Stockmannin kohtalo ratkeaa pian, ja nyt kokenut asianajaja kertoo, millaista oli tehdä pelastussuunnitelmaa tavaratalolle, joka on monille ”poikkeuksellisen merkityksellinen” - Talous | HS.fi

Stockmannin kohtalo ratkeaa pian, ja nyt kokenut asianajaja kertoo, millaista oli tehdä pelastussuunnitelmaa tavaratalolle, joka on monille ”poikkeuksellisen merkityksellinen”

Saneerauksen ohjelmaehdotus tullee julki vasta maanantaina, koska valmistuminen menee viime tippaan.

Stockmannin saneerauksen ohjelmaehdotus pitää jättää Helsingin käräjäoikeuteen perjantaina. Kuvassa Helsingin keskustassa sijaitsevan Stockmannin tavaratalon pääovi.­

10.12.2020 2:00 | Päivitetty 10.12.2020 7:25

Urakka on ollut valtava.

”Kun laskin ohjelman eilisiltana käsistäni, avustajat jatkoivat kahteen asti aamuyöstä. Minä jatkoin siitä taas kahdeksalta aamulla. Puhutaan aika massiivisesta kokonaisuudesta, jonka tarkkuustasovaatimus on korkea. Jos liikuttaa yhtä asiaa pikkaisenkin, niin se vaikuttaa moneen kohtaan”, asianajaja Jyrki Tähtinen kertoo.

Hän ja muita asianajotoimisto Boreniuksen työntekijöitä on painanut pitkää päivää ja yötä saadakseen tavarataloyhtiö Stockmannin pelastussuunnitelman ajoissa valmiiksi. Virallisesti suunnitelman nimi on saneerauksen ohjelmaehdotus.

Se pitää jättää Helsingin käräjäoikeuteen perjantaina, mutta todennäköisesti jättäminen menee niin kalkkiviivoille, että ehdotuksen sisällöstä tiedotetaan vasta maanantaina.

Ehdotus on noin 90-sivuinen asiakirja, jossa on muutama sata sivua liitteitä.

Ehdotuksessa perustellaan, miksi saneeraus on velkojille ja omistajille konkurssia parempi vaihtoehto. Siitä selviää, minkälaisena yhtiönä Stockmann jatkaa liiketoimintaa, myydäänkö tavaratalokiinteistöt Helsingissä, Tallinnassa ja Riiassa, kuinka paljon velkoja leikataan, missä tahdissa loppuvelat on tarkoitus maksaa takaisin, miten käy vuokrasopimusten, miten on käsitelty omistajien ja velkojien suhdetta ja niin edespäin.

Stockmannissa kokonaisuus on tavallistakin monimutkaisempi.

”Ammatillisena haasteena tämä on huikaisevan mielenkiintoinen. Tämä on kansainvälinen yhtiö, jolla on vielä monimutkainen rahoitusrakenne. Moni mukana ollut asiantuntija on ollut sitä mieltä, että tässä prosessissa tehtävillä päätöksillä voi olla jopa systeemisiä vaikutuksia joihinkin rahoitusmarkkinoiden osiin”, Tähtinen sanoo.

Jo vuosia talousvaikeuksissa kamppaillut Stockmann hakeutui yrityssaneeraukseen huhtikuun alussa. Koronaepidemia oli vienyt tavarataloista asiakkaat. Se oli yhtiölle viimeinen pisara. Stockmann oli maaliskuun lopussa lähes maksukyvytön.

Lue lisää: Stockmann oli huippu­työpaikka, jossa itse Karl Stockmann toivotti henkilökohtaisesti hyvää joulua – Kun myyjä Sirje Liemola jäi eläkkeelle vuosi sitten, esimies ei edes kätellyt

Saneerausmenettely on yritykselle tapa suojautua velkojilta, kunnes saneerauksen selvittäjä on saanut yhdessä velkojien kanssa setvittyä, onko yrityksen liiketoiminta elinkelpoinen ja onko jatkaminen velkojillekin edullisempi vaihtoehto kuin konkurssi.

Kun käräjäoikeus 8. huhtikuuta määräsi saneerauksen alkavaksi, yhtiössä astui voimaan perintäkielto. Sen jälkeen velkojat eivät ole voineet periä velkojaan tai hakea yhtiötä konkurssiin ennen saneerausta syntyneistä veloista.

Selvittämistä saneerausselvittäjä Tähtisellä on riittänyt. Tavarataloyhtiöllä on velkojia yhteensä noin 2 000, ja puolet niistä otti yhteyttä Tähtisen toimistoon selvittääkseen saataviensa määrää.

”Nähtävästi kauppayhtiössä selvää ei aina ole edes velkojen saldo”, Tähtinen toteaa.

Marraskuussa selvittäjä, Stockmann ja muut velkojat yksinkertaistivat palettia hieman maksamalla noin 400 pienvelkojalle niiden alle 5 000 euron saatavia yhteensä 700 000 eurolla.

Yhteensä saneerauksen kohteena on lähes 650 miljoonaan euron edestä velkoja. Vakuudellisista veloista lähes 200 miljoonaa euroa on pankkilainoja, 250 miljoonaa euroa joukkovelkakirjalainoja ja lisäksi joitain pankkien kanssa tehtyjä johdannaissopimuksia.

Näiden velkojen ja sitoumusten vakuutena ovat Helsingin, Tallinnan ja Riian tavaratalokiinteistöt.

Lyhytaikaisia yritystodistusvelkoja Stockmannilla on 53 miljoonaa euroa.

Stockmann on ottanut lisäksi 106 miljoonaa euroa korkeakorkoista niin sanottua hybridilainaa, joka luetaan sen omaksi pääomaksi. Osan siitä ovat merkinneet yhtiön suurimmat omistajat.

Saneerausohjelman kohtalosta äänestävät velkojat. Käräjäoikeus päättää ohjelman hyväksymisestä äänestyksen tuloksen perusteella todennäköisesti joskus helmikuussa.

Käytännössä hyväksyntä on varmistettu etukäteen ja velkojat ovat olleet mukana kaikissa ratkaisuissa. Tärkeimmät velkojat kutsuttiin jo huhtikuussa velkojatoimikuntaan, jonka kanssa Tähtinen on kokoustanut yhteensä 25 kertaa.

Myös omistajat ovat olleet neuvotteluissa edustettuina koko ajan.

Saneerauksessa velkojien ja omistajien edut ovat vastakkain. Velkojen leikkaaminen kasvattaa yhtiön arvoa. Velkojen muuttaminen osakkeiksi taas laimentaa vanhojen omistajien omistusta. Konkurssissa koko omistus olisi toisaalta muuttunut arvottomaksi.

Saneerausohjelma voidaan hyväksyä, vaikka kaikki velkojat tai edes enemmistö ei sitä kannattaisi.

Jo elokuussa valmistui Tähtisen laatima saneerauksen perusselvitys, jossa on käyty läpi liiketoiminnan jatkamisen edellytyksiä ja Stockmannin ongelmien syitä. Siinä Tähtinen toteaa, että Stockmannin saneeraus on toteutettavissa, mutta velkoja jouduttaneen leikkaamaan.

Saneerausohjelmassa kaikki suuret velkojat kärsinevät siis tappioita. Lisäksi voisi kuvitella, että osa veloista muutetaan yhtiön omistukseksi.

Ohjelman hyväksymisen jälkeen alkaa yrityssaneerauksen toteutusvaihe. Se kestää Tähtisen mukaan kuudesta kymmeneen vuoteen, kunnes saneerausvelkojen maksuohjelmat päättyvät.

Pelkkää auvoa ei ole luvassa.

Stockmannin ongelmat ovat syvällä. Tavaratalokaupan vaikeudet eivät haihdu sillä, että Stockmann pääsee eroon osasta velkojaan.

Yleensä ihmiset tarkoittavat Stockmannista puhuessaan sen tavarataloja, mutta valtaosa yhtiön liikevaihdosta ja koko tulos on viime vuosina tullut vaateketju Lindexistä. Tämän vuoden heinä–syyskuussa Stockmannin 208 miljoonan euron liikevaihdosta jo kaksi kolmasosaa tuli Lindexistä.

Lindexiä yrityssaneeraus ei koske, eikä sitä ainakaan saneerauksen yhteydessä olla myymässä pois konsernista, vaikka tämäkin vaihtoehto oli vuosi sitten pöydällä.

Stockmann osti Lindexin vuoden 2007 suhdannehuipussa 870 miljoonalla eurolla. Yhtiön arvoa Stockmannin taseessa on sittemmin pienennetty, mutta on arvoitus, mikä kauppaketjun todellinen hinta olisi nyt. Hinta on saneerausselvityksen yhteydessä arvioitu, mutta tiedot ovat salaisia.

Lindex on pärjännyt vähittäiskaupan murroksessa paremmin kuin moni muu kansainvälinen vaateketju. Jopa koronaepidemian syövereissä Susanne Ehnbågen johtama yhtiö onnistui paikkaamaan kauppojen myynnin romahduksen verkkokaupalla.

Stockmannin velkojille voisi olla houkutteleva vaihtoehto realisoida Lindex. Saneerauksen yhteydessä se ei tapahdu, mutta ehkä myöhemmin.

Stockmannin muulle liiketoiminnalle Lindexin alihankintaketju on toisaalta arvokas. Ilman Lindexin suuria volyymejä se ei pystyisi teettämään omia vaatemallistojaan kilpailukykyisillä hinnoilla. Ilman omaa mallistoa Stockmannin on toisaalta vaikeaa pärjätä verkkokaupassa, jossa kilpailu on armotonta, kansainvälistä ja hintavetoista.

Tähän asti Stockmannin nimen alla tehtävä tavaratalo- ja verkkokauppa on ollut tappiollista. Mahdollinen tavaratalokiinteistöjen myynti lisää kysymysmerkkejä, koska tavaratalojen tuloihin on kirjattu myös vuokralaisilta saadut huomattavat vuokratulot.

Esimerkiksi Helsingin tavaratalosta suuri osa on vuokrattu ulkopuolisille merkkiliikkeille ja erikoistavaraosastoille.

Suomen muissa tavarataloissa Stockmann on toisaalta itse jo nyt vuokralaisena. Luultavasti saneerausohjelmaan kuuluu näiden vuokrien huomattava alentaminen, mikä parantaisi tavaratalotoiminnan kannattavuutta.

Saneerausohjelmaa ei varmasti julkisteta kokonaan, koska siinä on paljon myös yrityssalaisuuksia. Tärkeimmät sijoittajien tietoon kuuluvat asiat Tähtisen ja hänen tiiminsä laatimasta eepoksesta kuitenkin selvinnevät.

Tähtinen on kokenut saneerausselvitysten tekijä, mutta silti Stockmannin pelastussuunnitelman laatiminen oli erilaista.

Hän sanoo, ettei poikkeuksellista ollut suuri työmäärä.

”Se on normaalia asianajajan työtä, josta meille maksetaan hyvä korvaus. Se mikä tästä prosessista on tehnyt poikkeuksellisen on, että jokaisella kohtaamallani ihmisellä on Stockmannista mielipide. Niin myös vaimollani ja kolmella aikuisella lapsellani. Stockmann on ihmisille yhä poikkeuksellisen merkityksellinen yhtiö.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat