-instituutin alkuvuonna tekemän selvityksen mukaan kehitys alkoi jo hyvissä ajoin ennen lakien voimaantuloa, kun ne olivat tiedossa.

Erityistä epävarmuutta asuntomarkkinoille luo vuokrakaton oikeudellinen epävarmuus. Saksassa vuokrasuhteeseen liittyvät oikeusriidat ovat arkipäivää myös normaalioloissa, ja vuokrakatto on lisännyt asianajajien töitä entisestään.

Koska Saksa on liittovaltio, on mahdollista että osavaltion eli Berliinin lainsäädäntö vielä kumotaan liittovaltion tasolla.

Berliiniläinen asuntoasioihin erikoistunut asianajaja Karsten Kranich pitää täysin mahdollisena sitä, että koko systeemi romutetaan ensi vuonna perustuslakituomioistuimessa, josta odotetaan ratkaisua kesän korvalla.

Hänen mukaansa vuokrakaton epäselvästä oikeusperustasta kertoo tuomarien kirjava suhtautuminen siihen.

Kranichin mukaan osa tuomareista odottaa ennen päätösten tekoa, että liittovaltion perustuslakituomioistuin lausuu viimeisen sanan vuokrakaton perustuslaillisuudesta. Osa tuomareista hylkää nyt kaikki asiaa koskevat jutut, ja osa taas hyväksyy vuokrakaton hengen.

”Karkean arvioni mukaan 60 prosenttia Berliinin tuomareista pitää vuokrakattoa perustuslain vastaisena”, Kranich sanoo.

Epävarmuuden vuoksi tällä hetkellä annetaan hänen mukaansa oikeuden päätöksiä, joissa vuokranantajan vaatima vuokrankorotus hyväksytään, mutta vuokralainen vapautetaan maksamasta sitä, kunnes asia on käsitelty liittovaltion perustuslakituomioistuimessa.

Vuokranantajien uskotaan panevan entistä enemmän asuntoja myyntiin, koska vuokratuottojen varaan ei voi enää laskea. Kohtuuhintaisesta vuokra-asunnosta haaveilevien kannalta tilanne on huono.

Katharina Berr etsii herkeämättä omaa vuokra-asuntoa kalliin sovelluksen avulla eikä ole yli sadasta yhteydenotosta huolimatta vielä löytänyt omaansa.­

Kolme kuukautta sitten Berliiniin työn vuoksi muuttanut Katharina Berr asuu kommuunissa ystäviensä kanssa, koska ei ole löytänyt omaa vuokra-asuntoa. Hän sanoo törmänneensä useisiin vuokranantajiin, jotka ilmoittavat asunnosta, mutta päättävätkin ottaa sen omaan tai sukulaisensa käyttöön.

Hän käyttää asuntojen välitykseen tarkoitettua mobiilisovellusta. Siinä hän maksaa kalliimpaa kuukausimaksua paremman tuloksen saadakseen, mutta toistaiseksi tyhjin tuloksin.

”Aina kun oikeanlainen asunto tulee tarjolle, otan niin nopeasti kuin mahdollista yhteyttä”, Berr sanoo. Kriteerinä on tietysti asunnon sopiva koko yhdelle ihmiselle ja riittävän lyhyt työmatka.

Yhteydenottoja hän on tehnyt runsaasti toista sataa. Noin parikymmentä kertaa hän on saanut vastauksen. Usein voiton vie vuokralainen, jolla on paremmat tulot, Berr sanoo.

”Se on ärsyttävää, koska ansaitsen tarpeeksi maksaakseni asunnosta.”

Hyvin tavanomaista varsinkin parikymppisten asunnonhakuilmoituksissa on vakuus siitä, että vanhemmat ovat sitoutuneet maksamaan vuokran lastensa puolesta.

Iphigenia Moraitini työskentelee palveluyrityksessä, joka auttaa työn perässä ulkomailta Berliiniin muuttavia asettumaan kaupunkiin. Hän siis etsii työkseen asuntoja.

Ennen koronarajoituksia vuokra-asuntonäyttöihin saattoi ilmoittautua jopa yli tuhat ihmistä, ja niihin jonotettiin kuin Suomessa ilmaisten ämpärien takia. Tarvitsijoiden määrä ei ole vähentynyt, mutta asunnonvälitys on korona-aikana erilaista, eikä ainakaan helpompaa.

Moraitini kuvaa vuokrakattoa järjestelmänä ”psykedeeliseksi”.

Hän on nähnyt vuokrasopimuksia, joissa vuokra on sovitettu vuokrakaton mukaiseksi. Sen lisäksi vuokrasopimukseen on kuitenkin tehty pykälä, jonka mukaan vuokralaisen on maksettava jälkikäteen summa, jonka vuokranantaja olisi saanut, jos vuokrakattoa ei olisi ollut olemassa. Pykälä astuu voimaan, jos vuokrakatto kumotaan liittovaltion perustuslakituomioistuimessa.

Iphigenia Moraitini on nähnyt työssään vuokramarkkinoiden muutokset lähietäisyydeltä.­

Weißenseen kaupunginosassa rakennetaan kovan rahan asuintaloa huonokuntoisen vanhan talon sisäpihalle.­

Kovan kysynnän vuoksi vuokranantajat ovat jo vuosia sitten alkaneet vaatia yksityiskohtaisia tietoja asunnonhakijoiden palkkatuloista ja tarkkaa selostetta luottokelpoisuudesta.

”Olen kuullut ihmisten antavan lahjuksia saadakseen vuokrasopimuksen”, hän kertoo.

Moraitini esittelee kotikulmiaan Weißenseen kaupunginosassa. Osa vanhoista taloista on hämmästyttävän rähjäisiä, aivan kuin niille ei olisi tehty mitään vuosikymmeniin. Samalla niiden lomaan, jopa sisäpihoille, rakennetaan uusia taloja.

”Vanhan talon asukkaita suututtaa, että heidän puunsa kaadettiin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat