Zalandon johtaja jätti työnsä vaimonsa uran takia, ja vastaavaa pitäisi tutkijan mielestä tapahtua paljon useammin - Talous | HS.fi

Zalandon johtaja jätti työnsä vaimonsa uran takia, ja vastaavaa pitäisi tutkijan mielestä tapahtua paljon useammin

Zalandon toimitusjohtaja Rubin Ritter jätti tehtävänsä ja sanoi, että on aika asettaa vaimon uratavoitteet etusijalle. Väestöliiton Anna Kokon mukaan yksittäiset esimerkit ovat tärkeitä, mutta äidit ja isät eivät vielä ole tasavertaisia perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa.

Isien pitämiä isyyslomia tai vanhempainvapaita ei enää juuri kummastella, mutta tilanne vaihtelee työpaikoittain.­

7.12.2020 14:28 | Päivitetty 7.12.2020 14:52

Perinteisessä perhemallissa mies tuo leivän pöytään ja äiti hoitaa kodin ja lapset. Tällaisesta ajatusmallista on päästy eteenpäin, mutta työn ja perhe-elämän tasavertaisuus on kaukana täydellisestä, sanoo Väestöliiton erityisasiantuntija ja hankepäällikkö Anna Kokko.

Kokon mukaan ajatusrakenne miehestä pääelättäjänä on lieventynyt vuosikymmenten varrella.

”Miehet itse pitävät ajatuksesta tiukemmin kiinni. Naiset eivät niinkään kasaa niitä odotuksia miesten harteille”, Kokko sanoo.

Yksi esimerkki nykyaikaisesta työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta oli Zalandon kolmannen toimitusjohtajan Rubin Ritterin päätös jättää työnsä. Lähdön taustalla olivat Ritterin lausunnon mukaan perhesyyt.

”Vaimoni ja minä olemme sopineet, että tulevien vuosien ajan hänen ammatilliset tavoitteensa ovat ensisijaisia”, Ritter sanoi.

Kokon mukaan ilmiö, jossa isä vetäytyy työelämästä puolison uran vuoksi on yleistymään päin. Esimerkkejä ei kuitenkaan ole vielä kovin paljon.

”Kulttuurista muutosta on tapahtunut siinä, että isät tuovat enemmän ilmi haluaan viettää aikaa perheen kanssa.”

Kokko on työskennellyt Väestöliitossa tasa-arvokysymysten sekä työn ja perheen yhteensovittamisen parissa yli 10 vuotta. Erilaiset uran ja perhe-elämän yhteensovittamisen mallit ovat tulleet hyväksytymmiksi myös miesten kohdalla erityisesti viime vuosina. Toisaalta monet äidit myös edelleen haluavat hyödyntää pitkät vanhempainvapaat ja sitä kautta ylläpitävät perinteistä mallia.

Kokon mukaan Suomi ei ole perheen ja työn yhteensovittamisessa täysin tasavertainen yhteiskunta. Asiassa on isoja eroja työpaikkojen välillä. Toisaalla isät pitävät vanhempainvapaita ja puhuvat perhe-elämään liittyvistä valinnoistaan. Toisaalla voi olla oletuksena, että äidit pitävät perhevapaat.

”Esihenkilöiden valinnoilla on paljon merkitystä. Jos oma esihenkilö lähtee töistä aikaisemmin hakeakseen lastaan hoitopaikasta, se viestii muillekin, että tämä on okei. Myös kaveripiireissä asiat leviävät tosi hyvin”, Kokko sanoo.

”Pioneerina olo on rankkaa, mutta se tekee asioita vähitellen hyväksytymmäksi ja edistää muutosta työpaikoilla.”

Ritterin tapauksessa ei ole tarkkaa tietoa perhetilanteesta tai hänen vaimonsa mahdollisista uravalinnoista. Kokko muistuttaa, että perheen ja työn yhteensovittamiseen vaikuttavat esimerkiksi lasten ikä ja määrä, vanhempien koulutustausta tai mahdollinen kotipalvelujen ulkoistaminen.

”Tietysti toivoisi, että ihmiset voisivat vapaasti valita nämä asiat myös Suomessa. Kysymys kuuluu, onko tämä kaikille aina mahdollista.”

Moni pariskunta saattaa päätellä lastenteon tullessa ajankohtaiseksi, että isän on taloudellisesti järkevämpää jatkaa täysipäiväistä työntekoa samalla kun äiti pitää pitkät vanhempain- tai hoitovapaat. Kokon mukaan laskelmissa on sen sijaan käynyt ilmi, että vapaiden jakaminen on usein taloudellisesti järkevää.

”Monesti asiaa ei ole euromääräisesti laskettu. On jäänyt enemmän hokemaksi, että olisi järkevämpää, että isä jatkaa töitä ja äiti pitää perhevapaat.”

Kokko toteaa, että vapaita kannattaa vaiheistaa myös silloin, jos kumpikaan vanhemmista ei halua olla pitkää aikaa pois työelämästä.

”Kahden intensiivistä uraa tekevän ihmisen yhtäaikainen työnteko, molempien urakehitys samoina vuosina ja pienten lasten arki on usein vaativa yhtälö.”

Perinteinen käsitys on se, että synnyttäjä on lasten kanssa pidempään kotona. Moni äiti myös kokee asian luonnollisena ja täysin omana valintana. Voi kuitenkin käydä niin, että äiti on useamman lapsen kanssa kotona hyvin monta vuotta, jolloin esimerkiksi ammattitaito voi vanhentua. Toisaalta perhevapaalla olo voi myös kehittää monia työelämätaitoja.

”Uusi polvi on alkanut ottaa asioista selvää ja miettiä, mitä kotiin jääminen tarkoittaa vaikkapa eläkkeiden kertymisen kannalta.”

Yksittäiset esimerkit erilaisista perhejärjestelyistä ja uravalinnoista vaikuttavat Kokon mukaan yleisesti yhteiskuntaan.

”On positiivista nähdä, että työuraan ja perhe-elämään mahtuu erilaisia vaiheita, joissa kumpi tahansa vanhempi voi olla vetovastuussa arjesta.”

Yhdysvalloissa Kamala Harris nousee ensimmäisenä naisena varapresidentiksi. Harrisin aviomies Douglas Emhoff on ottanut ison roolin vaimonsa tukijana. Emhoff on ensimmäinen mies Yhdysvaltain varapresidentin puolisona ja hänen myös odotetaan esimerkillään edistävän sukupuolten välistä tasa-arvoa.

”Kaikki tapaukset ovat tärkeitä siinä vaiheessa, kun muutos ei vielä ole tapahtunut täysin. Oli se sitten varapresidentti tai kahden juristin perhe tai mikä tahansa esimerkki siitä, miten uran ja perheen voi järjestää uudella tavalla. Se toimii positiivisena signaalina siitä, että näinkin voi tehdä”, Kokko sanoo.

Jokaisen perheen sisällä ratkaisut olisi paras tehdä sisäisesti, eli ei ulkoisten odotusten tai paineiden vuoksi. Kokko korostaa vanhempien välistä vuorovaikutusta ja suunnittelua urakehityksen, työn, lasten lukumäärän ja muun perhe-elämän suhteen. Äidit voivat kannustaa isiä ottamaan paikkansa perheen arjen pyörittämisessä ja kertoa omista tarpeistaan panostaa uraan ja työntekoon.

”Ottakaa toiveet puheeksi ja suunnitelkaa, miten ne suhtautuvat työn ja perheen yhteensovittamiseen. Vuosien varrella tulee tarkistuksen paikkoja, joissa voi käydä läpi suunnitelmia”, Kokko vinkkaa.

Kokko toteaa, että ei ole tarpeen erityisesti hehkuttaa isiä, jotka ottavat aikaa perheelleen tai vuorostaan vetäytyvät työelämästä hetkeksi tukeakseen puolisoitaan.

”Tällä hetkellä esimerkkejä on tärkeää nostaa, mutta glooriaa ei pidä tulla liikaa. Ei ole sankari-isiä. Ilmiö pitäisi saada normalisoitua.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat