Suomalainen Unikie tekee ohjelmistoja robottiautoihin ja kasvaa hurjaa vauhtia – Ilman kuskia liikkuvien autojen nopein kehitys tapahtuu nyt yllättävissä paikoissa - Talous | HS.fi

Suomalainen Unikie tekee ohjelmistoja robottiautoihin ja kasvaa hurjaa vauhtia – Ilman kuskia liikkuvien autojen nopein kehitys tapahtuu nyt yllättävissä paikoissa

Liikkumisen mullistus vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta sen nopein käyttöönotto tapahtuu suljetuilla alueilla.

Unikie kehittää ohjelmistoja robottiautoihin. Yhtiön teknologiajohtaja Erkka Niemi istuu autossa, joka osaa ohjelmiston avulla pysäköidä itsensä.­

9.12.2020 2:00 | Päivitetty 9.12.2020 6:50

Ilman kuskia liikkuvia autoja kehitetään kovaa vauhtia, mutta niiden käyttöönotto lähestyy nopeimmin aivan muualla kuin luultiin.

Näyttää todennäköiseltä, että robottiautot eivät ajele ensimmäisenä liikenteen seassa vaan suljetuilla alueilla, kuten satamissa, metsissä, kaivoksissa ja kampuksilla. Kehitys etenee vauhdikkaasti myös minibussien hoitamassa joukkoliikenteessä ja pitkien välimatkojen rekkaliikenteessä.

”Robottiautot on unohdettu suuren yleisön keskustelussa täysin”, sanoo suomalaisen startup-yrityksen Unikien teknologiajohtaja Erkka Niemi.

Hänen mukaansa pian nähdään pysäköintihallien tapaisia alueita, joihin ihmiset eivät saa ajaa lainkaan. Syy on se, että vaativin asia automaation kehittämisessä ovat sähläävät ja sekoilevat ihmiset, Niemi sanoo.

Niemen näkökulma robottiautoihin on harvinaisen monipuolinen: hän on työnsä ohella tietojärjestelmätieteen postdoc-tutkijana Aalto-yliopistossa.

Unikie taas on autonomiseen liikenteeseen ja robottiautoihin ohjelmistoja tekevä yhtiö, joka kuuluu Suomen lupaavimpiin startupeihin. Se on yltänyt neljässä vuodessa 27 miljoonaan liikevaihtoon ja keräsi marraskuussa ensimmäisellä rahoituskierroksellaan 12 miljoonaa euroa.

Unikien asiakkaita ovat merkittävät saksalaiset, aasialaiset ja amerikkalaiset autonvalmistajat vielä salaisine automalleineen.

”Kilpailemme Boschin ja Panasonicin kanssa. Ratkaisumme on globaalisti kolmen kovimman joukossa”, Niemi sanoo.

Tehtävässään Niemi on päässyt seuraamaan aitiopaikalta autonomisten kuljetusneuvojen kehitystä.

Tulevaisuuden voi nähdä jo nyt missä tahansa läpikotaisin automatisoidussa tehtaassa.

”Ihmiset ovat siellä robottien keskellä, eikä kukaan pidä sitä kummallisena”, Niemi sanoo.

Yhdysvalloissa on noussut kuumaksi ja tunteita herättäväksi aiheeksi rekkaliikenne. Jopa 4,5 miljoonan rekkakuskin työn Yhdysvalloissa ja Euroopassa arvioidaan loppuvan vuoteen 2030 mennessä. Letkassa metrin välein kulkevia rekkoja on nimittäin varsin helppo automatisoida.

”Kuskeja tarvitaan ainoastaan lastausalueille, kun rekat ajetaan kaupungista tai tehdasalueelta maantielle. Tähän investoidaan ja kehitys etenee vauhdilla”, Niemi sanoo.

Suomessa kehityskulusta ei ole vielä erityisesti puhuttu.

 Robottiautojen valmistajia on jäljellä kisassa enää muutamia.

Robottiautot liittyvät ihmiskunnan suuriin kysymyksiin, ilmastonmuutoksesta kuljetusalan tulevaisuuteen. Robottiautojen aikatauluennusteita on jouduttu rukkaamaan moneen kertaan.

Valtaosa teknisistä haasteista on ratkaistu, mutta viimeiset 10 prosenttia näyttävät vievän enemmän resursseja kuin edeltävät 90 prosenttia.

Robottiautojen valmistajia on jäljellä kisassa enää muutamia. Ne ovat investoineet tuotekehitykseen kaikkiaan noin 50 miljardia dollaria.

Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan vielä toiset 50 miljardia, ennen kuin robottiautot ovat laajalti tieliikenteessä.

”Yllätyin itsekin todella siitä, miten hitaasti muutoksen arvioidaan nyt tapahtuvan”, Erkka Niemi sanoo.

Pitkien välimatkojen ja vaikeiden kelien Suomessa odotukset robottiautoja kohtaan ovat Niemen mukaan romahtaneet erityisen jyrkästi.

”Suomessa on helppo ajatella, ettei automaatio ole ikinä mahdollista.”

Robottiautoja suunnittelevat yritykset ovat fuusioituneet ja yhdistyneet isommiksi kokonaisuuksiksi. Itsenäisten yritysten aika päättyi, kun Amazon osti Zooxin, alan viimeisen pioneerin.

Johtopaikoilla komeilevat Waymo, Cruise, Argo ja Baidu Apollo. Jokaiseen niistä on investoitu jopa kolme miljardia dollaria.

Tarkat summat ovat hämärän peitossa, sillä vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta ei ole saatavilla edes isoimmista investoinneista.

Tieto on piilossa alan konsulttien maksumuurien takana. Viime vuonna alan isoimpien investointien tiedetään kuitenkin olleen 16 miljardin dollarin luokkaa.

”Parisataa miljoonaa ei enää herätä kenenkään alaa seuraavan intohimoja”, Niemi sanoo.

 Robottiautot asettavat kaupunkisuunnittelun pitkälle aikavälille merkittävän haasteen.

Se ainakin tiedetään, että konenäön viimeistely ja algoritmien opettaminen vaativat kuitenkin vielä miljoonia tien päällä kerättyjä ja miljardeja simuloituja ajokilometrejä.

”Autojen on kohdattava loputon määrä uusia tilanteita. Tarvitaan ruuhkia, polkupyöriä, vanhuksia, lapsia, liikennevaloja.”

Tulevaisuusoptimismistaan tunnetun ja arvostetun Victoria Transport Instituten tuoreimmassa älykkään liikenteen ennusteessa puolet myydyistä ajoneuvoista olisi itse ajavia vuonna 2045. Merkittävän osan liikenteestä arvioidaan olevan autonomista vasta vuonna 2060.

Miltä liikenne voisi näyttää tuolloin?

Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) sekä Helsingin kaupunki ovat tehneet raportteja ja skenaarioita, mallintaneet suoritteita ja autoilutapahtumia.

Robottiautot asettavat kaupunkisuunnittelun pitkälle aikavälille merkittävän haasteen. Tulevaisuus on valistuneiden arvausten varassa.

Ääripäässä on jaettaviin ajoneuvoihin ja palveluihin perustuva yhteiskunta, jossa kukaan ei enää omista kulkuneuvoa. Sitten on skenaario, jossa ihmiset eivät suostu luopumaan omistamisesta vaan ostavat kalliita robottiautoja. Jotkut ajavat seassa halvoilla perinteisillä autoilla.

”Robottiautotulevaisuus olisi viihtyisä. Ei tarvitsisi juurikaan parkkipaikkoja. Tienvarsilta avautuisi tilaa terasseille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Ilmastonmuutostakin pystyttäisiin torjumaan”, Niemi pohtii.

Suomen kaltainen pieni maa saattaa olla autonomisessa tulevaisuudessa tiukoilla, jos ylikansalliset toimijat, kuten Googlen Waymo, alkavat hallinnoida robottiliikennettä koko maailmassa.

 Ketään ei välttämättä enää kiinnosta, minkä merkkinen auto on kyseessä.

Niemi alkaa pohtia tilannetta, jossa Uberin tai Lyftin kaltainen kuljetusvälittäjä tarjoaisi kuluttajasovelluksen, autossa pyörii Cruisen ohjelmisto, autonvalmistaja on esimerkiksi Fiat-Chrysler ja auto viedään jonkin erillisen yhtiön omistamaan halliin yöksi lataukseen, siivoukseen ja huoltoon.

”Kuka tekee kuviossa rahaa?”

Fyysisen tuotteen valmistaja on heikoilla, sillä ketään ei välttämättä enää kiinnosta, minkä merkkinen auto on kyseessä. Kuljetushinnat romahtavat. Kuljettajille ei enää tarvitse maksaa sunnuntailisiä.

Ainakin ohjelmistokehittäjät voittavat.

”Median käyttö räjähtää. Vapaa-aikaa tulee enemmän. Voit katsoa autossa tv:tä ja leffoja sekä lukea lehtiä. Joku harva ehkä tekee töitä matkallaan.”

Tätä tulevaisuutta Unikie haluaa olla rakentamassa, ja merkit ovat myönteisiä. Viime vuonna Unikie oli Suomen kolmanneksi nopeimmin kasvava teknologiayritys.

”Tilauskanta on hillitön. Palkkaamme koko ajan lisää henkilökuntaa”, Niemi sanoo.

Tuoreiden tammi–syyskuun lukujen mukaan yritys on tänä vuonna Suomen teknologia-alan toiseksi kovin rekrytoija.

Kaikki tuotekehitys tapahtuu Suomessa. Piilaaksossa Unikiella on kaksi työntekijää – tai olisi, jos koronavirus ei olisi ilmestynyt hämmentämään kaikkea.

Niemen pitäisi asua parhaillaan Kalifornian Palo Altossa. Sen sijaan hän työskentelee Helsingissä.

”Buukattuna oli myyntikiertueet ympäri Yhdysvaltoja. Kaikki siirtyi hamaan tulevaisuuteen.”

Suomessa Unikie tekee autonomisen liikenteen yhteistutkimusta teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa.

”Olisi huikeaa rakentaa Suomeen autonomiseen ajamiseen erikoistunut testirata. Jos täkäläisessä vesisateessa, rännässä, lumessa ja tuulessa saa vehkeet pelaamaan, ne toimivat missä vain.”

Erkka Niemi

45-vuotias.

Työskentelee autonomisen liikenteen ohjelmistoyrityksen Unikien teknologiajohtajana.

Koulutukseltaan tietojärjestelmätieteen tohtori Aalto-yliopistosta.

Ennen Unikieta työskennellyt Siili Solutionsilla, Grape Consultingilla, Lamina.fi:ssä ja Commitissa.

Harrastaa digitalisaatiotutkimusta ja skeittausta. Toiminut skeittiketjun kauppiaana ja tehnyt Neloselle skeittiohjelmaa.

Unikie

Perustettu 2015. Perustajia Esko Mertsalmi, Seppo Kolari, Lauri Kolari, Jani Väisänen ja Mikko Eloranta.

Toimitusjohtaja Seppo Kuula.

Työntekijöitä runsaat 300 Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Puolassa ja Yhdysvalloissa.

Omistajia perustajat (yli 70 prosenttia) ja työntekijät.

Asiakkaita isot globaalit autonvalmistajat sekä muun muassa Sandvik, Nokia, Ponsse ja Valmet.

Liikevaihto 27 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Sijoitukset 12 miljoonaa euroa marraskuussa 2020. Pääomasijoitusyhtiöitä Capman Growth ja Teollisuussijoitus.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat